Perustelut
Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut ylläpitää yhteensä 36 uimarantaa eri puolilla kaupunkia. Uimarannat ovat tärkeä osa kaupungin liikuntapaikkaverkostoa ja niiden hoitoon sekä ylläpitoon on varattu liikuntapalveluiden budjetissa vuosittain noin 320 000 euroa. Yleisen kustannustason nousulla on ollut vaikutuksia erityisesti uimarantojen kunnossapitotöihin sekä puhtaanapitopalveluiden ja jätehuollon kustannuksiin. Näiden kuluerien hintojen vaihtelu on aiheuttanut nousua uimarantojen kokonaiskustannuksiin, vaikka toimintamäärät ovat pysyneet pääosin ennallaan. Liikuntapalveluiden yhtenä talouden tasapainottamisen keinona vuonna 2025 oli uimarantojen ja palvelutason optimointi.
Toiminnan kehittämiseksi sekä kokonaiskustannusten kasvun hallinnan tueksi esitetään kolmiportaisen uimarantojen hoitoluokituksen käyttöönottoa. Hoitoluokitus selkeyttää uimarantaverkon kehittämistä, ylläpitoa ja kunnossapitotoimien suunnittelua. Lisäksi sen avulla voidaan kohdentaa kustannuksia nykyistä tehokkaammin sekä mahdollistaa laajan uimarantaverkon hoito sekä ylläpito myös tulevaisuudessa.
Kaupungin ylläpitämien uimarantojen hoidon ja kunnossapidon taustaa
Jyväskylässä säännöllisesti toteutettavan Liikuntabarometri-tutkimuksen perusteella uimarannat ovat Jyväskylän suosituimpia liikkumisympäristöjä aikuisväestön keskuudessa. Uimarantojen edelle suosituimpina liikkumisympäristönä menevät ainoastaan kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit. Uimarantojen kävijämäärät sekä varustelu eroavat toisistaan - johtuen mm. rantojen maantieteellisestä ja kaupunkialuekohtaisesta sijainnista, saavutettavuudesta sekä rantakohtaisista lisäpalveluista. Kaikilla uimarannoilla perusvarustukseen kuuluvat pelastus- ja huoltotiet, pelastusrengas, ilmoitustaulu, pukukoppi, WC sekä jätehuolto. Laituri on varustuksena 22 uimarannalla. Neljällä rannalla on tällä hetkellä hyppytorni, neljällä rannalla ulkokuntoilupaikka ja yhdeksän rannan lisävarustukseen kuuluu rantalentopallokenttä. Uimarantoja on tähän asti ylläpidetty lähes samalla taajuudella riippumatta sijainnista ja kävijämääristä.
Virallinen uimarantakausi on Jyväskylässä 15.6.–31.8. Uimarantakausi on saman pituinen valtaosassa Suomen kuntia. Virallinen uimarantakausi tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo uimarantojen veden laatua ja turvallisuutta säännöllisin näyttein ja tarkastuksin. Uimarantakaudella myös huolehditaan rannan varusteiden, rakenteiden ja ohjeistusten asianmukaisesta ylläpidosta huolto- ja tarkastuskäynnein. Ennen uimarantakauden alkua kaikilla rannoilla toteutetaan alkusukellukset, joiden tarkoituksena on varmistaa uimaranta-alueen pohjan ja rakenteiden turvallisuus. Kahdella asiakasmääriltään suosituimmalla uimarannalla, Tuomiojärvellä ja Köhniönjärvellä, on kesäaikaan rantavalvonta.
Uimarantoja hoidetaan osin liikuntapalvelujen itse tuottamana palveluna ja osin ulkopuolisilta toimijoilta hankittuina ostopalveluina. Liikuntapalvelut vastaa omana työnä muun muassa uimarantojen siisteyden ylläpidosta, nurmenleikkuusta sekä turvallisuutta varmistavista huoltokorjauksista. Uimarantojen hoitoon on varattu vuositasolla yhteensä noin 3 htv:n henkilöstöresurssi. Tämä sisältää myös kesäaikaisen rantavalvonnan työntekijäresurssin. Uimarantojen WC:iden tyhjennys ja siivous, laitureiden uusiminen sekä rantojen sukellukset ostetaan ulkoiselta palveluntuottajalta. Kokonaisuudessaan ostopalveluiden osuus kustannuksista on noin 50 %.
Selvitystyö tukena uimarantojen käytön ja kehittämistarpeiden tarkastelussa
Jyväskylän uimarantojen käyttöön ja uimarantakokonaisuuden ylläpidon kehittämiseen liittyen toteutettiin vuonna 2025 selvitys yhteistyössä North Sport Consulting Oy:n kanssa (liite). Tavoitteena oli selvityksen avulla muodostaa kokonaiskuva Jyväskylän uimarantapalveluista ja niiden käytöstä sekä tunnistaa niiden keskeisimmät lähivuosien kehittämistarpeet. Selvitystyö toteuttamisen tavoitteena oli myös uimarantojen ylläpitoresurssien kohdentamisen tehostaminen. Selvitykseen sisältyi asukaskysely.
Toteutetun uimarantojen asukaskyselyn saatiin reilu 650 vastausta. Saatujen tulosten perusteella jyväskyläläiset ovat pääosin tyytyväisiä kaupungin ylläpitämiin uimarantapalveluihin. Kyselyyn vastanneista 90 prosenttia oli tyytyväisiä uimarantojen maantieteelliseen saavutettavuuteen. Uimarannat ovat monille asukkaita helposti saavutettavia lähiliikuntapaikkoja, jonne kuljetaan yleisimmin kävellen (40 %) tai pyörällä (30 %).
Vastaajat olivat tyytyväisiä uimarantojen turvallisuuteen (75 %), yleiseen siisteyteen (81 %) ja peruspalveluiden laatuun (76 %), kuten laiturien ja WC- ja pukutilojen kuntoon. Lähes 60 prosenttia vastaajista ilmoitti käyvänsä rannalla yleensä perheenjäsenten kanssa ja joka kymmenes ystävien kanssa. Noin kolmasosa vastaajista kertoi käyvänsä uimarannoilla yleensä yksin. Vastausten perusteella kaupungin suosituimpia uimarantoja ovat Tuomijärven, Köhniön ja Viitaniemen uimarannat.
Kyselyyn vastanneet nostivat esiin myös kehittämisen teemoja. Eniten tyytymättömyyttä (37 %) ja toiveita kohdistui uimarantojen oheispalveluihin, kuten kioski- tai kahvilatoimintoihin ja liikunta- ja leikkipaikkoihin sekä hyppytorneihin, joita toivottiin nykyistä useammalle rannalle. Vaikka vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä rantojen peruspalveluiden laatuun ja yleiseen siisteyteen, niin näihin kohdistui samalla useita kehittämistoiveita. Vastaajat toivoivat, että WC-tiloja ja pukutiloja huollettaisiin ja kehitettäisiin aktiivisesti uimarantakauden ollessa käynnissä. Vastauksissa nousivat esille myös roska-astioiden riittävyys ja niiden tyhjennys erityisesti helteisinä päivinä sekä muu epäsiisteys, kuten graffitit.
Uimarantojen hoitoluokituksen käyttöönotto osana kehittämistoimenpiteitä
Selvityksen yhteydessä tehtiin laaja arvio kaikkien Jyväskylän uimarantojen nykytilasta. Arvioinnissa tarkasteltiin muun muassa rantojen saavutettavuutta, palvelutarjontaa, käyttöastetta ja kunnostustarpeita. Kuntoarvioinnin sekä asiakaskyselyn pohjalta uimarantaverkossa tunnistettiin useita konkreettisia kehittämistarpeita. Kehittämiskohteina esille nousivat muun muassa esteettömän uimarannan perustaminen sekä uimarantoja koskevan viestintäilmeen parantaminen. Tarve esteettömälle uimarannalle oli noussut jo aiemmin esille kaupunginvaltuutettujen 1.4.2022 jättämässä valtuustoaloitteessa.
Yhtenä kehittämisen toimenpide-ehdotuksena selvityksessä oli kolmiportaisen rantaluokittelun käyttöönotto, jolla voitaisiin selkiyttää 36 rantaa käsittävän uimarantaverkon kehittämistä, ylläpitoa sekä kunnossapitotoimien suunnittelua. Luokittelun tarkoituksena on kohdentaa olemassa olevia resursseja tehokkaammin ja huomioida nykyistä paremmin esimerkiksi sijainniltaan sekä kävijämääriltään suosituimmat uimarannat. Myös esteetön uimaranta on huomioituna uimarantaluokittelussa. Uimarantaluokittelu helpottaa myös asukas- ja asiakasviestinnän kohdentamista.
Nykyisessä toimintamallissa uimarantojen ylläpidon kustannusten sekä henkilöstöresurssien jakautumista ei ole tarkasti ohjattu eri uimarantojen välillä ja täten ylläpito ei ole merkittävästi eronnut kohteiden välillä. Hoitoluokittelun avulla kustannuksia on tavoitteena kohdentaa tehokkaammin uuden hoitoluokituksen mukaisesti, jolloin samaan hoitoluokkaan kuuluvat kohteet ylläpidetään samojen periaatteiden mukaisesti.
Esitys kolmiportaisesta uimarantojen hoitoluokituksesta
Hoitoluokituksessa uimarannat esitetään jaettavan kolmeen hoitoluokkaan (liite). Luokittelun perustana ovat uimarantojen kävijämäärät, saavutettavuus, sijainti sekä lisäpalvelut. Luokittelu ohjaa uimarantojen lyhyen ja pitkän tähtäimen kehittämistä sekä vaikuttaa niiden ylläpitotaajuuteen ja kunnossapitoon. Luokittelun käyttöönotto ei aiheuta muutoksia uimarantojen hoidon ja ylläpidon tuottamistapaan.
