Perustelut
Asemakaavan muutos koskee 19. kaupunginosan kortteleita 112 ja 113 sekä katu-, virkistys- ja erityisaluetta.
Kaava-alue sijaitsee Heinälammella. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan toteutumattomille kerrostalotonteille ja yleisten rakennusten korttelialueelle rivitalorakentamista noin 120–150 asukkaalle.
Lähtökohdat
Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin aloitteesta ja on kaavoitusohjelmassa 2026–2028. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 9.12.2025. Kaava-alueen pinta-ala on noin 7,8 hehtaaria, ja se on kokonaan kaupungin omistuksessa.
Jyväskylän kaupungin oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa, viheraluetta sekä osittain toissijaista täydennysrakentamisen kohdentamisvyöhykettä. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), autopaikkojen korttelialuetta (LPA), julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL-1), lähivirkistysaluetta (VL), erityisaluetta (ET) sekä katualuetta. Rakennusoikeutta korttelialueilla on yhteensä noin 12300 kerrosalaneliömetriä.
Kaava-alue on osa Heinälampi III-aluetta, joka on asemakaavoitettu vuonna 2012 kumppanuuskaavana YIT Rakennus Oy:n kanssa. YIT on toteuttanut alueelle kunnallistekniikan. Asemakaavasta on toteutunut noin puolet eli kuusi rivitaloa ja kaksi kerrostaloa. Kerrostalotonteista kuusi on jäänyt toteutumatta. Kaavamuutoksen tultua voimaan kaupunki myy tai vuokraa yhden muodostuvista rivitalotonteista YIT:lle.
Kaava-alueelle on tehty liito-oravaselvitys keväällä 2025 ja pohjatutkimuksia syksyllä 2025. Lähiympäristössä on havaintoja liito-oravista, mutta ei kaavan mukaisilla korttelialueilla, joilta puusto on kaadettu rakentamista valmistelevana toimenpiteenä 2010-luvulla. Korttelialueet ovat maaperältään normaalisti rakennettavia.
Asemakaavan muutosluonnos
Asemakaavan muutosluonnoksessa alueelle muodostuu kaksi asuinrivitalojen korttelialuetta (AR), lähivirkistysaluetta (VL), erityisaluetta (ET) ja katualuetta. Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 5320 kerrosalaneliömetriä. Rakennusoikeuden määrä vähenee kaavamuutoksella noin 6960 kerrosalaneliömetriä. Huoneistokoosta riippuen alueelle on mahdollista toteuttaa noin 50 asuntoa.
Rivitalotontteja muodostuu viisi, ja niille on mahdollista toteuttaa 9 rivitaloa. Rakennukset noudattavat lähiympäristön 2000-luvulla rakentuneiden rivitalojen muotokieltä ollen korkeudeltaan yksi- ja kaksikerroksisia sekä pulpettikattoisia. Rakennusten tulee olla julkisivuiltaan puuta.
Lähivirkistysalue säilyy laajuudeltaan ennallaan, samoin liito-oravien ydinaluemerkinnät. Korttelirakenteen ja rakentamisen laajuuden muututtua voimassa olevasta asemakaavasta, on osa Apilakaaren katualueesta liitetty muodostuvaan rivitalojen korttelialueeseen (AR). Pysäköinti toteutetaan tonteille ja asunnot avautuvat pääosin virkistysalueen suuntaan.
Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto (hallintosääntö 8 §). Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.
Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla/apilakaari
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi
Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa asemakaavan muutosluonnoksen alueidenkäyttölain 62 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n säännösten mukaisesti nähtäville, jotta osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta.