Sivistyslautakunta, kokous 27.5.2026

Perustelut

Kaisa Garedew (PS) ja 4 muuta valtuutettua ovat tehneet 8.12.2025 valtuustoaloitteen, jossa he ehdottavat, että

• Kaupunki käynnistää ruokalistojen ja reseptiikan uudistamisen, painottaen kotimaisia ja ravitsevia raaka-aineita ja maistuvuutta. Kiinnitetään huomiota, kehitetään ja lisätään erityisesti lisukkeita ruuan kanssa.
• Ruokapalvelut tutustuvat Merijärven koulun malliin ja tuovat parhaat käytännöt sovellettavaksi Jyväskylään.
• Oppilaat otetaan aktiivisesti mukaan kouluruokailun suunnitteluun makuraatien, toiveruokapäivien ja palautekanavien avulla.       
• Kouluruokailun rahoitus nostetaan asteittain vähintään valtakunnalliselle keskiarvolle.
• Kouluruoan menekkiä ja maistuvuutta seurataan järjestelmällisesti ja palautteisiin reagoidaan viipymättä yhteistyössä perheiden kanssa.     
• Ruokalistoilla turvataan tutut, ravitsevat ja maistuvat perusruoat, mukaan lukien liha-, kana- ja kalaruoat sekä maito ruokajuomana.

Vastauksena valtuustoaloitteeseen todetaan seuraavaa:

Osa aloitteessa esitetyistä asioista on jo käytäntönä ruokapalvelussa ja osa vaatii pidemmän aikavälin kouluruokailun kehittämissuunnitelman.

Ruokapalvelut uudistaa reseptiikkaa säännöllisesti asiakaspalautteen ja ruoan päivittäisen menekkihävikkiseurannan perusteella. Ruokalistalla halutaan säilyttää perinteiset tutut, suomalaiset ruokalajit, mutta niiden rinnalle tuodaan myös toiveiden mukaisia uusia ruokalajeja. Tuotekehitykseen panostetaan tulevina vuosina aiempaa enemmän, ja tämä huomioidaan tulevassa henkilöstösuunnittelussa.

Asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella koululaisten suosikkiruokia ovat tortillat, pinaattiletut ja makaronilaatikko. Ruoka jakaa mielipiteitä, ja toisen lempiruoka ei ole toisen suun mukainen. Ravitsemussuositukset ohjaavat kouluruokailua, jossa pyritään tarjoamaan myös suomalaisia perinneruokia kuten hernekeittoa ja kaalilaatikkoa. Ruokalistan tulee olla ravitseva, maistuva ja suomalaisia ruokaperinteitä kunnioittava. Tavoitteena on tasapainoinen ja oppilaille maistuva kokonaisuus.

Merijärven koulun hyvistä tuloksista ollaan tietoisia, mutta vertailua rajoittavat merkittävät kokoluokkaerot. Merijärvellä on yksi koulu ja alle 200 oppilasta, kun taas Jyväskylässä kouluruokaa valmistetaan kahdessa keskuskeittiössä noin 12 500 oppilaalle ja jaetaan lähes 40 koulun palvelukeittiöön. Asiakasmäärät vaihtelevat noin 50 asiakkaasta tuhannen oppilaan kampukseen. Lisäksi ruokaa valmistetaan päiväkodeille. Yhteensä päivittäinen määrä on 18 000 lounasta noin 80 palvelukeittiöön. Palvelukeittiöissä valmistetaan salaatit, energialisäkkeet (peruna, riisi, pasta) ja leivotaan itse leipää. Ruokapalvelun laatu ja asiakkaan kokemus muodostuu monista asioista, ei pelkästään itse ruoasta.

Kouluruokailun onnistumiseen vaikuttavat ruoan lisäksi myös ruokailuhetken pituus, ruokailutilojen viihtyisyys ja koulun arjen käytännöt. Hyviä käytäntöjä voidaan soveltuvin osin tarkastella, mutta suoraviivainen mallin kopiointi ei ole mahdollista. Kouluterveyskyselyn tulokset antavat vain osittaisen kuvan koululounasta syövien määrästä, sillä THL:n kyselyssä tätä on kysytty vain 8.–9.-luokkien oppilailta. Kylän Kattauksen valtuustoon nähden sitova tavoite on, että 90 % oppilaista syö koululounaan päivittäin. Tavoitteen mittaamista varten toteutetaan säännöllisesti lautaslaskentaa, jonka tulokset ovat:

• 2024 keskiarvo: 89 %
• 2025 keskiarvo: 91 %
• 2026 tammi–maaliskuun keskiarvo: 90 %

Tulokset ylittävät kouluterveyskyselyn 2025 luvun 55 % selvästi ja osoittavat tavoitteen toteutuvan kokonaisuutena.

Oppilaita osallistetaan nykyisin mm. makuraatien, palautekanavien ja asiakastyytyväisyyskyselyiden kautta. Alakoululaisilla Las­ten Par­la­men­tin Makuraati on vakiintunut toimintamalli. Yläkouluikäisille vastaavaa kanavaa ei ole, ja kouluterveyskyselyssä korostuu juuri heidän heikompi osallistumisensa kouluruokailuun. Oppilaiden osallisuutta vahvistetaan nykyisten käytäntöjen pohjalta ja erityisesti yläkouluikäisten vaikuttamismahdollisuuksia selvitetään, mikä voi lisätä koululounaan päivittäistä koululounaan syömistä ja tukea hyvinvointia.

Vuoden 2023 koululounaan hintavertailussa Jyväskylän kaupungin ruokapalvelut sijoittuu keskiarvon alapuolelle, mutta on suurimpien kaupunkien vertailussa hyvällä tasolla niin kustannusten kuin ruokalistan tason suhteen. Kuntien välinen koululounaan kustannusvertailu on haastavaa, koska kunnittain on vaihtelua siinä, mitä kustannuseriä on mukana koululounaan hinnassa. Kustannuksiin vaikuttaa merkittävästi mm. tuotantotapa ja ruokalista. Jyväskylässä koululounaan hinta kattaa kaikki tuotantokustannukset ja on pysynyt viime vuosina ennallaan. Vuonna 2025 kustannusrakenne oli:

• henkilöstö 47 %
• elintarvikkeet 24 %
• tilavuokrat 20 %
• muut kulut 9 %

Elintarvikekustannuksia on hallittu kilpailutuksella ja hankintaosaamisen kehittämisellä. Aloitteessa esitetty koululounaan hinnan nosto valtakunnalliselle keskitasolle merkitsisi noin 1,5 miljoonan euron lisäystä elintarvikekustannuksiin vuositasolla. Nykyinen rahoitus riittää tämänhetkiseen ruokalistatasoon. Elintarvikekustannusten nousu on kuitenkin huomioitava rahoituksessa, ettei ruokalistaa jouduta karsimaan. Mikäli ruokalistalle halutaan enemmän lisäkkeitä ja jälkiruokia, se on huomioitava lisärahoituksessa. Erityisruokavalioiden määrä on kasvanut viime vuosina, ja ruokaturvallisuuden vuoksi on erittäin tärkeää, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen ja erityisruokavaliot valmistaa dieettikokki. Kouluruokailun rahoitusta tulisi tarkastella osana kaupungin tulevien vuosien talousarviovalmistelua huomioiden kaupungin kokonaistaloudellinen tilanne.

Yhteenvetona todetaan, että ruokapalvelut laatii yhdessä perusopetuksen kanssa kouluruokailun kehittämissuunnitelman vuonna 2027, jossa Garedewin ym. valtuustoaloitteen mukaiset asiat huomioidaan.

Päätösehdotus

Esittelijä

Sivistyslautakunta saattaa edellä esitetyn selvityksen tiedoksi kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle ja ehdottaa, että se toteaa valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi.