Perustelut
Kaisa Garedew (ps.) ja 8 muuta valtuutettua esittävät 6.2.2025 valtuustoaloitteessa, että Jyväskylän kaupungin tulee laskea, kuinka paljon maksaa hiilineutraalisuuden tavoitteleminen asukkaille ja yrityksille, sekä luopua kaikista arjen kustannuksia nostavista ilmastotoimista. Aloitteessa esitetään, että Jyväskylän kaupungin tulee tehdä kaikesta ilmastotoimista selkeät kustannuslaskelmat kaupungille, yrityksille ja asukkaille, kuten kilpailutuksien yhteydessä säädetyt päästötavoitteet esim. maanparannustyökoneille sekä joukkoliikenteen sähköbussien hankinnoista. On selvitettävä kuinka paljon vähähiilisyys vie verorahoja ja vaikuttaa käyttökustannuksiin myös asukkaille. Jyväskylän kaupungin tulee sitoutua toimimaan kaikissa ilmasto- ja hiilineutraalisuusasioissa siten, ettei tehdä sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät asukkaiden arjen kustannuksia tai heikennä elinkeinoelämän kilpailukykyä.
Kaupunkistrategia ja tavoitteet
Kuntien ilmastotyö on keskeisessä roolissa kansallisten ja EU-tason ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Kunnissa tehdään monia päätöksiä, jotka vaikuttavat asukkaiden arjessa syntyviin päästöihin suoraan tai välillisesti. Jyväskylän kaupunki on sitoutunut valtuuston päätöksellä tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030. Hiilineutraalius on keskeinen osa kaupunkistrategiaa ja tukee sekä ympäristön että talouden kestävyyttä.
Kaupungin ilmastotyön tavoitteena on sekä ilmastonmuutoksen hillintä eli Jyväskylän alueella syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen ja varautuminen. Tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta ja sitoa jäljelle jäävät päästöt ensisijaisesti kaupungin alueella sijaitseviin hiilinieluihin. Vuoteen 2024 mennessä kaupungin alueella syntyvät kokonaispäästöt ovat vähentyneet lähes 60 prosenttia. Suurimmat päästöt Jyväskylässä syntyvät tieliikenteestä, kaukolämmöstä, sähkönkulutuksesta ja työkoneista.
Kaupunki ja asukkaat
Monet kaupungin ilmastotoimet tuottavat suoria tai välillisiä säästöjä sekä kaupungille että kuntalaisille. Ilmastonmuutoksen hillintätoimista suoria säästöjä tuottaa esimerkiksi kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen, joka pienentää rakennusten lämmityksen ja muun ostoenergian kustannuksia. Uudis- ja peruskorjausinvestoinneissa energiatehokkuusratkaisut tulevat rakennuksen elinkaaren aikana halvemmaksi. Jalankulun ja pyöräilyn edellytysten ja joukkoliikenteen kehittäminen taas parantavat kuntalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia edulliseen liikkumiseen. Päästöjen vähentäminen parantaa myös ilmanlaatua, mikä vaikuttaa terveydenhuollon kustannuksiin ja lisää hyvinvointia.
Eräänä esimerkkinä hillintätoimien tuottamista säästöistä Jyväskylässä toimii kaupungin pitkäjänteinen työ ulkovalaistuksen energiatehokkuuden parantamisessa. Kymmenessä vuodessa ulkovalaistuksen sähköenergian kulutus on pudonnut noin 43 prosenttia vaikka valaisinten määrä on kasvanut yli 10 prosenttia. Käytännössä puhutaan useiden satojen tuhansien eurojen vuotuisista säästöistä käyttökustannuksissa. Uudet LED-valonlähteet ja niissä käytettävä kehittynyt automatiikka mahdollistavat energiatehokkuuden parantamisen myös jatkossa. Tavoitteena on, että kaikki Jyväskylän ulkovalaisimet ovat energiatehokasta LED-tekniikkaa vuoteen 2030 mennessä.
Ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimet taas pienentävät ilmastonmuutoksesta aiheutuvia taloudellisia riskejä, kuten myöhempiä korjauskuluja. Esimerkiksi hulevesien hallinnan ratkaisut pienentävät riskiä tulvavahingoista aiheutuville kustannuksille. EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategiassa painotetaan, että sopeutumiseen kohdistettu rahoitus ei ole vain kustannus, vaan panostus kohti kestävämpää ja toimivampaa tulevaisuuden yhteiskuntaa. Ajoissa tehtävien panostusten avulla voidaan vähentää tulevaisuudessa tapahtuvia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia vahinkoja ja hyötyä ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarjoamista mahdollisuuksista.
Suomen ilmastopaneelin raportin Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet 2/2021 mukaan ilmastonmuutokseen sopeutumistoimien kustannukset kunnille voivat olla miljoonaluokkaa per vuosi, riippuen kunnan koosta ja riskialttiudesta. Haaste sopeutumiskustannusten määrittelyssä on, että suurin osa sopeutumisesta ei tapahdu vain ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, vaan osana muuta kuntien palvelutuotantoa. Kaupungit voivat vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia kustannuksia keskittymällä ennakoiviin ja kustannustehokkaisiin toimiin, kuten esimerkiksi helle- ja tulvariskejä pienentäviin viherrakenteisiin ja luonnonmukaisiin hulevesien viivytysratkaisuihin.
Osa kunnan ilmastotoimista vaatii investointeja, jotka kasvattavat menoja toteuttamishetkellään. Investoinnit kuitenkin maksavat itsensä ajan myötä takaisin. Esimerkiksi siirtyminen vähäpäästöisiin ratkaisuihin kaukolämmöntuotannossa vaatii aluksi investointeja uusiin teknologioihin kuten kaukolämpöakku, sähkökattilat ja lämpöpumput. Polttamattomaan tekniikkaan siirtyminen kuitenkin tuo lämmöntuotantoon joustavuutta ja vähentää riippuvuutta polttoaineiden markkinahinnoista ja tuontipolttoaineista, mikä parantaa hintavakautta ja lisää energiaturvallisuutta.
Parhaillaan käynnissä olevan Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelman päivityksen yhteydessä on pureuduttu ilmastotyön kustannuksiin kaupungin toiminnan näkökulmasta: käynnistyvän ohjelmakauden toimenpiteiden kustannusvaikutuksia on pyritty arvioimaan päivitystyön yhteydessä. Tässä vaiheessa valmistelua voidaan todeta, että arvioidut kustannukset vaihtelevat suuresti eri toimenpiteiden välillä ja useat toimenpiteet pystytään toteuttamaan omana työnä osana normaalia palvelutoimintaa. Toimenpiteiden arvioituihin kustannuksiin on sisällytetty koko toimenpiteen kustannukset, vaikka toimenpide toteutettaisiinkin pääosin osana peruspalvelutuotantoa. Ohjelmassa on pyritty kustannusten lisäksi myös esittämään toimenpiteestä aiheutuvat säästöt, kuten energiansäästö, alhaisemmat kunnossapitokustannukset tai edullisemmat tarjoukset.
Kaupunki on toimijana tai mahdollistajana vain osassa ilmastotoimia, suurin osa tehdään yritysten ja yksilöiden omina valintoina, jolloin valintakriteereinä on monia muitakin seikkoja kuin vähähiilisyys. Usein taloudellisuus kulkee kuitenkin käsi kädessä vähähiilisyyden ja terveysvaikutusten kanssa erityisesti asukkaiden kulutus-, ruoka- ja liikkumisvalinnoissa. Esimerkiksi kasvispainotteinen ruokavalio täyttää kaikki edellä mainitut kriteerit: se on edullista, terveellistä ja sillä on pienet ilmastovaikutukset.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan kansalaisten suurimmat ilmastopäästöt syntyvät siitä, miten asumme, syömme, liikumme ja kulutamme. Näihin asioihin liittyvät valinnat ovat asukkaiden omia kaupungin toimiessa mahdollistajana esimerkiksi älykkäällä palveluiden ja maankäytön suunnittelulla sekä joukkoliikenteen järjestäjänä.
