Kaupunginhallitus, kokous 10.3.2025

§ 73 Rakennuskiellon jatkaminen Kortepohjan suojelukaavan alueella

JyväskyläDno-2025-942

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Paula Julin, projektipäällikkö, paula.julin@jyvaskyla.fi

Perustelut

Alueidenkäyttölain 53 §:n mukaan alueelle, jolle asemakaavan laatiminen on vireillä, kunta voi määrätä rakennuskiellon enintään kahdeksi vuodeksi, minkä jälkeen kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Jyväskylän kaupungin hallintosäännön 10 §:n mukaan rakennuskiellosta päättää kaupunginhallitus. Jyväskylän kaupunginhallitus on asettanut rakennuskiellon Kortepohjan rivitaloalueelle 8.3.2021/59 ja jatkanut sitä 6.3.2023/46. Alueen rakennuskielto päättyy 16.3.2025.

Kortepohjan 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa rakennetulla rivi- ja pienkerrostaloalueella on käynnissä asemakaavan muutostyö, jolla turvataan valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilyminen. Asemakaavamuutos on tullut vireille 19.1.2021. Alue on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu modernin arkkitehtuurin alue sekä Museoviraston RKY 2009 -inventoinnin mukainen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueeseen kuuluvat Kortepohjan keskustan pohjoispuolella sijaitsevat rivi- ja pienkerrostalovaltaiset korttelit 13 ja 15 sekä korttelin 16 tontti 1. RKY-alueiden suunnittelua ohjaavat alueidenkäyttölakiin perustuvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.

Kortepohjan asuma-alueen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö on huomioitu Keski-Suomen maakuntakaavassa ja Jyväskylän kaupungin oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Yleiskaavan mukaan ”aluetta koskevissa toimenpiteissä, alueen tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti.”

Alueen asemakaavat on laadittu ennen RKY-inventoinnin valmistumista. Kortepohjan rakentamista varten laadittu asemakaava vuodelta 1967 on yhä laajalti voimassa. Alueen pohjoisosan ja Emännäntien pistetalojen asemakaavat ovat vuosilta 1983, 1984 ja 1997.

RKY-alueelle leimallisia ovat vuosina 1968–1973 rakennetut tasakattoiset rivi- ja pienkerrostalot, joissa pääjulkisivut on tehty puuelementeistä ja päädyt kevytbetonista tai betonista. Ne on rakennettu Kortepohjan asemakaavakilpailun voittaneen arkkitehti Bengt Lundstenin ja Esko Kahrin sekä arkkitehti Antti Eskelisen laatimien tyyppitalosuunnitelmien pohjalta. Rakennukset asettuvat Lundstenin asemakaavan mukaisesti tiiviiseen ruudukkoon muodostaen yhteisöllisiä pihapiirejä. Yhtenäisestä yleisilmeestä huolimatta jokainen pihapiiri on yksilöllinen muun muassa rakennusten asettelun, yksityiskohtien ja värityksen ansiosta.

Alueen rakennukset ovat tulleet peruskorjausikään. Niiden korjaussuunnittelu on osoittautunut vaativaksi tehtäväksi etenkin julkisivujen osalta. Voimassa olevat asemakaavat eivät tue rakennusten korjaamista alueen arvot säilyttävällä tavalla. Korjaukset voivat olennaisesti muuttaa rakennusten ominaispiirteitä ja heikentää alueen arvoa, jos rakennusvalvonnalla ei ole käytössään riittäviä keinoja suunnittelun ohjaamiseen.

Rakennuskielto ei estä eikä vaikeuta rakennusten tavanomaista kunnossapitoa eikä rakennusvalvonnan kannalta muuta vähäistä toimenpidettä. Rakentamislupaa vaativissa hankkeissa tulee käydä rakennusvalvonnan ennakko-ohjauksessa. Poikkeamislupien käsittelyssä tulee varmistaa, että hanke on linjassa alueen suojelutavoitteiden kanssa.

Alueen kaavaluonnos ja siihen liittyvä julkisivujen korjaustapaohje ovat valmistumassa keväällä 2025. Asemakaavatyö on kuitenkin edelleen kesken, joten rakennuskieltoa on tarpeellista jatkaa kahdella vuodella. Rakennuskielto päättyy aiemmin, mikäli asemakaavan mahdollinen hyväksymispäätös saa lainvoiman.

 

 

 

 

 

Ehdotus

Esittelijä

Mari Pitkänen, talous- ja hallintopäällikkö, mari.pitkanen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että liitekartasta ilmenevä alue määrätään alueidenkäyttölain 53 §:n nojalla rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi. Rakennuskielto määrätään alueidenkäyttölain 202 §:n nojalla tulemaan voimaan ennen päätöksen lainvoimaisuutta.

​​​​​​---------

Kokouksessa edellä esitetyn päätösehdotuksen teki toimialajohtaja Hannu Kantonen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Päivi Lind, asianhallinnan asiantuntija, paivi.lind@jyvaskyla.fi

Perustelut

  

Ehdotus

Esittelijä

  • Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi

Kaupunginhallitus päättää, että liitekartasta ilmenevä alue määrätään alueidenkäyttölain 53 §:n nojalla rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi. Rakennuskielto määrätään alueidenkäyttölain 202 §:n nojalla tulemaan voimaan ennen päätöksen lainvoimaisuutta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

 

Valitusviranomainen ja valitusoikeus

Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Valituksen saa tehdä se, johon päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Etuostoasioissa valituksen saa tehdä ostaja ja myyjä.

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus,​ jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Muutoksenhaun maksu

Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta annetussa oikeusministeriön asetuksessa (1122/2021). 

Valitusaika

Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan, katsotaan asiakirja annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Rakennuskieltoasioissa kaikkien asianosaisten katsotaan saaneen päätöksestä tiedon silloin, kun rakennuskieltoa koskevasta päätöksestä on kuulutettu alueidenkäyttölain määräysten mukaisesti.

Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Valituksen muoto, sisältö ja liitteet

Valitus on tehtävä kirjallisena.

Valituksessa on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valitukseen on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Valitus on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksen toimittaminen

Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle virka-aikana ennen valitusajan päättymistä. Valituksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse.

Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin ja sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/.

Valitusviranomaisen yhteystiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 HÄMEENLINNA
Puhelin: 029 56 42200
Faksi: 029 56 42269
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi
Virka-aika: klo 8.00–16.15

​​​