Rakennus- ja ympäristölautakunta, kokous 28.1.2025

§ 3 Postilaatikon sijoittamisesta päättäminen

JyväskyläDno-2025-63

Valmistelija

  • Mira Marttila, juristi, mira.marttila@jyvaskyla.fi

Perustelut

Kiinteistön omistaja (hakija) on pyytänyt rakennusvalvontaviranomaista ratkaisemaan päätöksellään postilain 44 §:n mukaisen postilaatikon sijoittamista koskevan asian. Posti on lähestynyt hakijaa ilmoituksella, jossa se on ehdottanut, että postilaatikon sijainti muutettaisiin nykyisestä sijainnistaan pihaliittymästä noin 11 metrin päähän tien varteen jalankulkuväylän puolelle, toiselle puolelle tietä kuin hakijan omistama kiinteistö. Rakennus- ja ympäristölautakunta on Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaviranomaisena toimivaltainen ratkaisemaan asian suoraan postilain 44 §:n nojalla.

Asian yksityiskohtaiset tiedot käyvät ilmi liitteenä olevasta hakemuksesta. Posti ei ole antanut asiassa vastinetta.

Hakemuksen perustelut (lyhennetty)

Ehdotettu ratkaisu on hakijan mukaan liikenneturvallisuusvaatimusten vastainen postinsaajan joutuessa ylittämään vilkkaasti liikennöidyn kadun, jolla on myös raskasta liikennettä ja joka talviliikenteessä on usein erittäin liukas. Hakijan mukaan postilaatikon nykyisessä sijainnissa tien reunasta laatikolle on matkaa siten, että Postin auto ei jää tielle tukkeeksi. Hakija vaatii, että postilaatikko pidetään nykyisellä paikallaan.

Oikeudellinen arvio

Postilain 43 §:n 1 momentin mukaan pientaloihin jaettavat kirjelähetykset on kannettava postilaatikkoon, joka sijaitsee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisen matkan päässä postin saajan osoitepaikasta.

Postilain 44 §:n mukaan postilaatikon sijainnin määrittelee kirjepalveluiden yleispalvelun tarjoaja tai, ellei yleispalveluvelvollisuutta ole asetettu, muu postiyritys Liikenne- ja viestintäviraston päätöksestä. Paikkaa määriteltäessä on otettava huomioon 43 ja 45 §:ssä asetetut vaatimukset sekä 48 §:n nojalla annetut määräykset. Postilaatikon paikkaan tyytymätön asianosainen voi viedä asian kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätettäväksi. Yleispalvelun tarjoaja voi hakea rakennusvalvontaviranomaiselta päätöksen postilaatikon paikkaa koskevaan erimielisyyteen, jos postin saaja ei sijoita postilaatikkoaan sen osoittamaan paikkaan mutta ei riitauta asiaa. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee päätöksessään ottaa huomioon kysymykseen tulevan paikan muu käyttö, tarkoituksenmukaisen postitoiminnan vaatimukset sekä 43 ja 45 §:ssä asetetut vaatimukset ja 48 §:n nojalla annetut määräykset.

Postilain 45 §:n 1 momentin mukaan kunta on velvollinen sallimaan kirjelähetysten keräilyssä ja jakelussa tarvittavien laitteiden ja vähäisten rakennelmien, kuten postilaatikkojen, sijoittamisen asemakaavassa osoitetuille yleisille alueille, jos sijoittamista ei voida muulla tavoin järjestää postiyrityksen ja postin saajan kannalta kohtuullisella tavalla ja kohtuullisin kustannuksin. Keräilyssä ja jakelussa tarvittavista laitteista ja vähäisistä rakennelmista tai niiden käytöstä ei saa aiheutua tarpeetonta vaaraa liikenteelle eikä olennaista haittaa yleisen alueen kunnossa- ja puhtaanapidolle tai muulle käytölle.

Postilain 48 §:n nojalla annetun Viestintäviraston määräyksen (Viestintävirasto 61/2011 M) 4 §:n mukaan pientalojen postilaatikot voidaan sijoittaa yhtenäisiin ryhmiin edellyttäen, että jokaisen postilaatikon sijainti täyttää postilaissa ja kyseisessä määräyksessä säädetyt vaatimukset. Mikäli postilaatikkoa ei sijoiteta ryhmään, se tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa osoitepaikan ajo- tai kulkuliittymän yhteyteen. Postilaatikko on sijoitettava vähintään puolen metrin etäisyydelle jalkakäytävän, ajoradan piennaralueen tai levennyksen ulkoreunasta siten, että postilaatikon täyttöaukko on noin metrin korkeudella tien pinnasta ja mahdollisuuksien mukaan siten, että lähetykset voidaan jakaa suoraan postinjakeluautosta. Postilaatikko on sijoitettava siten, ettei postin saaja joudu laatikolla asioidakseen ylittämään ajoväylää, jolla on linja-autoliikennettä tai merkittävää läpiajoliikennettä. Jos postilaatikkoja ei sijoiteta tien kummallekin puolelle, ne on sijoitettava kevyenliikenteen väylän puolelle, jollei liikenneturvallisuus tai muu vastaava syy toisin edellytä.

Viestintäviraston määräyksen 3 §:n mukaan kohtuullinen etäisyys pientalon postilaatikolle on enintään 50 metriä postinsaajan osoitepaikan kulkuliittymästä.

Asiassa on kyse pientalon postilaatikosta. Posti on ehdottanut postilaatikon sijoitettavaksi yhteiseen ryhmään kiinteistön ohi kulkevan kadun varteen jalankulkuväylän puolelle. Ilmakuvien perusteella etäisyys pientalon ja postilaatikon välillä on Postin ehdottamassa sijainnissa noin 11 metriä ja hakijan on ylitettävä katu. Ylitettävänä oleva katu on 40 km/h nopeusrajoitteinen. Kadulla on runsasta liikennettä, mutta ei kuitenkaan Viestintäviraston määräyksen mukaista linja-autoliikennettä. Kadulla on kuitenkin raskasta ajoneuvoliikennettä sekä muuta läpiajoliikennettä. Raskasta liikennettä kadulla on kesällä 2024 toteutetun mittauksen perusteella noin 100 ajoneuvoa päivässä. Näin ollen läpiajoliikenteen määrä hakijan ylitettävänä olevalla kadulla on merkittävää.

Ehdotettu postilaatikon sijainti ryhmässä ei edellä lausutun perusteella täytä postilain ja Viestintäviraston määräyksen vaatimuksia postilaatikon sijoittamisesta.

Sovelletut oikeusohjeet:

Postilain 43 §, 44 §, 45 § ja 48 §

Viestintäviraston määräys postilaatikkojen sijoittelusta 3 § ja 4 §​​

Ehdotus

Esittelijä

  • Päivi Pietarinen, palvelujohtaja, Paivi.Pietarinen@jyvaskyla.fi

Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää määrätä hakijan osoitteen postilaatikon sijaintipaikaksi nykyisen sijaintipaikan tontin kulkuliittymässä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Liitteet

Oheismateriaali


Muutoksenhaku

 

Valitusviranomainen ja valitusoikeus

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Valituksen saa tehdä se, johon päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Etuostoasioissa valituksen saa tehdä ostaja ja myyjä.

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus,​ jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Muutoksenhaun maksu

Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta annetussa oikeusministeriön asetuksessa (1122/2021). 

Valitusaika

Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan, katsotaan asiakirja annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Rakennuskieltoasioissa kaikkien asianosaisten katsotaan saaneen päätöksestä tiedon silloin, kun rakennuskieltoa koskevasta päätöksestä on kuulutettu alueidenkäyttölain määräysten mukaisesti.

Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Valituksen muoto, sisältö ja liitteet

Valitus on tehtävä kirjallisena.

Valituksessa on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valitukseen on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Valitus on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksen toimittaminen

Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle virka-aikana ennen valitusajan päättymistä. Valituksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse.

Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin ja sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/.

Valitusviranomaisen yhteystiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 HÄMEENLINNA
Puhelin: 029 56 42200
Faksi: 029 56 42269
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi
Virka-aika: klo 8.00–16.15

​​​