Kaupunkirakennelautakunta, kokous 11.8.2026

§ 131 Rikkoutunutta rengasta koskeva oikaisuvaatimus

JyväskyläDno-2026-2647

Valmistelija

Timo Lampinen, juristi, timo.lampinen@jyvaskyla.fi

Perustelut

A kertoi kadulla olleen metalliosan rikkoneen hänen autonsa renkaan 10.6.2026 Akunmutka-kadulla. Kaupunki kaivoi tuolloin ojia kadun varrella. A:n käsityksen mukaan renkaan rikkonut osa on joutunut kadulle kaivutöiden seurauksena. Hän vaati Jyväskylän kaupungilta korvauksena vahingosta käytetyn renkaan hinnan 65 euroa.

Renkaan rikkonutta osaa ei voitu tunnistaa eikä sen alkuperää selvittää. Lisäksi tontinomistajan velvollisuutena on pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka. Katupäällikkö hylkäsi vahingonkorvaushakemuksen päätöksellään JyväskyläDno-2026-2371.

Oikaisuvaatimus

A on tehnyt päätöksestä seuraavan oikaisuvaatimuksen:

Oikaisuvaatimus koskee korvauspäätös JyväskyläDno-2026-2371 jossa katutyömaa alueella asuvan A:n auton renkaan on rikkonut tiellä ollut suuri pulttiosa. Kuvat lähetetty korvauspyyntöön. Umpikujan alueella leikkii, pyöräilee, luistelee jne. myös useita lapsia ja heidän kavereitaan.

Hylkäysperusteena mainitaan: "Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 10 § 1 momentin mukaan tontinomistajan velvollisuutena on pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka". Lain mukaan kuitenkin ojista ylös kaivettuja metalliosia, kiviä tai muuta vahingollista ei kuulu jättää tieosuuksille vaan ne kuulu urakoitsijan siivota kadulta pois.

Työkoneen kuljettaja ja työnantaja ovat vastuussa tielle jättämistään esineistä. Tieliikennelain mukaan tielle ei saa jättää mitään liikennettä vaarantavaa. Jos ajoneuvo vaurioituu tiellä olevien rautapalojen vuoksi, korvausvastuu kuuluu työn teettäjälle tai urakoitsijalla.

Aiemmin aamulla ja edellisinä päivinä Akunmutkan pätkillä ei ole ollut mitään mikä olisi rikkonut rengasta, vaan osa on mitä todennäköisimmin noussut kaivinkoneelle annetun työn seurauksena maasta tai pudonnut työkoneesta ja päätynyt tielle ja katson että vastuu nyt siirtyy urakoitsijalle ja teetättäjälle eli Jyväskylän kaupungin selvitettäväksi kuka korvaa.

Ensisijaisesti vaadin, että kaupungin tehtävänä on työn teettäjänä lähteä korvaamaan rikkoutunut rengas. Näin ollen pyydän asian nostamista uudelleen korvauskäsittelyyn.

Toissijaisena vaadin, että Jyväskylän kaupungin tehtävänä on lähteä selvittämään mistä osat ovat tielle päätyneet ja kuka korvaa kaupungille tai asianomistajalle.

Lisäksi A pyytää Jyväskylän kaupunkia akuutisti puuttumaan erään kiinteistön piha-alueen tilanteeseen paitsi alueen siisteyden ja viihtyvyyden niin ympäristöhaittojen ja turvallisuuden takia. Piha-alueella säilytetään vuosikymmeniä vanhaa roskaa, renkaita, vanhoja kaappeja, työkoneita, autoja, kuljetuslavoja, ämpäreitä, asuntoautoja jne. Akunmutkassa myös säilytetään ajoittain nostotrukkeja ja muita työkoneita, joiden kuljettajat majoittuvat kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa. Koneista valuu kadulle öljyä.

