Perustelut
Asian valmistelija: Susanna Kuusinen susanna.kuusinen@jyvaskyla.fi
Meri Lumela (Vihr.) ja Hanna Jämsä (Vihr.) ja 36 muuta valtuutettua ovat tehneet 26.1.2026 valtuustoaloitteen, jossa he ehdottavat varhaiskasvatuksen ja koulujen yhteydessä toimivan perhekoulutoiminnan toteuttamista osana kotoutumista Jyväskylässä vasta maahan muuttaneille perheille. Aloitteessa esitetään, että perhekoulumallia lähdetään kehittämään ja laajentamaan Jyväskylässä eri toimialojen yhteistyönä. Varhaiskasvatuksen ja koulujen yhteydessä toimivan perhekoulun avulla on mahdollista tavoittaa perheet kotoutumisen varhaisessa vaiheessa ja vastata niihin tarpeisiin, jotka on tunnistettu sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa.
Taustatietoa ja nykytilan kuvausta perhekoulutoiminnalle
Jyväskylän kaupungin väestöstä 8,0 % on vieraskielisiä (2025). Perusopetuksessa 919:n oppilaan ja kunnallisessa ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa 633:n lapsen äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi, saame tai viittomakieli (syksy 2025 tilastot). Lukuvuonna 2025–2026 valmistavassa opetuksessa on opiskellut 150 oppilasta. Jyväskylän kaupungin sivistyksen ja kaupunkirakenteen toimialojen yhteisessä Hyvä kasvu kaikille -koulusegregaatiohankkeessa 2024–20255) työstettyjen alueellisen eriytymisen raportin sekä KOHA-indeksin (koulutuksellinen haavoittuvuus) perusteella on selvää, että Jyväskylän päiväkoti- ja kouluyksiköiden oppilaspohjien välillä on eroja. Jyväskylässä lasten kielellisen eriytymisen indeksi vuonna 2024 oli 0,52, joka on huomattavan korkea kansallisesti tarkastellen. Nämä seikat ovat tarpeellista huomioida palveluiden sekä toimenpiteiden kehittämisessä ja kohdentamisessa eriytymiskehityksen vähentämiseksi ja tasaamiseksi.
State of Immigrant Integration 2025: Nordic countries -raportti
OECD:n State of Immigrant Integration 2025: Nordic countries -raportin mukaan maahanmuuttajataustaisten lasten koulutus- ja hyvinvointierot selittyvät merkittävästi perhetaustalla. Vanhempien kielitaito, koulutusjärjestelmän tuntemus ja kyky tukea lasta arjessa vaikuttavat keskeisesti lasten kouluun kiinnittymiseen ja oppimistuloksiin. Raportti tuo esiin, että erityisesti maahanmuuttajaperheissä kodin ja koulun välinen yhteistyö jää usein vähäiseksi kieli- ja järjestelmäesteiden vuoksi, mikä heikentää lasten koulumenestystä etenkin ensimmäisessä sukupolvessa. OECD korostaa lisäksi, että kielen oppiminen on koko perheeseen kytkeytyvä prosessi: pelkkä lapsen saama kielen tuki koulussa ei ole riittävää, jos kodin kieliympäristö jää erilleen. Varhainen ja perhelähtöinen tuki nähdään raportissa myös kustannustehokkaana keinona ehkäistä myöhempää raskaampien palveluiden tarvetta. Vaikka Pohjoismaiden universaalit koulutus- ja hyvinvointipalvelut muodostavat vahvan perustan, ne eivät yksin riitä kaventamaan eri väestöryhmien välisiä eroja, vaan edellyttävät kohdennettuja mutta ei-segregoivia perheisiin suuntautuvia toimintamalleja. Näihin havaintoihin nähden perhekoulutoiminta asettuu perustellusti osaksi kotoutumisen ja kouluyhteistyön rakenteita vahvistamalla vanhempien osallisuutta, tukemalla kodin ja koulun vuorovaikutusta sekä edistämällä koko perheen kielellisiä ja yhteiskunnallisia valmiuksia ennaltaehkäisevällä tavalla.
