Kaupunginhallitus, kokous 9.3.2026

§ 66 Mia Puolimatkan (PS) ym. valtuutettujen valtuustoaloite vammaisten oikeudet turvattava - vammaisneuvoston edustaja nimitettävä sivistyslautakuntaan, rakennus- ja ympäristölautakuntaan ja kulttuuri- ja liikuntalautakuntaan läsnäolo- ja puheoikeudella

JyväskyläDno-2025-1892

Valmistelija

  • Iiris Asunmaa, kehittämispäällikkö, iiris.asunmaa@jyvaskyla.fi

Perustelut

Mia Puolimatka (PS) ja 17 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet 28.4.2025 valtuustoaloitteen, jossa he esittävät, että Jyväskylässä aletaan noudattamaan Invalidiliiton suositusta, jonka mukana vammaisneuvoston edustajalle myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus vammaisten kannalta keskeisiin lautakuntiin. Näitä olisivat Jyväskylässä esityksen mukaisesti sivistyslautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta ja kulttuuri- ja liikuntalautakunta.

Vastauksena valtuustoaloitteeseen todetaan seuraavaa:

Hallintosäännön 100 §:n mukaan muun toimielimen (kuin kaupunginhallituksen) kokouksessa on toimielimen jäsenten, esittelijän ja sihteerin lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla, kaupunginhallituksen toimielimeen määräämällä edustajalla, kaupunginjohtajalla, asianomaisella toimialajohtajalla ja viestinnästä vastaavalla.

Hallintosäännön valmistelun yhteydessä on arvioitu läsnäolo- ja puheoikeudellisten edustajien paikkoja toimielimissä. Nuorisovaltuuston edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeudelliset paikat kaupunginvaltuustossa, kaupunkirakennelautakunnassa, sivistyslautakunnassa, kulttuuri- ja liikuntalautakunnassa sekä vammaisneuvostossa. Nuorisovaltuustossa toimivat nuoret muodostavat omana ryhmänään tähän poikkeuksen, koska he ovat suurilta osin alaikäisiä, joten he eivät voi asettua itse ehdolle vaaleissa. Neuvostot koostuvat täysi-ikäisistä henkilöistä, jotka voivat halutessaan asettua ehdolle myös vaaleissa.

Vammaisneuvoston 1.6.2025 voimaan tulleen toimintasäännön mukaan vammaisneuvostossa on yhteensä 9 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi neuvostossa on läsnäolo- ja puheoikeus yhdellä kaupunginhallituksen edustajalla, yhdellä kaupunkirakennepalveluiden toimialan asiantuntijalla, yhdellä sivistyspalveluiden toimialan asiantuntijalla ja yhdellä nuorisovaltuuston edustajalla.

Ikääntyneiden neuvoston 1.6.2025 voimaan tulleessa toimintasäännössä on määrätty samanlainen kokoonpanorakenne. Neuvostot ovat vaikuttamistoimieliminä tasa-arvoisia ja yhtä arvokkaita ja tuottavat lisäarvoa näkemyksillään ja kannanotoillaan päätöksentekoon.

Kaupunkirakennepalveluiden ja sivistyspalveluiden edustajien läsnäolo- ja puheoikeus mahdollistaa sen, että neuvosto kuulee asioista jo varhaisessa valmisteluvaiheessa ja voi halutessaan ottaa kantaa ja ilmasta mielipiteensä suoraan valmistelusta vastaavalle viranhaltijalle. Näin valmistelussa olevista asioista saadaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tietoa ja valmisteluun on mahdollista ottaa kantaa jo ennen päätöksentekoprosessia. Neuvoston kannanotot ja lausunnot liitetään ko. asialle sen toimielimen asiakirjoihin, jolla on toimivalta ko. asiassa ja ne ovat toimielimen käytettävissä päätöstä tehtäessä kaiken muun ko. asiaan liittyvän aineiston kanssa.

Neuvoston toimintaa kehitetään jatkuvasti saadun palautteen perusteella. Tavoitteena on, että toiminta mahdollistaa monipuolisen osallistumisen sekä palveluiden kehittämiseen että kaupungin päätöksentekoon. Kokoustekniikkaa on kevennetty ja toiminnallisia menetelmiä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Neuvostolla on mahdollisuus antaa lausuntoja päätöksenteossa olevista asioista sekä tehdä aloitteita. Neuvosto toimii kaupunginhallituksen asettamana, joten on tärkeää, että neuvostossa on kaupunginhallituksen suora edustus.

Jatkossa sivistyslautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta sekä kulttuuri- ja liikuntalautakunta voisivat järjestää esimerkiksi vuosittain yhteisen iltakoulun vammaisneuvoston kanssa tai sekä vammaisneuvoston että ikääntyvien neuvoston kanssa.

Neuvoston kevät- ja syyskauden kokousaikataulut suunnitellaan vasta sen jälkeen, kun tiedossa on muiden tiistai-iltapäivisin kokoontuvien toimielinten kokousaikataulut (Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto sekä Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennelautakunta), Päällekkäisyyksiä ei pitäisi näin ollen syntyä.

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntalain muuttamisesta on lausuntokierroksella 31.3.2026 saakka. Esitysluonnokseen sisältyy mm. ehdotus siitä, että nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston oikeus tehdä kuntalain mukaisia aloitteita kirjattaisiin selkeästi lakiin. Muutoksella vahvistettaisiin näiden vaikuttamistoimielinten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, joka on kannatettava asia ja hyvä täydennys kuntalakiin.

Ehdotus

Esittelijä

  • Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi

Kaupunginhallitus saattaa edellä esitetyn vastauksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että se toteaa valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

 

Oikaisuvaatimusta tai valitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

- vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §, laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §)
- hallinnon sisäistä määräystä, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista (laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §)
- virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
- etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
- varhaiskasvatuslain 57 §:n mukaista huomautusta tai huomion kiinnittämistä (Varhaiskasvatuslaki 63 § 2 mom.)
- hankintaoikaisun johdosta tehtyä päätöstä, jos hankintapäätöstä ei ole hankintaoikaisun johdosta muutettu (Hankintalaki 146 § )