Vastine

Suomen vahingonkorvausoikeudessa lähtökohtana on, että jokaisen on itse kärsittävä vahinko, joka häntä kohtaa. Jotta vahingon kärsinyt voisi vyöryttää vahingon toisen kannettavaksi, on siihen oltava jokin erityinen oikeusperuste.

Vahingonkorvauksen vaatijan on näytettävä toteen ne seikat, joihin hän korvausvaateensa perustaa.

Kaupungilla kadunpitäjän ei ole kulkuväylillä sattuneista vahingoista ankaraa eli tuottamuksesta riippumatonta vastuuta, vaan kysymys on vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:ssä säädetystä tuottamusvastuusta.

Renkaan rikkoi ruosteinen pultti, jonka ympärillä oli vääntynyt metallilevy. Metalliosa on selvästi hyvin vanha. Tiedossa ei ole mikä kyseinen osa on ja miten se on joutunut kadulle. Kaupungilla ei ole mahdollisuutta enemmälti selvittää asiaa. Jyväskylän kaupungin ei ole voitu todeta aiheuttaneen vahinkoa tuottamuksellaan.

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 10 § 1 momentin mukaan tontinomistajan velvollisuutena on pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka. Korvauksen hakijan toimittaman kartan mukaan vahinko tapahtui Akunmutkan Vaajakoskentien puoleisessa päässä, jolloin puhtaanapito kuuluu joko kiinteistön 179-401-1-437 tai 179-401-1-280 omistajalle riippuen siitä kummalla puolella keskiviivaa esine oli.

Oikaisuvaatimuksessa kerrottu ympäristöongelma ei liity puheena olevaan vahingonkorvausasiaan, eikä sitä voida käsitellä tässä yhteydessä.

Lainkohdat: vahingonkorvauslaki 2 luku 1 §

laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 10 §

kuntalaki 134 §

Ehdotus

Esittelijä

Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Liitteet

Kuva rikkoutuneesta renkaasta.pdf (pdf, 1078 kt)

Oikaisuvaatimus

Verkkojulkisuus rajoitettu, Sisältää henkilötietoja

Oheismateriaali

Muutoksenhaku

Valitusosoitus, kunnallisasiat

Valitusviranomainen ja valitusoikeus

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Valituksen saa tehdä:

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa; sekä
- kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös asianosainen sekä kunnan jäsen.

Muutoksenhaun maksu

Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta annetussa oikeusministeriön asetuksessa (1020/2024).  Ajantasainen tieto oikeudenkäyntimaksuista löytyy Tuomioistuinlaitoksen sivustolta.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai
- päätös on muuten lainvastainen.

Päätöksen tiedoksisaanti ja valitusaika

Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kirjeitse tapahtuvan tiedoksiannon kohdalla asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille.

Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Sähköisen asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos asiakirja saapuu valitusviranomaiselle viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana.

Paperinen valituskirjelmä on toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Valituksen muoto, sisältö ja liitteet

Valitus on tehtävä kirjallisena. Sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

- päätös, johon haetaan muutosta;
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan;
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan; ja
- valittajan nimi, henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus sekä kotikunta ja puhelinnumero, postiosoite ja sähköinen tai muu mahdollinen osoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset ja oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat valittajalle voidaan toimittaa (prosessiosoite).

Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot.

Muun kuin sähköisen valituksen on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Valitukseen on liitettävä:

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;
- todistus siitä minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta; sekä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valituksen toimittaminen

Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitus tulee ensisijaisesti tehdä oikeushallinnon sähköisen asiointipalvelun kautta osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/. Vaihtoehtoisesti valituksen voi lähettää sähköpostitse tai postitse. Valituksen voi toimittaa hallinto-oikeuden kirjaamoon myös henkilökohtaisesti tai lähetin tai asiamiehen välityksellä.

Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla.

Valitusviranomaisen yhteystiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 HÄMEENLINNA
Puhelin: 029 56 42200 (vaihde)
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi
Virka-aika: klo 8.00–16.15