Perustelut
Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö pyytävät lausuntoja luonnoksesta Suomen kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi. Lausuntoa pyydetään 27.8.2026 mennessä. Lausuntoaineisto koostuu lausuntopyynnöstä sekä ennallistamissuunnitelman yhteenvedosta.
Kansallinen ennallistamissuunnitelma on EU:n luonnon ennallistamista koskevan asetuksen (2024/1991) toimeenpanoa varten laadittu suunnitelma. Ennallistamisasetus toimeenpanee EU:n biodiversiteettistrategiaa ja pyrkii osaltaan pysäyttämään luontokadon etenemisen.
Ennallistamisasetuksen mukaisia tavoitteita edistäviä lakeja, ohjelmia ja ohjaavia dokumentteja on muitakin, kuten kansallinen metsästrategia, luonnon tilan parantamiseen tähtäävät ohjelmat (esim. Helmi- tai Nousu-ohjelmat) tai vesipuitedirektiivin mukaiset vesienhoitosuunnitelmat.
Kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa määritellään ne toimenpiteet, jotka on tarpeen asetuksessa säädettyjen ennallistamistavoitteiden saavuttamiseksi. Kansallinen ennallistamissuunnitelma on tiekartta EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanoon.
Jyväskylän kaupungin näkökulmasta ennallistamissuunnitelman keskeinen artikla on artikla 8, joka koskee kaupunkiekosysteemejä. Myös artiklat 4 (luontotyyppien ja elinympäristöjen ennallistaminen) sekä 12 (metsäekosysteemit) vaikuttavat kaupungin toimiin. Artiklojen 4 ja 12 tavoitteet sekä niitä tukevat toimenpiteet ovat samansuuntaisia Jyväskylän kaupungin luonnonsuojelu- ja metsäohjelmien tavoitteiden ja toimien kanssa.
Artiklassa 8 koskien kaupunkiekosysteemejä asetetaan kansalliset kokonaistavoitteet viherpinta-alalle sekä latvuspeitolle. Suomen kuntia koskettaa erityisesti tavoite, jonka mukaan kaupunkivihreän kansallisen kokonaispinta-alan ja kunkin kaupunkiekosysteemialueen latvuspeiton pinta-alan tulee olla kasvava vuodesta 2031 alkaen (pinta-aloissa ei myöskään saa tapahtua ennen vuotta 2030 nettohävikkiä vuoden 2024 tilanteeseen verrattuna). Näiden pinta-alojen kasvun tavoitetasot tullaan määrittelemään komission toimitettua ohjauskehyksen niiden asettamiselle vuoden 2028 loppuun mennessä. Kasvutavoitteen saavuttaminen vaatii ennakoivia toimia mm. latvuspeiton parantamiseksi. Kaupunkiekosysteemialueen rajauksen perusteena Jyväskylässä on ns. UCC-alue (Urban Centers and Clusters). Kaupunkirakennelautakunta otti kantaa käytettävään rajauksen perusteeseen lausunnossaan 11.11.2025.
Kaupunkiekosysteemejä koskevia toimenpiteitä ennallistamissuunnitelmassa ovat katu- ja liikenneympäristöjen puuston lisääminen, koulujen ja päiväkotien pihojen kaupunkivihreän ja puuston lisääminen, kaupallisten, teollisuus- ja brownfield-alueiden viherryttäminen sekä kaupunkivihreän kytkeytyneisyyden lisääminen. Lisäksi kaupunkiympäristöjen vihreyttämiselle edellytyksiä luoviksi toimenpiteiksi on esitetty tietopohjan vahvistaminen (mm. kaupunkien viheromaisuuden hallinnan kehittäminen), kaupunkivihreän rahoituspolun ja kannusteiden lisääminen, kaupunkivihreän kytkeminen kuntien käytössä oleviin ohjauskeinoihin (kuten kaavoitukseen tai erilaisiin muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin) sekä sen selvittäminen, miten viherympäristötavoitteet voitaisiin liittää valtion ja kaupunkien kaupunkikehittämisen sopimusvälineisiin (kuten MAL-sopimukseen).
Artikla 4 velvoittaa ennallistamistoimiin, joilla parannetaan tiettyjen luontotyyppien tilaa, niin että saavutetaan kyseisten luontotyyppien suotuisa viiteala. Ennallistamalla palautettavia luontotyyppejä ovat esimerkiksi monet suoluontotyypit ja niityt. Metsäluontotyyppejä koskevia pinta-alatavoitteita ei luonnosversiossa ilmoiteta, koska ne vaativat vielä neuvotteluja komission kanssa mm. kansallisten joustojen käytöstä. Artiklassa 4 on myös toimia koskien lajien elinympäristöjä, esimerkiksi lintuvesien kunnostustoimia. Toimenpiteinä ehdotetaan mm. Helmi-elinympäristöohjelman laajentamista ja tehostamista, informaatio-ohjaustoimia, metsänkäsittelymenetelmien kehittämistä sekä vieraslajien torjunnan lisäämistä.
Artikla 12 koskee metsäekosysteemien ennallistamista. Sen mukaan Suomessa tavoitteena on mm. kuolleiden puiden määrän, eri-ikäisrakenteisten metsien osuuden tai metsien kytkeytyneisyyden kehityssuunnan saaminen kasvavaksi. Toimenpiteenä esitetään mm. metsän rakennepiirteiden lisäämistä kuten kuolleiden puiden säästämistä sekä metsänkäsittelyn monipuolistamista.
