Kaupunkirakennelautakunta, kokous 16.12.2025

Perustelut

Toisen kaavaluonnoksen valmistelu
Jyväskylän yleiskaavan 2050 ensimmäinen luonnos oli nähtävillä alkuvuodesta 2025. Luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä niihin annetut vastineet koottiin yhteenvetoraporttiin, jonka kaupunkirakennelautakunta hyväksyi 26.8.2025. Samassa yhteydessä linjattiin, että yleiskaavan laadinta jatkuu seuraavaksi kaavaehdotuksen sijaan 2. kaavaluonnoksen valmistelulla.

Jyväskylän yleiskaavan 2. luonnoksen valmistelun pohjana ovat toimineet aiempi yleiskaavaluonnos, siitä saatu palaute ja kaavoittajan vastineet sekä tarkentuneet selvitykset ja suunnitteluratkaisut. Toisen kaavaluonnoksen valmistelun yhteydessä on laadittu erillisiä lisätarkasteluja ja vaikutusten arviointeja mm. Köhniöntauksen asuinaluetta, maa-ainesten loppusijoitus-, varastointi ja käsittelyalueita ja koillista kehätietä koskien. Kaavaratkaisuihin liittyen on järjestetty myös neuvotteluja maanomistajien ja sidosryhmien kanssa sekä linjauksia vaativia kaavaratkaisuja on käsitelty kaupunkirakennelautakunnan työpajatyöskentelyssä.

Toisen yleiskaavaluonnoksen kaavakartat ja suunnittelualue
Jyväskylän 2. yleiskaavaluonnos on esitystavaltaan ja keskeisiltä periaatteiltaan aiemman kaavaluonnoksen mukainen. Jyväskylän yleiskaava 2050 esitetään kolmella eri kartalla. Kaavakartat 1 ja 2 koskevat kaupungin keskeisiä taajama-alueita ja kartoilla ohjataan erityisesti alueen asemakaavoitusta. Kaavakartta 3 koskee maaseutualueita ja sen ohjausvaikutus koskee alueiden mahdollista osayleiskaavoitusta ja muuta lupaharkintaa.

Yleiskaavassa 2050 alueiden pääkäyttötarkoitukset esitetään 250x250 metrin maankäyttöruutuina, joista kukin edustaa tiettyä maankäyttömuotoa. Maankäyttöruutujen ohjausvaikutusta asemakaavoitukseen on kuvattu tarkemmin kaavaselostuksessa.

Jyväskylän yleiskaavan 2050 laadinnan yhteydessä on tarkasteltu koko Jyväskylän kaupungin yhdyskuntarakennetta. Jyväskylän yleiskaava 2050 ei tule kuitenkaan voimaan koko kaupungin alueella, vaan osa voimassa olevista osayleiskaavoista jää voimaan. Voimaan jäävät osayleiskaavat ovat pääosin suoraan rakentamista ohjaavia kylä- ja ranta-alueiden osayleiskaavoja. Aiempaan luonnokseen muutoksena on, että Raspio-Iloniemen osayleiskaavan eteläosaa ei korvata laadittavalla yleiskaavalla.

Toisen yleiskaavaluonnoksen pääperiaatteet ja siihen tehdyt muutokset
Toinen yleiskaavaluonnos on keskeisiltä maankäytön ohjausperiaatteiltaan aiemman luonnoksen mukainen.  Yleiskaavassa rakennettujen taajamatoimintojen sijoittumista ohjataan pääasiallisesti keskusverkon, asuinaluevaltaisten taajamien, työpaikkatoimintojen ja erityisalueiden merkinnöin. Asuinaluevaltaiset taajamat esitetään kolmiportaisella merkinnällä rakentamisen tehokkuuden ja kestävän liikkumisen edellytysten mukaan. Maaseutualueilla painotetaan edellisen yleiskaavan tavoin kylien ja kylämäisten alueiden kehittämistä. Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen, kaupallisten palvelujen alueiden ja erityisalueiden merkinnöin turvataan elinkeinojen ja yhdyskuntateknisen huollon toiminta- ja kehitysedellytykset.  Siniviherrakenteen merkinnät koskevat viherrakennetta ja virkistystä, luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjä. Yleiskaavassa tarkennetaan mm. Kehä Vihreän ja Kehä Sinisten merkintöjä sekä esitetään uusia suojelualueita parhaillaan valmisteltavaan luonnonsuojeluohjelmaan perustuen.  