Yritykset
Yritysten näkemyksiä ilmastotyöhön on kartoitettu kauppakamareiden jäsenyrityksilleen toteuttamilla valtakunnanlaajuisilla ilmastokyselyillä vuosina 2023 ja 2025. Vuonna 2025 kyselyyn vastanneista yrityksistä kaikkiaan 44 prosenttia kertoi asettaneensa päästövähennystavoitteita. Kasvua oli kuusi prosenttiyksikköä vuodesta 2023. Suuryrityksistä jo 91 prosenttia kertoi asettaneensa päästövähennystavoitteita, millä on arvoketjujen kautta vaikutusta myös pk-yrityksiin. Vuoden 2025 vastaajista yli puolet, 55 prosenttia, arvioi ilmastotoimien olevan taloudellisesti kannattavia pitkällä tai jo lyhyellä aikavälillä. Kyselyyn vastanneista keskisuomalaisista yrityksistä vastaavasti 40 prosenttia kertoi asettaneensa päästövähennystavoitteita ja 51 prosenttia arvioi ilmastotoimet taloudellisesti kannattaviksi. Kyselyiden perusteella ilmastotyön merkitys yrityksille siis kasvaa ja on jo nykyisellään useimmiten myös taloudellisesti kannattavaa. Vähähiiliset ratkaisut parantavat yritysten asemaa markkinoilla, joissa ympäristövastuu on yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Kaupungin tulee kilpailutuksillaan vahvistaa yritysten mahdollisuuksia kehittää palvelujaan ja tuotteitaan yhä vastuullisemmiksi ja sitä kautta tukea yritysten kilpailukykyä ja menestystä.
Hiilineutraaliustavoite Alva Oy:n toimintamallina
Alva Oy:n energiantuotanto on kaupungin ilmastotyön ytimessä ja toiminut edelläkävijänä konkreettisissa toimenpiteissä. Alvan uudet tuotantoratkaisut monipuolistavat lämmöntuotantopalettia ja pystytään toteuttamaan niin, että investointikustannuksia ei ohjata asiakashintoihin. Lämmön varastointi ja sähköön perustuvat ratkaisut mahdollistavat lämmön tuottamisen silloin, kun sen tuottaminen on edullisinta, ja käytön kulutushuippujen aikana. Pitkällä aikavälillä nämä ratkaisut tukevat kilpailukykyistä ja vakaata kaukolämmön hintaa sekä vähentävät altistumista energiamarkkinoiden hintavaihteluille. Osa kaupungin ja energiatoimijoiden investoinneista on luonteeltaan korvaus- ja perusinvestointeja, jotka toteutuisivat riippumatta ilmastotavoitteista esimerkiksi tuotantolaitosten teknisen elinkaaren tai toimintavarmuuden turvaamiseksi. Hiilineutraaliustavoite vaikuttaa muun muassa siihen, millä teknologioilla ja ratkaisuilla nämä investoinnit toteutetaan.
Suurten yritysten ilmasto- ja vastuullisuustoimia seurataan yhä tarkemmin, ja ne vaikuttavat investointi-, sijoittumis- ja hankintapäätöksiin. Mikäli Jyväskylä haluaa säilyttää ja vahvistaa vetovoimaansa yritysten investointikohteena, on kaupungin ja sen energiatoimijoiden edistettävä hiilineutraaliutta ja tarjottava vähäpäästöisiä, toimitusvarmoja ja kilpailukykyisiä energiaratkaisuja. Suurille yrityksille ilmasto- ja vastuullisuusvaatimukset ovat yhä useammin liiketoiminnan perusedellytys. Ne vaikuttavat muun muassa rahoituksen saatavuuteen, asiakkaiden hankintakriteereihin sekä toimitusketjujen vaatimuksiin. Käytetyn energian ja lämmön päästöintensiteetillä on siten merkitystä yritysten kilpailukyvylle.
Valtuustoaloitteessa esiin nostetut esimerkit kilpailutuksessa
Aloitteessa esitetään, että kilpailutuksien yhteydessä säädetyistä päästötavoitteista tulee tehdä selkeät kustannuslaskelmat esim. maanparannustyökoneille sekä joukkoliikenteen sähköbussien hankinnoista.
Laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista 740/2021 asettaa julkisille hankintayksiköille vaatimuksia hankittaville ajoneuvoille ja tietyille kuljetuspalveluhankinnoille. Laki edellyttää, että tietty osuus henkilö- ja pakettiautohankinnoista sekä esimerkiksi joukkoliikenteen palvelujen tuottamiseen käytettävistä linja-autoista käyttävät voimanlähteenä vaihtoehtoisia polttoaineita.