Esitetyllä hoitoluokituksella ei ole vaikutuksia tällä hetkellä käytössä olevaan EU-uimarantojen luokitteluun. EU-uimarannalla tarkoitetaan yleisiä uimarantoja, joissa vierailee uimakauden aikana huomattava määrä uimareita. Jyväskylässä EU-uimarantoja on 11. Nämä uimarannat täyttävät Euroopan Unionin asettamat laatukriteerit, joiden mukaan muun muassa uimaranta ei saa aiheuttaa terveyshaittaa uimareille sekä uimarannan tulee täyttää tietyt uimavesiluokan vaatimukset. Kaikki Jyväskylän EU-uimarannoiksi luokitellut uimarannat on esitetty kuuluviksi hoitoluokkiin 1 ja 2.
Hoitoluokka 1, pääuimarannat
Hoitoluokan yksi (1) uimarannat ovat kaupungin pääuimarantoja, joiden uimakausi on virallista uimakautta noin kahta viikkoa laajempi 1.6.–31.8. Rantojen yleiskunnosta huolehditaan uimakaudella päivittäin. Rantojen nurmialueet leikataan kerran viikossa.
Uimarantojen varustukseen kuuluvat perusvarustuksen lisäksi erillinen WC naisille ja miehille sekä esteetön WC. Uimarantojen mahdolliset laiturit uusitaan käyttöiän päätyttyä. Lisäksi rannoilla on oheistoimintoja, kuten esimerkiksi rantalentopallokenttiä, kuntoilupisteitä sekä kesäkioskipalvelua.
Hoitoluokkaan kuuluvat uimarannat ovat uimarantaverkoston keskeisiä kehittämiskohteita tulevina vuosina. Kehittämistoimenpiteet voivat sisältää esimerkiksi vesivessojen rakentamista, rannan oheispalveluiden parantamista, uimarantavalvonnan lisäämistä sekä esteettömyyden edistämistä.
Hoitoluokkaan yksi (1) kuuluu kolme uimarantaa: Kirri, Köhniö ja Tuomiojärvi.
Hoitoluokka 2, alueelliset pääuimarannat
Hoitoluokan kaksi (2) uimarannat ovat alueellisia pääuimarantoja, joiden uimakausi on virallista uimakautta kahta viikkoa laajempi 1.6.–31.8. Uimarantojen varustukseen kuuluu perusvarustuksen lisäksi erillinen WC naisille ja miehille. Rantojen yleiskunnosta huolehditaan uimakauden aikana keskimäärin 5 kertaa viikossa. Rantojen nurmialueet leikataan joka toinen viikko. Hoitoluokkaan kaksi (2) kuuluvien uimarantojen mahdolliset laiturit uusitaan laitureiden käyttöiän päätyttyä.
Hoitoluokkaan kaksi (2) kuuluu yksitoista uimarantaa: Jyskä, Leiriranta (Lehtisaari), Leppälahti, Lohikoski, Lutakko, Myllylampi (Tikkakoski), Ollila, Pappilanranta (Korpilahti), Sääksjärvi, Tikka ja Uimalanniemi (Vaajakoski).
Hoitoluokka 3, paikalliset uimarannat
Hoitoluokan kolme uimarannat ovat paikallisia, kävijämäärältään pieniä uimarantoja tai sijaitsevat lähellä pääuimarantoja tai alueellisia pääuimarantoja. Osan rannoista saavutettavuus on haasteellinen, minkä lisäksi pysäköintipaikkoja on vähän tai ei ollenkaan. Hoitoluokan uimarantojen uimarantakausi noudattaa virallista uimarantakautta 15.6.–31.8.
Uimarannoilla on naisille ja miehille omat pukukopit, minkä lisäksi niiltä löytyy vähintään yksi WC. Uimarantojen yleiskunnosta huolehditaan keskimäärin 3 kertaa viikossa. Uimarantojen nurmialueet leikataan joka toinen viikko. Tämän hoitoluokan uimarantojen laitureita ei uusita automaattisesti käyttöiän päätyttyä. Uimarantojen kunnostustarpeet arvioidaan tapauskohtaisesti.
Hoitoluokkaan kolme (3) kuuluu 22 uimarantaa: Asmalampi, Haapaniemi, Halssila, Haukkalanranta, Kaakkolampi, Kivilampi (Vaajakoski), Kolmisoppinen (Taka-Keljo), Korttajärvi (Puuppola), Kuohu, Laivaranta (Säynätsalo), Luonetjärvi, Mattilanniemi, Myllyjärvi, Nenäinniemi, Rantue, Ristikivi, Ritoniemi, Salmiranta, Tähtirinne (Korpilahti), Vesanka, Viitaniemi ja Äijälänranta.
Toimivalta
Jyväskylän kaupungin hallintosäännön 14 § mukaan kulttuuri- ja liikuntalautakunta vastaa tehtäväalueensa toiminnasta.