Ennallistamissuunnitelmassa toimenpiteeksi on kirjattu myös rahoituspohjan laajentamista tukevat toimenpiteet, ja on todettu, että nykyisellään tuki- ja rahoituskeinojen kokonaisuus on riittämätön tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupunkiympäristöjä viherryttävien toimenpiteiden samoin kuin metsäluontotyyppien ennallistamisen kokonaiskustannukset arvioidaan vuoden 2031 jälkeen, kun tarvittavat indikaattorien tavoitetasot on ensin saatu asetetuksi.
Yhtenä yleisenä ennallistamistoimien lisärahoituskeinona mainitaan suunnitelmassa vapaaehtoisen ekologisen kompensaation sekä luonnonarvomarkkinoiden vauhdittaminen. Lisäksi pyritään lisäämään EU-rahoituksen määrää toimeenpanossa. Ennallistamissuunnitelman vaikutusten arvioinnissa on todettu, että toimeenpano voi joissakin tapauksissa lisätä myös kuntien viranomaisten työmäärää ja kustannuksia.
Lausuntopyyntö ja siihen liittyvä aineisto on luettavissa Valtioneuvoston verkkosivulla kohdassa: Säädösvalmistelu ja kehittämishankkeet.
Jyväskylän kaupunki lausuu ennallistamissuunnitelmaluonnoksesta seuraavaa:
Jyväskylän kaupunki pitää kannatettavana sitä, että pyrkimyksenä on löytää kustannustehokkaita ja monivaikutteisia toimia, joilla tavoitellaan samanaikaisesti useamman tavoitteen toteutumista ja tunnistetaan synergiat ilmastotoimien kanssa. Ennallistamissuunnitelman monet tavoitteet toteutuessaan edistävät myös hyvän, viihtyisän ja terveellisen kaupunkiympäristön toteutumista. Suunnitelmassa esitetty kattava seurantatiedon ja tietopohjan kehittäminen myös tukee näiden vaikutusten havaitsemista.
Jyväskylän kaupunki pitää myös tärkeänä, että esitetyt toimet eivät lisää kohtuuttomasti kuntien taloudellista taakkaa. Kaupunki tuo esille huolensa siitä, missä määrin erityisesti kaupunkiympäristön ennallistamisen aiheuttamat lisäkustannukset lopulta tulevat kuntien itsensä huolehdittaviksi. Onkin hyvä, että suunnitelmaluonnokseen on yhtenä toimenpiteenä kirjattu kaupunkivihreän lisäämiseen kannustavien rahoituskeinojen selvittäminen ja vahvistaminen. Myös on hyvä, että suunnitelmassa on tunnistettu se, että nykyiset tuki- ja rahoituskeinot ovat riittämättömiä ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällä hetkellä suunnitelmaluonnoksessa ei ole arviota kaupunkiympäristöjä viherryttävien toimien kokonaiskustannuksista ja ne pystytään hahmottamaan kokonaisuudessaan vasta vuoden 2031 tavoitetasojen asettamisen yhteydessä.
Artikla 4:n kohdalla METSO- ja Helmi-ohjelmat on nostettu tärkeiksi toteuttamiskeinoiksi. Kaupungin kannalta on huomattava, että tällä hetkellä kunnat on suljettu kokonaan Helmi-ohjelman rahoituksen ulkopuolelle. Myös METSO-ohjelmassa suojelun korvaustaso kunnille on alhainen. Kuntien kannalta olisikin tärkeää, että ohjelmien kuntia koskevia korvaustasoja tarkasteltaisiin uudelleen ja myös esimerkiksi palautettaisiin kunta- ja järjestö-Helmi-rahoitus.
Kansallisen toimeenpanon ja mahdollisten kunnille suunnattavien rahoituskeinojen tulisi ensisijaisesti tukea jo olemassa olevia kansallisia ohjelmia ja niiden toimeenpanoa eikä luoda niiden kanssa kilpailevia järjestelmiä tai näitä ohittavia vaatimuksia. Ennallistamissuunnitelmassa onkin hyvin huomioitu olemassa olevien kansallisten ohjelmien sisällöt, taustat ja kehittämistarpeet.
Artikla 8:n osalta Jyväskylän kaupunki toteaa, että vaadittua viherpinta-alan ja latvuspeiton kasvavaa suuntaa (alkaen vuodesta 2031) ei saavuteta yksin kaupungin toimin. Yksityisten ja myös valtion hallinnassa (esim. tiealueet) olevien alueiden merkitys on suuri, ja siten näiden alueiden kaupunkivihreän ja puiden säilyttämiseen ja lisäämiseen tulee kiinnittää huomiota myös esim. valtion ohjauksessa ja strategioissa. Yksityisille tahoille olisi hyvä kehittää myös uudenlaisia kannustimia esim. viherkerroin-työkalun soveltamiseksi.
Lisäksi kaupunki toteaa, että ennallistamissuunnitelmassa esitetyt kaupunkiympäristöä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet ovat oikean suuntaisia. Määrällisten tavoitteiden lisäksi ennallistamissuunnitelmassa olisi kuitenkin toivottavaa huomioida paremmin myös kaupunkivihreän laatutekijät.
Yksittäisenä huomiona katuympäristöjä koskevaan toimenpiteeseen kaupunki esittää poistettavaksi maininnan pienikokoisten puiden suosimisesta.
Lopuksi voidaan mainita, että Jyväskylässä parhaillaan valmistelussa olevassa kaupunkiekosysteemejä (artikla 8) koskevassa kaupunkiluontosuunnitelmatyössä on havaittu, että ennallistamissuunnitelman, tai monen muunkaan kansallisen ohjelman tai ohjeistuksen sisältö ei keinovalikoimallaan parhaalla tavalla tue tällaisen suunnitelman laatimista. Ratkaisut esimerkiksi latvuspeiton kasvattamiseksi tai liikenneympäristöjen vihreyttämiseksi jäävät pitkälti kuntien oman kekseliäisyyden ja toimien varaan.