Toiseen yleiskaavaluonnokseen on tehty runsaasti muutoksia saatuun palautteeseen, laadittuihin lisäselvityksiin ja suunnittelun tarkentumiseen perustuen. Näistä muutoksista merkittävimpiä ovat olleet:

• Valtatie 4:n Jyväskylän kohdalle (Aholaita-Lohikoski) ja valtatie 9:n Aholaita-Pumperi väliselle osuudelle on lisätty eritasoliittymien merkinnät. 
• Lehesvuoren maa-ainesten potentiaalisen kiertotalousalueen merkintä on poistettu ja tarkennettuun selvitykseen perustuen on tunnistettu uusia vaihtoehtoisia sijainteja.
• Asuinaluevaltaisten taajamatoimintojen maankäyttöruutuihin on tehty muutoksia ja täsmennyksiä esimerkiksi Jokelan, Jyskänvuoren ja Valkeamäen alueilla.
• Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen sekä erityisalueiden maankäyttöruutuihin liittyviä merkintöjä on täsmennetty esimerkiksi Korpilahdella Petäjävedentien varrella, Seppälänkankaan länsipuolella ja Kivimäen alueilla sekä valtatie 4:n Puuppolan liittymän läheisyydessä.
• Siniviherrakenteeseen liittyen on tarkennettu viheryhteyksien, moniarvoalueiden ja arvokkaiden pienvesien merkintöjä.

Yksityiskohtaisemmin kaavaluonnokseen tehtyjä muutoksia on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 7.4.1.

Toisen yleiskaavaluonnoksen valmistelun yhteydessä laadittiin lisätarkastelu Köhniöntauksen asuinalueesta, missä on kuvattu tarkemmin mm. alueen rakentamisen vaikutuksia luontoon ja maisemaan sekä toteuttamisen kustannuksia. Tarkastelun suositusten perusteella Köhniöntaus esitetään myös toisessa luonnoksessa pientalovaltaisena alueena.

Toisen yleiskaavaluonnoksen nähtävillä olo
Toinen yleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville palautteen keräämiseksi osallisilta ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta. Nähtävillä olon aikana järjestetään asukastilaisuus, kaavapäivystyksiä sekä tavataan sidosryhmiä. Yleiskaavaluonnoksesta saatava palaute ohjaa osaltaan yleiskaavan jatkovalmistelua kaavaehdotukseksi, joka tavoitteellisen aikataulun mukaan olisi valmis syksyllä 2026.   

Jyväskylän yleiskaavaan 2050 liittyvä aineisto on nähtävä osoitteessa: www.jyvaskyla.fi/kaupunkisuunnittelu/yleiskaavoitus/yleiskaava-2050

Ehdotus

Esittelijä

Kaupunkirakennelautakunta:

• päättää asettaa 2. yleiskaavaluonnoksen alueidenkäyttölain 62 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n säännösten mukaisesti nähtäville, jotta osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta.
• pyytää 2. yleiskaavaluonnoksesta viranomaislausunnot.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin muutoksin että Nenäinniemen länsiranta alue merkitään yleiskaava työpajassa esitetyn kaavakartta A-3 mukaisesti, jossa alueen pääväri on niin ikään ruskea ja alueen pääkäyttötarkoitus säilyy kestävän liikkumisen vyöhykkeenä ja että Köhniöntaus alue merkitään yleiskaavaan asumisen tai työpaikkarakentamisen sijasta virkistysalueeksi.

Päätösehdotuksen kokouksessa teki talous- ja hallintopäällikkö Mari Pitkänen.