Kaupunkirakennelautakunta, kokous 16.12.2025

§ 233 Kotaniemenkuja 5 -asemakaavamuutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

JyväskyläDno-2024-238

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Oona Peuhkuri, kaavoitusarkkitehti, oona.peuhkuri@jyvaskyla.fi

Perustelut

Asemakaavan muutos koskee 70. kaupunginosan korttelin 342 tonttia 7.

Kaavamuutosalue sijaitsee Kaunisharjun alueella Vaajakoskella noin 10 kilometrin päässä keskustasta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on laajentaa tontin käyttötarkoitusta ja lisätä rakennusoikeutta mahdollistamaan tehokkaampi rakentaminen. Asuntoja tontille saa rakentaa enintään neljä ja rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksella 250 kerrosalaneliömetriä.

Lähtökohdat

Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 25.4.2025. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 5250 neliömetriä.

Jyväskylän kaupungin oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajama-aluetta. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Rakennusoikeutta on 250 kerrosalaneliömetriä.

Suunnittelualueella sijaitsee yksi omakotitalo ja kaksi talousrakennusta. Suunnittelualueella on runsaasti puustoa. Suunnittelualue rajautuu idän puolella vesialueeseen, etelän ja idän puolella viereiseen AP-tonttiin ja pohjoisen puolella lähivirkistysalueeseen (VL). Suunnittelualueen lähiympäristö on pientalovaltainen. Ajoyhteys kiinteistölle kulkee lähivirkistysalueen läpi.

Kaavaluonnoksesta saatu palaute

Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä 25.4.–12.5.2025. Nähtävänäolosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä osallisille lähetetyillä kirjeillä. Kaavaluonnoksesta annettiin nähtävänäolon aikana yksi lausunto ja viisi mielipidettä. Lausunnon antoi Alva-Yhtiöt Oy/vesi. Mielipiteen esitti yhdeksän yksityishenkilöä.

Lausunnossa käsiteltiin seuraavia asioita:

  • Kiinteistö tulee liittää vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoon, mikä vaatii 72 metriä pitkän vesihuoltolinjan rakentamista lähivirkistysalueelle
  • Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin.

Mielipiteissä käsiteltiin seuraavia asioita:

  • Rakentaminen aiheuttaisi luontoarvojen vähenemistä ja uhkaisi kasvillisuutta sekä eläimistöä tontilla ja sen pohjoispuolella sijaitsevalla viheralueella
  • Mahdollinen liikenteen lisääminen ja viemäriverkostoon liittyminen tulisi suunnitella niin, ettei tontille johtava kulkuyhteys levene viheralueen puolelle
  • Liito-oravaselvityksen lisäksi myös viitasammakoiden esiintyvyys alueella tulisi selvittää
  • Kaavamuutoksen mukaisella uudisrakentamisella olisi maisemallisia vaikutuksia sekä nykyisten asukkaiden näkökulmasta että järveltä katsottuna
  • Tontin suunniteltu käyttö neljän asunnon rakentamiseen tarkoittaa merkittävää lisäystä alueen liikenteeseen
  • Lisääntynyt liikenne heikentää alueen turvallisuutta ja asuinviihtyisyyttä
  • Kotaniemenkuja on kapea tie ilman kevyen liikenteen väylää
  • Alueella on jo nyt kaavoitettuja mutta rakentamattomia tontteja, joiden sijainti on parempi infrastruktuurin ja ympäristöolosuhteiden kannalta
  • Kaupungin Avoin kaupunkiympäristö -strategian mukaisesti Kaunisharjun kaltaisia alueita tulisi kehittää kestävästi, ei tiivistää liikaa
  • Kaavamuutoksen mukainen tontin tehokkuus nousee liian suureksi verrattuna naapurikiinteistöön.

Luonnosvaiheen palautteesta ja kaavoittajan vastineista on koottu erillinen yhteenveto, joka on asian liitteenä.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti on osoitettu asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialueeksi (AP-1). Asuntoja saa rakentaa enintään neljä. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 500 kerrosalaneliömetriä (tehokkuus e=0,1). Rakennusoikeus kasvaa 250 kerrosalaneliömetriä.

Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa arkkitehtuuriltaan yhtenäinen kokonaisuus. Julkisivun päävärisävyn tulee olla murrettu. Kattojen tulee olla väriltään tummanharmaita.

Asemakaavan muutosehdotus on kaavaratkaisultaan kaavaluonnoksen mukainen. Saadun palautteen ja tarkentuneen suunnittelun johdosta asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavanlaisia muutoksia luonnosvaiheen jälkeen:

  • Rakennusalan rajaa siirrettiin yli 10,5 metriä kauemmaksi lähivirkistysalueen (VL) puoleisesta tontin rajasta. Rakennusalan etäisyys VL-alueesta on noin 14,5-17,5 metriä.
  • Asemakaavaan on lisätty kaavamääräys, jonka mukaan padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin.

Asemakaavan muutosehdotus pidetään julkisesti nähtävänä 14 päivää. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja sen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta (hallintosääntö 16 §). Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään maankäyttösopimus ja hyväksytään sitova tonttijako.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla/kotaniemenkuja-5

Ehdotus

Esittelijä

Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta

  • päättää asettaa asemakaavan muutosehdotuksen alueidenkäyttölain 65 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n säännösten mukaisesti julkisesti nähtäville
  • pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat viranomaislausunnot

Päätös

Päätöehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Oona Peuhkuri, kaavoitusarkkitehti, oona.peuhkuri@jyvaskyla.fi

Perustelut

Kaavaehdotuksesta saatu palaute
Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävänä 12.9.–26.9.2025. Nähtävänäolon aikana asemakaavan muutosehdotuksesta annettiin yksi muistutus, lausuntoja ei annettu. Muistutuksen esitti 18 yksityishenkilöä.

Muistutuksessa käsiteltiin seuraavia asioita:

  • Ajoyhteyden kunnostaminen muuttaa oleellisesti VL-alueen luontoarvoja
  • Kaavan mukaisella rakennusalalla puuston kaataminen aiheuttaisi järveltä katsottuna merkittävän luontoarvojen muutoksen
  • Kaavan mukainen rakentamisen tehokkuus nousee liian suureksi verrattuna naapurikiinteistöön.

Ehdotusvaiheen palautteesta ja kaavoittajan vastineista on koottu erillinen yhteenveto, joka on asian liitteenä.

Asemakaavan muutosehdotukseen ei ole tehty muutoksia julkisen nähtävänäolon jälkeen.

Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja sen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta (hallintosääntö 16 §). Asemakaavan yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako.

Asemakaavamuutokseen liittyvä maankäyttösopimus on hyväksytty kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa 11.11.2025/194. Maankäyttösopimusta koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi 5.12.2025.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla/kotaniemenkuja-5

Ehdotus

Esittelijä

  • Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

 

Valitusviranomainen ja valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Valituksen saa tehdä

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
- maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

Pelkästään kunnan jäsenyyden perusteella valitusoikeutta ei ole silloin, kun kyse on vaikutuksiltaan vähäisenä pidettävästä asemakaavan muutoksesta. (Alueidenkäyttölaki 191 § 3 mom.)

Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole lain mukaan pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Vähäisen vaikutuksen käsite on rajattu paikallisiin, pienehköihin vaikutuksiin, jotka eivät ole alueellisesti tai sisällöllisesti merkityksellisiä.

Muutoksenhaun maksu

Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta annetussa oikeusministeriön asetuksessa (1122/2021). 

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
- päätös on muuten lainvastainen.

Valitusaika

Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Päätöksen katsotaan tulleen kaikkien valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Valituksen muoto, sisältö ja liitteet

Valitus on tehtävä kirjallisena.

Valituksessa on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valitukseen on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valitus on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.  Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksen toimittaminen

Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle virka-aikana ennen valitusajan päättymistä. Valituksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin ja sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/.

 

 

 

 

 

Valitusviranomaisen yhteystiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100  HÄMEENLINNA
Puhelin: 029 56 42200 (vaihde)
Faksi: 029 56 42269
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi
Virka-aika:  klo 8.00 – 16.15