Nordic Council of Ministers From arrival to participation -selvitys
Pohjoismaisen Nordic Council of Ministers From arrival to participation -selvityksen (2025) mukaan kotoutuminen on koulutuksen ja työllistymisen ohella myös sosiaalinen ja kasvatuksellinen prosessi, joka rakentuu perheissä, arjen vuorovaikutuksessa ja luottamuksessa yhteiskunnan instituutioihin. Raportti korostaa, että kotoutuminen ei tapahdu yksinomaan yksilötasolla, vaan keskeisiä ovat perheiden rooli, vanhemmuus sekä perheen ja julkisten palveluiden, erityisesti koulun, välinen vuorovaikutus. Selvityksen mukaan luottamus koululaitokseen ja muihin viranomaisiin rakentuu konkreettisissa, arjen palvelukohtaamisissa, ja varhainen, perhelähtöinen tuki vahvistaa lasten ja vanhempien osallisuutta sekä ehkäisee myöhempiä koulunkäynnin ja hyvinvoinnin haasteita. Raportti suosittaa kohdennettuja mutta ei-eriyttäviä toimintamalleja, jotka tukevat perheiden osallistumista yleisiin rakenteisiin ilman leimaamista. Näihin havaintoihin perustuen perhekoulutoiminta vastaa tunnistettuun tarpeeseen vahvistamalla perheiden osallisuutta, tukemalla kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta sekä edistämällä vanhempien valmiuksia toimia lastensa koulupolun tukena. Perhekoulu näyttäytyy raportin viitekehyksessä ennaltaehkäisevänä, perhelähtöisenä ja sosiaalista kestävyyttä tukevana osana pohjoismaista kotoutumisen ja hyvinvoinnin palvelukokonaisuutta
Kieppi- hankeselvitys kodin ja koulun yhteistyöstä monikielisten vanhempien kanssa
Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skolan laati Opetus- ja kulttuuriministeriölle osana Kieppi-hanketta selvityksen kodin ja koulun yhteistyöstä monikielisten vanhempien kanssa. Kieppi-hankkeet ovat osa Opetushallituksen, OKM:n ja Karvin toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetuskielen taitoa ja perustaitoja sekä tukea siirtymiä. Selvitys julkaistiin alkuvuodesta 2026. Selvitys osoittaa, että monikieliset vanhemmat pitävät yhteistyötä koulun kanssa erittäin tärkeänä, mutta kokevat sen usein vaikeasti saavutettavaksi. Selvityksen mukaan yhteistyössä suurimmat haasteet liittyvät kieleen ja viestintään: digitaaliset järjestelmät, kuten Wilma, eivät tavoita kaikkia vanhempia, ja yhteisen kielen puute voi vaikeuttaa osallistumista ja viestintää. Lisäksi moni perhe kokee suomalaisen koulujärjestelmän vieraaksi. Vanhemmat kaipaavat vakiintunutta perehdytysmallia, selkeää ja monikielistä tietoa koulun rakenteista, tuen muodoista ja siitä, mitä heiltä vanhempina odotetaan. Selvityksessä on koottu myös hyviä käytäntöjä. Monikanavainen ja selkokielinen viestintä, tulkkien ja kulttuuriohjaajien käyttö sekä riittävän ajoissa tapahtuvat kohtaamiset ja opettajien pysyvyys vahvistavat luottamusta kodin ja koulun välillä. Erityisen toimiviksi koettiin matalan kynnyksen tilanteet, joissa kieli ei ole keskiössä: yhteiset juhlat, kahvihetket, retket ja toiminnalliset vanhempainillat. Näissä vanhemmat voivat kohdata toisensa ja koulun henkilöstön tasavertaisina, ei vain tiedon vastaanottajina. Kun vanhempien kieli- ja kulttuuriosaaminen nähdään voimavarana, monikielisyys muuttuu haasteesta mahdollisuudeksi – koko kouluyhteisöä vahvistavaksi tekijäksi. Selvityksessä todetaan, että perheet tarvitsevat monikielistä, strukturoitua vastaanottomallia, joka sisältää saavutettavaa ja monikanavaista viestintää, koulun arvojen ja toimintatapojen selkeyttämistä sekä matalan kynnyksen yhteyshenkilön. Raportissa on kuvattu perhekoulutoimintaa yhteistyönä koulujen ja perheiden kanssa, mikä osoittaa, että yhteistyö tukee koulujen työtä, vahvistaa vanhempien osallisuutta ja madaltaa kynnystä osallistua kouluyhteisöön. Kun toiminta on saavutettavaa ja monikielistä, yhä useampi vanhempi voi kokea olevansa tervetullut ja tärkeä osa koulua. Selvityksen perusteella perhekoulutoiminta tukee kotoutumisen edistämistä kohdennetusti.
Lasten ja nuorten sekä perheiden kotoutumisen edistäminen Jyväskylän kaupungin strategiassa ja ohjelmissa
Kaupunkistrategia
Yhtenä kaupunkistrategian 2026–2029 poikkileikkaavana teemana on kansainvälisyys. Strategiassa korostetaan, että kaupunki houkuttelee kansainvälisiä opiskelijoita, osaajia ja yrityksiä ja haluaa tarjota heille syitä jäädä Jyväskylään. Strategiassa tavoitteena on vahvistaa kaupungin elinvoimaa, osaamispohjaa ja monimuotoisuutta. Nuorten kaupunkina vieraskielisten nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan syvennetään aktiivisilla toimenpiteillä yhteisöllisyyden ja kielitaidon vahvistamiseksi. Osaamisen ja yrittäjyyden kaupunkina haluamme vahvistaa kansainvälistä koulupolkua aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja edistämme kielitaidon oppimista. Kasvatuskaupunkina tahtotilana on vähentää lapsiperheiden eriarvoisuutta, lisätä oppimisyhteisöjen yhteisöllisyyttä sekä tukea lapsia ja perheitä kokonaisvaltaisesti.
International Jyväskylä -strategiset painopisteet
International Jyväskylä strategiatyön yhtenä painopistealueena on palvelut kansainvälisille osaajille ja heidän perheilleen. Operatiivisena tavoitteena on, että kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä saavat sujuvampia arjen palveluita. Strategisena tavoitteena on luoda sujuvampaa arkea ja monipuolisempia palveluympäristöjä kansainvälisille osaajille.
Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen toimenpideohjelma
Kasvun ja oppimisen palveluille on laadittu yhteinen kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen toimenpideohjelma, joka ohjaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisopalveluiden toimintaa vuosina 2025–2029. Toimenpiteet vahvistavat yhdenvertaisuutta, tukevat monikielisyyttä ja kulttuurista osallisuutta sekä edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia sekä koulutuksellista tasa- arvoa. Toimenpideohjelman yhtenä painoalueena on kotouttamisen edistäminen, jonka tavoitteena on maahan muuttaneiden oppilaiden ja perheiden kiinnittyminen yhteiskuntaan. Perhekoulutoiminta toteuttaa osaltaan toimenpideohjelman kotoutumisen edistämisen tavoitetta.
Jyväskylän kaupungin kotoutumisen edistämisohjelma 2021–2026
Jyväskylän kaupungin kotoutumisen edistämisohjelmassa 2021–2026 mainitaan, että maahan muuttaneille järjestettävän esi- ja perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Perhekoulu tukee valmistavan opetuksen ohella kotoutumista näiden tavoitteiden toteutumista.
Lasten ja nuorten hyvinvointikertomus 2023–2026
Luvussa 4.2 Turvaamme haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumista Toimintamallissa kiinnitetään huomioita lapsen oikeuksien toteutumiseen ja mallissa huomioidaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat lapset. Luvussa 4.4 Selkeytämme nuorten palvelujärjestelmää ja lisämme yhteistyötä palvelujen kesken: Perusopetuksessa laaditaan saavutettavat toimintaohjeet maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten huoltajien perehdyttämiseksi huoltajan rooliin suomalaisessa koulunkäynnissä. Tämä koskee esimerkiksi läksyjen teon tukemista, Wilma-sovellukseen (tulevaisuudessa DigiOne) perehdyttämistä sekä kokeisiin valmistautumista. Perhekoulu vastaa suoraan näihin toimenpideohjelman kohtiin. Sen tehtävä on edistää haavoittuvassa asemassa olevien vasta maahan muuttaneiden perheiden lasten oikeuksien toteutumista sekä perehdyttää huoltajia heidän vastuustaan lasten koulunkäynnin tukemisessa.
Lapsiystävällinen kunta -tunnustus
Suomen UNICEF on myöntänyt Jyväskylälle Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen kolmesti, viimeisin vuodelta 2025. Mallin ja UNICEFIN tuella Jyväskylä edistää lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa. Tunnustuksen saaminen edellyttää, että työ lasten ja nuorten hyväksi on jatkuvaa ja suunnitelmallista. Tunnustuksen myötä Jyväskylä on sitoutunut tekemään työtä lapsen oikeuksien toteutumiseksi myös haavoittuvassa asemassa olevien sekä moninaisista taustoista tulevien lasten, kuten suomea toisena kielenä puhuvien lasten, puolesta sekä osallisuuden edistämiseksi.
Esimerkkejä perhekoulutoiminnasta
Joensuun perhekoulutoiminta
Perhekoulutoiminnasta ja sen hyödyistä on olemassa jo hyviä esimerkkejä. Joensuussa viikoittain kokoontuvaa perhekoulua on toteutettu ja kehitetty jo yli 10 vuoden ajan ja se on vakiintunut tärkeäksi osaksi maahan muuttaneiden perheiden kotoutumisen edistämisestä. Joensuussa toimintaa tarjotaan kaikille maahanmuuttajille ja perhekoulumalli rahoitetaan valmistavien opetuksen oppilaskohtaisella valtionosuudella, joka ohjataan täysimääräisesti kieli- ja kulttuuriryhmien opetukseen. Joensuun perhekoulu on maahanmuuttajaperheille suunnattua yhteistä vapaa-ajan toimintaa, joka tukee koulun ja kodin yhteistyötä sekä kotoutumista. Perhekoulussa on viikoittain erilaista toimintaa, johon koko perhe voi osallistua. Perhekoulussa käsitellään keskeisiä kouluun liittyviä asioita yhteisissä kokoontumisissa tulkkien ja kulttuuritulkkien avulla. Perhekoulussa tutustutaan myös omaan kotikaupunkiin, sen harrastusmahdollisuuksiin sekä erilaisiin palveluihin, ja pyritään näin tukemaan kotoutumista monipuolisesti. Perhekoulussa perheet saavat vertaistukea toisiltaan sekä ohjausta eri alojen asiantuntijoilta. Perhekoulussa voi olla juuri Suomeen muuttaneiden perheiden lisäksi suomalaisia perheitä sekä jo pidempään Suomessa asuneita maahanmuuttajaperheitä. Yhteisöllisyyden kokemus on tärkeä tavoite sekä lapsilla että vanhemmilla. Perhekoulua järjestetään Joensuussa torstai-iltaisin, ja se kestää 2–3 tuntia. Osa toiminnasta on yhteistä koko perheelle, osassa on ohjelmaa erikseen lapsille ja aikuisille. Ohjelman suunnittelussa otetaan huomioon myös perheiden omat toiveet. Perhekoulussa on jokaisella kokoontumiskerralla useampaa kieltä puhuvia ohjaajia, jotka ohjaavat sekä perheiden yhteistä toimintaa että lasten omaa ohjelmaa. Vanhempien omia osuuksia pitävät eri alojen asiantuntijat, joiden puheenvuorot tulkataan tarvittaville kielille. Perheiden yhteisessä toiminnassa käytetään mahdollisimman paljon suomea yhteisenä kielenä.
Kuopion Yhdessä kasvaen -hankkeen perhekerhotoiminta
Kuopiossa Puijolan setlementin ja Kuopion kaupungin Yhdessä kasvaen -yhteishankkeessa tuetaan maahanmuuttajaperheiden kotoutumista ja lasten koulumenestystä. Hankkeessa kehitetään muun muassa joka viikkoista perhekerhotoimintaa, jota on toteutettu syksystä 2025 alkaen. Perhekerho tukee maahanmuuttajaperheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kotoutumista. Kerho on suunnattu valmistavan opetuksen oppilaille ja heidän perheilleen, tarjoten yhteistä vapaa-ajan toimintaa, joka vahvistaa kodin ja koulun yhteistyötä. Kerho kokoontuu viikoittain ja tuo yhteen perheet, hyvinvointialueen asiantuntijat ja koulun edustajat. Ohjelmassa käsitellään esimerkiksi suomalaista palvelujärjestelmää, koulunkäyntiä, lasten oikeuksia ja vanhemmuuden tukemista – aina kielitaitoisten ohjaajien avustuksella. Toiminta sisältää sekä koko perheen yhteisiä hetkiä että erillistä ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Kerhossa tutustutaan myös kotikaupungin palveluihin ja harrastusmahdollisuuksiin, ja osallistujat saavat vertaistukea toisilta maahanmuuttajilta. Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä tavoitteita, ja kerhon sisältöä kehitetään osallistujien toiveiden mukaan. Kokemukset perhekerhosta ovat olleet erittäin kannustavia.
Vantaan Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -toimintamalli
Vantaalla hankkeessa kehitetty usean vuoden ajan toteutettu Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -toiminta on suunnattu vantaalaisille maahan muuttaneille vanhemmille. Huomioitavaa on, että Vamu -toiminta on osa Vantaan työllisyyden ja kotoutumisen palveluita, mutta yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa on kuitenkin keskeisessä roolissa. Toimintamallin keskeisenä tavoitteena on edistää osallistujien kotoutumista, suomalaisessa yhteiskunnassa toimimista ja osallisuutta sekä työllistymisedellytyksiä yhdistämällä arkilähtöinen kielen oppiminen, koulumaailmaan tutustuminen sekä työelämäpolkujen rakentaminen. Samalla vahvistetaan kodin ja koulun/varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä sekä vanhempien kykyä tukea lastensa koulunkäyntiä. Toimintaan osallistuvat vanhemmat pääsevät oppimaan lisää siitä, miten suomalainen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestelmä toimii. Lisäksi ymmärrys kasvatusalasta ja työn merkityksellisyydestä lisääntyy. Vantaan kokemusten perusteella mallin keskeisiä vahvuuksia ovat 1) arkilähtöinen oppiminen: suomen kieltä opitaan aidossa kouluympäristössä ja vuorovaikutuksessa, 2) perhelähtöisyys: vanhemmat osallistuvat lapsen koulumaailmaan ja ymmärrys koulukulttuurista vahvistuu, 3) matalan kynnyksen osallistuminen: joustava osallistuminen ja lasten huomiointi mahdollistavat laajan tavoittavuuden ja 4) monialaisuus: toiminta yhdistää kotoutumispalvelut, perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen. Vantaan “Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään” -toimintamalli edustaa integroitua toimintatapaa, jossa kotoutuminen, kouluyhteistyö ja työllisyyspolut yhdistyvät. Malli on osoittautunut toimivaksi erityisesti niiden maahan muuttaneiden vanhempien tavoittamisessa, jotka ovat muuten vaikeasti kiinnittyviä palveluihin. Se tarjoaa kunnille valmiin esimerkin perhelähtöisestä ja vaikuttavasta kotoutumisen tuen toimintamallista.
Vastaus valtuustoaloitteeseen
Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat palvelualueina perheiden kanssa tehtävän yhteistyön näkökulmasta kaupungin suurin kotouttava toimija, joka kohtaa kaikki maahan muuttaneet perheet. Panostus kotouttamista edistävään työhön ja toimenpiteisiin on näissä palveluissa tarpeellista. International Housen palvelut kohdistuvat pääosin suoraan aikuisiin, mutta eivät koko perheen ja lasten kotoutumiseen. Yhteistyö eri toimialojen välillä on kuitenkin tärkeää. Valtuustoaloitteen vastausta on valmisteltu kasvun ja oppimisen palveluissa. International House Jyväskylä elinkeino- ja työllisyystoimialalta on antanut vastaukseen kommentteja, jotka on huomioitu valtuustoaloitevastauksen asiasisältöä koottaessa.
Perhekoulutoiminnan perusteita
Perhekoulutoiminta vahvistaa päiväkodin, koulun ja kodin yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta, sekä tukee päiväkotien ja koulujen arkea monikielisten perheiden kotoutumisen edistämiseksi. Perhekoulutoiminta on valmistavaa opetusta tukeva ja edistää moninaisuustietoisen toimintakulttuurin muodostumista päiväkodeissa ja kouluissa. Perhekoulutoiminnalla on mahdollisuus tukea myös kouluun kiinnittymistä ja sitä kautta vaikuttaa koulupoissaolojen vähentymiseen. Sosiaalisen kestävyyden edistämisen näkökulmasta perhekoulutoiminta edistää tasavertaisten mahdollisuuksien, hyvinvoinnin, perusoikeuksien ja osallistumisen turvaamista, yhteiskunnan monimuotoisuutta ja tasa-arvoa sekä vähentää köyhyyttä, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Perhekoulutoiminnalla tuetaan jyväskyläläisiä vasta maahan muuttaneita perheitä, jotka eivät ole kasvaneet täällä, eikä heillä ole tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista. Usein he ovat tulleet yhteisöllisistä kulttuureista, jolloin yhteisöllinen toiminta täällä voi tukea heidän kotoutumistaan. Perhekoulutoiminnan tavoitteena on vähentää päiväkoti- ja koulusegregaatiota sekä kielellistä eriytymistä Jyväskylässä. Perhekoulun vakiinnuttaminen osaksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintaa tukee perheitä ja kouluja kotoutumisen tavoitteissa sekä vähentää alueellista eriytymisriskiä. Toiminta tukee monikielisten lasten ja nuorten varhaiskasvatus- ja perusopetuspolkua panostamalla perheiden kotoutumisen ja hyvinvoinnin edistämiseen lisäämällä tietoutta, yhteisöllisyyttä ja osallisuuden kokemuksia palveluissa. Perhekoulu on palvelu kansainvälisille osaajille ja heidän perheilleen.
Eriytymiskehityksen vähentämiseksi koululla nähdään olevan kokoavampi rooli yhteisöä tukevana keskuksena. Koulussa toteutettava perhekoulu on mahdollisuus lisätä alueilla vanhempien yhteisöllisyyttä, joka parhaimmillaan voi vaikuttaa lasten ja nuorten ei-toivotun käytöksen vähenemiseen. Eriytymisen näkökulmasta kielellisesti ja kulttuurisesti moninaista kouluyhteisöä tulee tarkastella ja kehittää kokonaisvaltaisesti kotoutumista edistävään suuntaan. Henkilöstön sekä päiväkodin ja koulun toiminnan näkökulmasta perhekoulu keventää arjen sujuvuutta ja kuormitusta, koska päiväkotien ja koulujen kasvatusvastuu on lisääntynyt yhteiskunnan painostuksesta. Päiväkotien ja koulujen henkilöstön puoleen käännytään usein monissa asioissa, koska huoltajilla ei ole vasta maahan muuttaessaan vielä riittävästi tietoa erilaisista palveluista. On myös hyvä huomioida, että päiväkotien ja koulujen viestintäjärjestelmät eivät tavoita kaikkia vanhempia, ja yhteisen kielen puute voi vaikeuttaa huoltajien osallistumista ja viestintää. Silloin huoltajat saattavat epäröidä yhteydenottoa tai jäävät sivuun kouluyhteisöstä.
Perhekoulun fokus ja sisältö
Perhekoulun fokus Jyväskylässä on tukea perheiden kotoutumista varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen näkökulmasta. Tavoitteena on tukea huoltajien vanhemmuutta ja vastuuta lasten kasvatuksessa sekä koulunkäynnin ja oppimisen tukemisessa. Perhekoulussa tutustutaan suomalaiseen koulujärjestelmään, neuvotaan päiväkodin ja koulun viestintäsovellusten käyttöön, opitaan suomen kieltä (painotus päiväkodin ja koulun toimintaan liittyvässä sanastossa), saadaan tukea ja vinkkejä suomen kielen sekä perheen oman äidinkielen ylläpitämiseen, painotetaan lukutaidon merkitystä ja tärkeyttä ja neuvotaan kirjaston käyttöön, saadaan tietoa ja tutustutaan erilaisiin vanhemmuutta ja perheitä tukeviin palveluihin (esimerkiksi neuvola ja opiskeluhuolto, sosiaali- ja perhetukipalvelut, kolmannen sektorin maahanmuuttajia tukevat palvelut), ohjataan erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin, tutustutaan perheen näkökulmasta laajemmin ympäröivään elinympäristöön jne. Perheet saapuvat yhteisöllisistä kulttuureista, ja perhekoulu tarjoaa heille mahdollisuuden verkostoitua muiden vastaavassa tilanteessa olevien kanssa. Yhteisöllinen toiminta tukee tällöin myös kotoutumista.
Perhekoulupilotti Kortepohjan päiväkotikoulussa
Jyväskylässä Kortepohjan päiväkotikoulussa pilotoitiin perhekoulutoimintaa lukuvuoden 2025–2026 aikana. Tapaamisia toteutettiin joka toinen viikko yhteensä 14 kertaa, seitsemän tapaamiskertaa per lukukausi. Perhekouluun kutsuttiin valmistavassa opetuksessa olevien oppilaiden perheet, sekä muutama perhe varhaiskasvatuksesta. Joissakin perheissä lapsia oli niin päiväkodissa kuin koulussa. Ohjaajina toimivat valmistavan opetuksen kasvun ja oppimisen ohjaaja sekä varhaiskasvatuksen erityisopettaja, joka toimii päiväkodin puolella tasa-arvohankkeen rahoittamana. Valmistavan opetuksen ohjaajan työaikaan perhekoulun ohjausta ja suunnittelua oli resursoitu 2 h/vko valmistavan opetuksen kustannuspaikalta. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työaika on hankerahoituksesta. Suunnittelutyötä on toteutettu koulujen loma-ajoilla kokonaisina työpäivinä. Valmistavan opetuksen ohjaajilla ei ole 100 %:sta työaikaa, mikä on mahdollistanut tuntimäärän lisäämisen. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen suunnittelijan työpanos perheiden palveluiden kehittämiseen korvataan testamenttivaroista. Kortepohjan perhekoulupilotista ja sen toteutuksesta kerrotaan lisää vastineen liitteenä olevassa esityksessä. Kortepohjan perhekoulupilotin esimerkistä perhekoulutoimintaa on aloitettu suunnittelemaan myös muissa valmistavaa opetusta toteuttavissa kouluissa kuten Keltinmäen koulussa, Lohikosken koulussa sekä Kuokkalan yhtenäiskoulussa. Kasvun ja oppimisen hallinnossa perhekoulutoimintaa kehittää ja koordinoi määräaikainen kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen suunnittelija.
Kortepohjan perhekoulupilotista kerätyn palautteen keskeiset huomiot
Palautteiden perusteella perhekoulutoiminta koetaan erittäin merkitykselliseksi ja tarpeelliseksi toiminnaksi. Perhekoulu tukee vahvasti perheiden kotoutumista ja osallisuutta. Toiminnan kautta huoltajat ja lapset saavat käytännönläheistä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista, koulujärjestelmästä, palveluista ja lasten oikeuksista. Perhekoulu madaltaa kynnystä asioida koulun ja viranomaisten kanssa sekä vahvistaa perheiden ymmärrystä lapsen arkeen liittyvistä palveluista ja tukimuodoista. Kielen oppiminen nousi palautteissa keskeiseksi hyödyksi. Kielen opiskelua tukevat erityisesti toiminnalliset ja arjen tilanteisiin sidotut menetelmät, kuten kielituokiot, sanaston opettelu sekä laulut ja leikit. Perhekoulu tarjoaa turvallisen ympäristön, jossa sekä vanhemmat että lapset voivat kehittää kielitaitoaan. Toiminnan lapsilähtöisyys ja toiminnallisuus koettiin merkittävinä vahvuuksina. Askartelu-, taide-, musiikki- ja liikuntahetket lisäävät lasten viihtyvyyttä ja motivaatiota osallistua, mikä puolestaan vahvistaa koko perheen sitoutumista perhekoulutoimintaan. Lisäksi yhteinen tekeminen ja yhdessä välipalan syöminen edistävät yhteisöllisyyttä. Perhekoulu toimii myös tärkeänä vertaistuen ja verkostoitumisen areenana. Huoltajat arvostavat mahdollisuutta kohdata muita perheitä, jakaa kokemuksia ja oppia toisiltaan. Toiminta vahvistaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä vanhempien osallisuuden kokemusta. Saadun palautteen perusteella perhekoulutoimintaa pidetään erittäin onnistuneena ja sitä toivotaan jatkettavan ja kehitettävän edelleen. Toiminta tukee lapsiystävällisen ja yhdenvertaisen kunnan tavoitteita sekä vastaa selkeästi tunnistettuun tarpeeseen erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien perheiden osalta.
Perhekoulun toteuttaminen
Kortepohjan päiväkotikoulun perhekoulupilotissa ohjaajina ovat toimineet valmistavan opetuksen ohjaaja ja tasa-arvohankkeessa työskentelevä varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Perhekoulun toteutuminen tavoitteellisesti edellyttää henkilöstöltä yhteistä ymmärrystä, tahtotilaa ja sitoutumista edistää kotoutumista, sopivia ominaisuuksia, mutta myös riittäviä resursseja toiminnan koordinoimiseksi, suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Siksi on hyvä huomioida, että valmistavaan opetukseen sijoittuvien ohjaajien rekrytoinnissa perhekoulun ohjaus sisällytetään osaksi ohjaustyötä.
Vaihtoehtomalleja perhekoulun toteuttamiseksi
Kortepohjan perhekoulupilotin kokemus perhekoulun toteuttamisesta joka toinen viikko koettiin sopivaksi toimintatiheydeksi. Jotta perhekoulu tukee myös yhtenäistä opinpolkua sekä nivelvaiheessa lapsen sujuvaa siirtymistä varhaiskasvatuksesta ja esikoulusta perusopetukseen, yhteistyömuotoja varhaiskasvatuksen ja päiväkotien kanssa tulee kehittää perhekoulujen toteuttamiseksi.
Yksiköissä toteutettavat perhekoulut:
Alueelliset perhekoulut :
Kaupunkitasoinen perhekoulu:
Taloudellinen resurssointi ja henkilöstösuunnittelu
Perhekoulumallin laajentaminen vaatii huomioimisen talousarviossa. Valmistavan opetuksen koulunkäynninohjaajien henkilöstöresurssia on mahdollista kasvattaa muutamilla tunneilla, sillä heillä ei ole täyttä työaikaa. Mikäli perhekoulumalli järjestettäisiin jokaisella valmistavan opetuksen koululla, arvioitu lisäys olisi yhden henkilötyövuoden. Lisäksi momenteille aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä palveluiden ostot tulisi varata resurssia. Toiminnan koordinoiminen kaupunkitasoisesti vaatii suunnitteluresurssia yhden henkilötyövuoden verran kasvuun ja oppimiseen. Tämä tulisi ottaa huomioon International Jyväskylä -strategiatyön toimeenpanossa. Painopistealueen “kansainvälisten osaajien ja heidän perheidensä palveluiden kehittäminen” vaatii henkilöstöresurssin, jotta voimme (myös kasvun ja oppimisen palveluissa?) luoda sujuvampaa arkea ja monipuolisempia palveluympäristöjä kansainvälisille osaajille.