Valmistelija
Sari Miettinen, palvelupäällikkö, sari.miettinen@jyvaskyla.fi
Maarit Heikkilä, palveluesihenkilö, maarit.heikkila@jyvaskyla.fi
Perustelut
Tausta
Jyväskylän kaupungilla on Keski-Suomen Elinvoimakeskuksen kanssa toistaiseksi voimassa oleva sopimus pakolaistaustaisten henkilöiden kuntaan ohjaamisesta ja kotoutumisen edistämisestä (Laki kotoutumisen edistämisestä, 681/2023, 42 §, kotoutumislaki). Keski-Suomen Elinvoimakeskus on pyytänyt 26.8.2026 saapuneessa kirjeessään (JyväskyläDno-2026–3130) Keski-Suomen alueen kuntia tarkistamaan, vahvistamaan ja ilmoittamaan kuntapaikkojen määrän oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ja/tai kiintiöpakolaisille ja/tai kotikunnan saaneille tilapäistä suojelua saaville vuonna 2027. Vastaukset pyydetään toimittamaan sähköiseen asiointipalveluun 31.10.2026 mennessä. Kuntien ja Elinvoimakeskusten välisissä sopimuksissa todetaan, että sopimus on jatkuva, mutta kuntapaikkamäärä tarkistetaan vuosittain huomioon ottaen kuntien vastaanottoresurssit.
Elinvoimakeskukselle tulee ilmoittaa seuraavat tiedot:
Käytettävissä olevia kuntapaikkoja yhteensä vuonna 2027 (kpl, merkitään myös päätöksentekotaho ja pvm.):
- Kuntapaikkoja on varattu oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ja/tai kotikunnan hakeneille tilapäisen suojelun henkilöille ja/tai alaikäisille, ilman huoltajaa tulleille (alaikäiset koskevat vain Jyväskylää) (kpl):
- Kuntapaikkoja on varattu kiintiöpakolaisille (kpl):
Jyväskylä on vastaanottanut kuntapaikoille haavoittuvassa asemassa olevia pakolaistaustaisia henkilöitä vuodesta 1990 lähtien. Vuonna 2023 kotoutumislain soveltamisalaa laajennettiin koskemaan myös tilapäistä suojelua saavia henkilöitä, joilla on kotikunta Suomessa. Tilapäinen suojelu sotaa pakeneville ukrainalaisille jatkuu tietyin poikkeuksin 4.3.2028 asti. Euroopan unionin neuvosto päätti asiasta 30.7.2026.
Vuosina 2017–2024 Jyväskylän kuntapaikkamäärä oli 150 vuodessa. Kaikkia paikkoja ei kuitenkaan täytetty vuosittain, sillä vastaanottokeskuksissa olevien turvapaikanhakijoiden oleskelulupapäätökset viivästyivät ja koronapandemia hidasti kuntiin ohjautumista. Vuonna 2025 kuntapaikkamäärä oli 50, ja kaikkiin paikkoihin tehtiin kuntapaikkapäätös. Vuonna 2026 kuntapaikkamäärä on 75, ja kaikkiin paikkoihin on tehty kuntapaikkapäätös.
Kuntapaikalle ohjataan (kotoutumislaki 43 §) haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, ja arvio hakemisen tarpeesta tehdään vastaanottokeskuksessa. Kiintiöpakolaiset osoitetaan aina kuntapaikalle elinvoimakeskuksen kautta. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa pakolaiskiintiöksi on kirjattu 500 henkilöä, mistä lopullisen päätöksen tekee eduskunta hyväksyessään talousarvion. Kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvien henkilöiden ja muiden pakolaisten siirtyminen kuntaan tapahtuu hallitusti kuntapaikkojen kautta, mikä mahdollistaa palvelutarpeiden tunnistamisen oikea-aikaisesti viranomaisyhteistyössä ja ehkäisee päällekkäistä työtä. Kuntapaikalle tuleva saa mahdollisesti tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut ja kunnan asiakaspalvelun kuormitus pysyy hallinnassa, kun sote-palvelut ovat hyvinvointialueen vastuulla. Alueellista eriytymistä pyritään ehkäisemään tarjoamalla kuntapaikoille tuleville pakolaisille asuntoja eri asuinalueilta mahdollisuuksien mukaan. Jyväskylään muuttaa valtaosa pakolaistaustaisia henkilöitä omatoimisina tai itsenäisinä muuttajina vastaanottokeskuksista ja muista kaupungeista, ilman varsinaista kuntapaikalle ohjaamista.
Jyväskylän kaupungilla on hyvät valmiudet ja vakiintuneet viranomais- sekä yhteistyöverkostot kuntapaikalle tulevien vastaanottamiseen ja kotoutumisen tukemiseen. Vuoden 2027 osalta Jyväskylän vastaanottokeskuksen sulkemisen (30.11.2026) vaikutukset kuntaan siirtyvien henkilöiden määriin ovat vielä epäselvät. Lisäksi pakolaiskiintiön valtakunnallinen taso sekä hallitusohjelman linjaukset, kuten ruotsinkielisen kotoutumisen edistäminen, voivat vaikuttaa kiintiöpakolaisten kohdentumiseen alueille. Lisäksi meneillään olevat valtiontalouden säästötoimet tuovat epävarmuutta tulevien vuosien pakolaisten vastaanoton volyymin ja palvelutarpeiden ennakointiin.
Kustannusten korvaukset ja valtionavustukset
Elinvoimakeskuksen kanssa sopimuksen tehneet kunnat saavat valtiolta korvausta kotoutumista edistävien palvelujen järjestämisestä. Korvausta maksetaan kotoutumislain henkilöpiiriin kuuluvista henkilöistä riippumatta siitä, ovatko he muuttaneet kuntaan kuntapaikan kautta vai itsenäisesti.
1.1.2026 voimaan astuneen kotoutumislain korvaukset kunnille (pois lukien Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvat kunnat) ovat 1.1.2027 alkaen seuraavat kunnille: alle 7-vuotiaasta henkilöstä 3007 euroa vuodessa, 7–17-vuotiaasta täyttäneestä henkilöstä 2252 euroa vuodessa, 18 vuotta täyttäneestä henkilöstä 2 167 euroa vuodessa. Lisäksi 18 vuotta täyttäneestä henkilöstä maksetaan laskennallista korvausta 649 euroa ensimmäiseltä täysi-ikäisenä maksettavalta vuodelta. Korvausaika on kolme (3) vuotta kiintiöpakolaisina tulleista henkilöistä, kaksi (2) vuotta turvapaikkamenettelyn kautta tulleista henkilöistä ja kaksi (2) vuotta tilapäisen suojelun direktiiviin kuuluvat, joilla on kotikunta.
Jyväskylän saama laskennallinen korvaus vuonna 2025 oli yhteensä 5,9 milj. €. Vuonna 2026 syyskuuhun mennessä korvauksia on kertynyt noin 3,9 milj. €. Jyväskylä voi hakea ja Jyväskylälle maksetaan valtion varoista erikseen haettavia korvauksia ja erityisavustuksia pakolaisten vastaanotosta ja kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumisen edistämiseen on myös erilaisia hankerahoituksia, joita Jyväskylä on myös hakenut.
Korvausten edellytyksenä on kotoutumislain mukaisesti tehty kunnan kotoutumisohjelma ja kunnan Elinvoimakeskuksen kanssa tekemä sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä.
Kotoutumiseen liittyvien korvausten hakemista koordinoidaan Työllisyyspalvelujen International House Jyväskylän kotoutumispalveluista.
Toimivalta asiassa
Jyväskylän kaupungin hallintosäännöstä 10 §:n nojalla kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja, jollei tässä säännössä toisin määrätä, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa. Hallintosäännön 14 §: mukaan lautakunta käyttää tehtäväalueensa puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä antaa tehtäväaluettaan koskevat muut lausunnot ja esitykset ulkopuolisille tahoille, ellei muuten ole säädetty tai määrätty eikä asian laajuus tai vaikuttavuus edellytä kaupungin hallituksen päätöstä. Kuntapaikkamäärä on laajasti eri toimialoja koskeva asia ja näin ollen se kuuluu hallintosäännön 10 ja 14 §:ien nojalla kaupunginhallituksen päätettäväksi.
Ehdotus
Esittelijä
Ari Tolonen, toimialajohtaja, ari.tolonen@jyvaskyla.fi
Elinkeino- ja työllisyyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kuntapaikkakiintiö on vuonna 2027 yhteensä 75 kpl ja että Jyväskylän kaupungin kuntapaikat jaetaan vuodelle 2027 seuraavasti:
- Oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ja/tai kotikunnan hakeneille tilapäisen suojelun henkilöille ja/tai alaikäisille, ilman huoltajaa tulleille (alaikäiset koskevat vain Jyväskylää) 55 kpl
- Kiintiöpakolaisille 20 kpl
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Kokouskäsittely
Keskustelun aikana tehtiin seuraavat muutosehdotukset:
Sini Lehtonen ehdotti Joni Leppäsen kannattamana seuraavaa: Kuntapaikkakiintiö on vuonna 2027 yhteensä 100 kpl ja että Jyväskylän kaupungin kuntapaikat jaetaan vuodelle 2027 seuraavasti:
- Oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ja/tai kotikunnan hakeneille tilapäisen suojelun henkilöille ja/tai alaikäisille, ilman huoltajaa tulleille (alaikäiset koskevat vain Jyväskylää) 80 kpl
- Kiintiöpakolaisille 20 kpl
Irma Hirsjärvi ehdotti seuraavaa: Kuntapaikkakiintiö on vuonna (2026) 2027 *) yhteensä (100) 150 *) kpl paikkaa ja että Jyväskylän kaupungin kuntapaikat jaetaan vuodelle 2027 seuraavasti:
- Oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ja/tai kotikunnan hakeneille tilapäisen suojelun henkilöille ja/tai alaikäisille, ilman huoltajaa tulleille (alaikäiset koskevat vain Jyväskylää) 110 kpl
- Kiintiöpakolaisille 40 kpl
Irma Hirsjärven muutosesitystä ei kannatettu, joten se raukesi kannattamattomana.
Koska oli tehty toimialajohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Hän esitti, että ne, jotka kannattavat toimialajohtajan ehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Sini Lehtosen muutosehdotusta, äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että äänin 4-3 toimialajohtajan ehdotus tuli elinkeino- ja työllisyyslautakunnan päätökseksi.
Palvelupäällikkö Sari Miettinen oli asiantuntijana läsnä kokouksessa asian käsittelyn ajan ja päätöksenteon ajan.
*) Pöytäkirjaan on tehty 19.10.2026 hallintolain 51 §:n ja 52 §:n mukaiset kirjoitusvirheen korjaukset. Vuosiluku 2026 on muutettu vuosiluvuksi 2027 ja kuntapaikkakiintiö on muutettu 100 paikasta 150 paikaksi, kuten Irma Hirsjärven muutosesitys on ollut.