Joukkoliikenteen hankinnoissa vaihtoehtoiset käyttövoimat on huomioitu vuodesta 2018 eteenpäin kun ensimmäiset biokaasulinja-autot kilpailutettiin ja tulivat liikenteeseen 2019. Velvoittava lainsäädäntö on vaikuttanut Jyväskylän seudun joukkoliikenteen hankintoihin vuodesta 2022 eteenpäin. Kyseisenä vuonna kilpailutettiin kohteiden 1–3 liikennöintipalvelut ja arvioitu kalustotarve oli 100 linja-autoa. Hankinnan sopimukset tehtiin 8+2 vuodeksi ja kohteiden osuus nykyisestä liikenteestä on noin 85 %. Hankinnassa vaatimuksena oli, että käyttövoiman tulee olla sähkö, vety, biokaasu tai biodiesel. Fossiilisen dieselin käyttöä ei sallittu.
Ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista koskevan lain perusteella hankinnassa piti huomioida, että päästöttömän kaluston osuus on vähintään 5 % kaikesta kalustosta. Kyseinen vaade oli kirjattu hankinta-asiakirjoihin. Saaduissa tarjouksissa kaikissa päästöttömän kaluston osuus yli selvästi yli vaaditun. Hankinnan voitti Koiviston Auto Jyväskylän tarjous, jossa liikenteeseen tuli 64 sähkölinja-autoa ja 36 biodieseliä käyttävää linja-autoa. Voittaneessa tarjouksessa keskimääräinen kilometrihinta laski 12,6 %, joka esimerkiksi vuoden 2025 suoritemäärillä tarkoittaa n. 3,5 miljoonan euron säästöä aikaisempaan hintatasoon.
Infrahankkeiden tuotantoon ei tällä hetkellä ole saatavilla sähköistä maankaivukalustoa eikä kuljetuskalustoa. Hankinnoissa koneille ja kuljetuskalustolle asetetaan päästöluokka vaatimuksia (STAGE tai EURO) tai laatupisteytyksessä huomioidaan esimerkiksi kaluston käyttöönottovuodet. Näiden vaatimuksien tai pisteytyksien vaikutusta hintaan on vaikea arvioida, koska urakoitsijoiden investointeihin vaikuttavat monet tekijät, kuten kaluston tehokkuus, huoltokustannukset ja polttoainetehokkuus. Lisäksi uudempi kalusto toimii usein kilpailuetuna.
Johtopäätökset
Jyväskylän tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030 ja se on keskeinen osa myös kaupunkistrategian Kestävän arjen kaupungin poikkileikkaavaa teemaa. Ilmastotyön tavoitteet sisältävät sekä päästöjen vähentämisen että ilmastonmuutokseen sopeutumisen.
Toimet tuottavat taloudellisia ja hyvinvointihyötyjä: energiatehokkuus ja kestävät liikkumisratkaisut vähentävät kustannuksia, ja ennakoivat sopeutumistoimet pienentävät tulevia riskejä. Investoinnit, kuten vähäpäästöinen kaukolämpö ja LED-valaistus, pienentävät käyttökustannuksia ja parantavat energiaturvallisuutta.
Kaupunki toimii mahdollistajana, mutta asukkaiden omat valinnat asumisessa, liikkumisessa ja kulutuksessa ovat vaikuttavia. Yritysten ilmastotyön merkitys kasvaa: vuonna 2025 lähes puolet yrityksistä on asettanut päästövähennystavoitteita, ja useimmat näkevät toimet taloudellisesti kannattavina. Suurille yrityksille ilmasto- ja vastuullisuusvaatimukset ovat yhä useammin liiketoiminnan perusedellytys ja ne vaikuttavat yritysten investointi-, sijoittumis- ja hankintapäätöksiin. Ilmastoystävällisyys on yhä useammin myös asiakasvaatimus ja yrityksille siten liiketoiminnan edellytys.
Hiilineutraaliuden saavuttamisessa markkinoilla tapahtuva päästökauppa on keskeinen ohjauskeino. Suurin osa niin globaaleista kuin paikallisistakin hiilidioksidipäästöistä syntyy energiantuotannosta ja liikenteestä. Energiantuotanto ja lento- ja meriliikenne kuuluvat jo nyt päästökaupan piiriin, ja muille polttoaineille ollaan ottamassa käyttöön vastaavaa mekanismia. Päästökauppa on markkinatoimijoille tärkein ja kustannustehokkain päästöihin vaikuttava mekanismi. Kaupungin rooli on mahdollistaa ja tukea alueen yrityksiä kilpailukyvyn ylläpitämisessä myös päästökauppamarkkinoilla.