Sivistyslautakunta, kokous 27.5.2026

Perustelut

Vihreä valtuustoryhmä ja 35 valtuutettua ovat 27.10.2025 tehneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Jyväskylässä selvitetään kouluruokailun nykytila. Aloitteessa esitetään, että selvityksen perusteella kouluruokailua ryhdytään parantamaan suunnitelmallisesti mm. seuraavin toimenpitein:

1)    Ruokailutilojen viihtyisyyden parantaminen, esimerkiksi tilaratkaisuja, melutasoa ja sisustusta kehittämällä.

2)    Kouluaterioihin varatun euromäärän tarkistaminen vastaamaan kasvaneita raaka-ainekustannuksia ja mahdollisuuksia monipuolistaa aterioita.

3)    Selvitetään kouluruokailun valvonnan eli ns. esimerkkiruokailijoiden määrän vähentämisen vaikutukset oppilaisiin ja henkilöstöön. Suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavat toimenpiteet turvallisen ja myönteisen ilmapiirin varmistamiseksi lähikoulussa.

Lisäksi valtuustoaloitteessa esitetään, että kouluruokailun parantamiseksi tehdään suunnitelma ja sen toteuttamiseen varataan riittävä rahoitus.

Lainsäädäntö

Perusopetuslain 31 §:n mukaan opetukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan, täysipainoiseen ateriaan jokaisena koulupäivänä. Maksuttoman kouluaterian tarkoituksena on tukea oppilaan terveyttä, kasvua ja kehitystä osana koulupäivän kokonaisuutta. Kouluruokailun järjestämisessä on otettava huomioon sekä aterian ravitsemuksellinen laatu että ruokailuun liittyvät toiminnalliset järjestelyt osana turvallista ja tarkoituksenmukaista kouluarkea.

Kouluruokailu liittyy myös perusopetuslain 29 §:ään, jonka mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Ruokailutilanteiden sujuvuus, ruokailutilojen toimivuus ja koulun aikuisten läsnäolo ovat osa koulupäivän kokonaisturvallisuutta ja oppilaiden hyvinvointia. Näillä tekijöillä on merkitystä sekä oppilaiden kokemaan työrauhaan että kouluyhteisön toimivuuteen.

Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain 2 § ja 3 § korostavat oppilaitosyhteisön yhteisöllistä hyvinvointia, ennaltaehkäisevää toimintaa ja toimintakulttuurin merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Kouluruokailuympäristö ja ruokailutilanteiden käytännöt muodostavat osan tätä kokonaisuutta, ja niillä on vaikutusta oppilaiden jaksamiseen, koulupäivän rakenteeseen ja osallisuuden kokemukseen.

Kouluaterioiden ravitsemuksellista laatua ja turvallisuutta ohjaavat elintarvikelainsäädäntö, kansalliset ravitsemussuositukset sekä Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus. Kouluruokailun kehittämisessä on lisäksi huomioitava opetuksen järjestäjän taloudelliset ja toiminnalliset reunaehdot. Lainsäädäntö ei yksityiskohtaisesti määrittele kouluruokailun toteutustapoja, vaan jättää opetuksen järjestäjälle vastuun huolehtia siitä, että kouluruokailu toteutuu lain mukaisesti oppilaiden hyvinvointia tukevalla tavalla.

Kouluruokailu Jyväskylän perusopetuksessa  

Kouluruokailu on Jyväskylässä osa perusopetuksen lakisääteistä kokonaisuutta, ja sen toteutuksesta vastataan yhteistyössä Kylän Kattauksen kanssa. Kaupunki noudattaa kouluaterioiden valmistuksessa kansallisia ravitsemussuosituksia sekä Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuosituksia ja huolehtii siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus maksuttomaan, täysipainoiseen kouluateriaan koulupäivän aikana. Samalla on tunnistettu, että ruokailukokemukseen vaikuttavat aterian lisäksi myös ruokailutilojen toimivuus ja viihtyisyys, ruokailuun varattu aika sekä koulun aikuisten läsnäolo ja toimintakulttuuri ruokailutilanteissa.

Valtuustoaloitteessa esiin nostetut havainnot vastaavat osin perusopetuksessa ja Kylän Kattauksella jo tunnistettuja kehittämistarpeita. Kouluruokailuun liittyvät kehittämistoimenpiteet edellyttävät kuitenkin kokonaisvaltaista tarkastelua, jossa huomioidaan oppilaiden kokemukset, henkilöstön näkökulma, tilaratkaisut, toiminnalliset järjestelyt sekä taloudelliset reunaehdot.

Perusopetus käynnistää yhteistyössä Kylän Kattauksen kanssa syksyn 2026 aikana aloitteessa esitetyn kouluruokailun nykytilaa koskevan selvityksen. Selvitystyössä tarkastellaan mm. kouluruokailuun osallistumista, ruokailuympäristöjen toimivuutta ja viihtyisyyttä, ruokailuun varattua aikaa, aikuisten läsnäolon merkitystä ruokailutilanteissa sekä kouluaterioiden taloudellisia edellytyksiä. Selvityksessä hyödynnetään olemassa olevaa palautetietoa sekä tarvittaessa erikseen kerättävää oppilas- ja henkilöstöpalautetta.

Selvityksen pohjalta laaditaan kouluruokailun kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään tarvittavat toimenpiteet, niiden aikataulutus sekä vaikutukset toimintaan ja resursseihin. Mahdolliset lisäresursseja edellyttävät toimenpiteet arvioidaan osana normaalia talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessia.

Päätösehdotus

Esittelijä

Sivistyslautakunta saattaa edellä esitetyn vastauksen tiedoksi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle sekä ehdottaa, että kaupunginvaltuusto toteaa valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi.