Valmistelija
Emmi Hyvönen, viestintäjohtaja, emmi.hyvonen@jyvaskyla.fi
Iiris Asunmaa, kehittämispäällikkö, iiris.asunmaa@jyvaskyla.fi
Perustelut
Kuntalain mukaan (37 §) kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kaupunkistrategia on keskeisin kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja ja johtamisen työväline. Kaupunkistrategia on dokumentti, joka kuvaa, mitä keskeisiä painotuksia, tavoitteita ja päämääriä kaupunki toiminnalleen asettaa. Strategialla tavoitellaan myös yhteistä sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin.
Kuntastrategiassa tulee kuntalain mukaan ottaa huomioon muun muassa kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, omistajapolitiikka ja henkilöstöpolitiikka, kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntalain mukaan kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa.
Jyväskylän kaupunkistrategiaan on valittu tässä hetkessä tärkeitä strategisia painopisteitä kaupungin menestymisen tukemiseksi tulevaisuudessa. Linjauksissa pysytään strategisen tavoiteasettelun tasolla. Strategian toimeenpano ja yksityiskohtaisempi suunnittelu toteutuu toimeenpanevien ohjelmien ja vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä.
Päivitysprosessi
Jyväskylän kaupunkistrategian päivitystä valmistelevat toimet aloitettiin vuoden 2025 alussa arvioimalla päättyvän strategian toimeenpanon onnistumista sekä tunnistamalla keskeisiä ilmiöitä ja teemoja, joita päivitystyössä tulee ottaa huomioon. Päättyvästä strategiasta kerättiin palautetta johtavilta viranhaltijoilta, henkilöstöltä, asukkailta sekä valtuustoryhmiltä. Palautteen perusteella tunnistettiin tarve päivittää kaupunkistrategia vastaamaan toimintaympäristössä ja organisaatiossa tapahtuneita muutoksia sekä valmistella strategiasta entistä toimivampi työkalu kaupungin toiminnan ja resurssien kohdentamiseen.
Kaupunginhallitus linjasi iltakoulussaan 19.2.2025 strategian päivitysprosessin käynnistämisestä. Kaupunkistrategian operatiivista valmistelua on johtanut ja koordinoinut kaupungin johtoryhmä, ja poliittisena ohjausryhmänä on toiminut kaupunginhallitus. Kaupunginvaltuusto on työskennellyt kaupunkistrategian päivityksen parissa kolmessa työpajassa kesän ja syksyn aikana. Työpajatyöskentelyn jälkeen valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat työskennelleet strategian parissa valtuuston puheenjohtajan johdolla.
Päivityksessä on kuultu valtuutettujen lisäksi kaupungin henkilöstöä, palvelujohtajia sekä toimialojen johtoryhmiä. Keskusteluja strategisista painopisteistä on käyty myös kaupungin keskeisten sidosryhmien, kuten Keski-Suomen liiton, Keski-Suomen hyvinvointialueen, yrittäjäjärjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Asukasnäkökulmaa strategiatyöhön on kerätty sekä asukaskyselyn että satunnaisotannalla kootun asukaspaneelin avulla.
Asukaspaneeli antoi suosituksensa strategiatyöhön julkilausuman muodossa elokuussa 2025. Lisäksi kaupunkistrategian päivityksen tueksi on kerätty näkemyksiä vammaisneuvostolta, ikääntyneiden neuvostolta, nuorisovaltuustolta ja lasten parlamentilta.
Strategian sisältö
Strategian keskeiset elementit luovat loogisen jatkumon aiemmalle strategialle. Kaupungin visio, Jyväskylä on kasvava kansainvälinen sivistyskaupunki, korostaa edelleen kaupunkimme vahvaa asemaa sivistys- ja koulutuskaupunkina sekä yhä kansainvälistyvämpää kaupunkiympäristöämme.
Kaupunkistrategiaa toteuttavina kärkiteemoina jatkavat edelleen elinvoimaan, liikuntaan sekä koulutukseen ja kulttuuriin liittyvät teemat. Ajankohtaisena ilmiönä erityistä huomiota on haluttu kiinnittää nuorten hyvinvointiin, nostamalla nuoret ja heidän tukemisensa yhdeksi strategian kärjistä.
Uudenlaisena elementtinä strategiassa on tunnistettu poikkileikkaavat teemat: kestävän arjen kaupunki ja kansainvälinen kaupunki. Poikkileikkaavuudella halutaan korostaa ja konkretisoida teemojen merkitystä kaupungin menestyksen kulmakivinä. Ne ohjaavat läpileikkaavasti kaikkien toimialojen ja kaupunkikonsernin toimintaa, ja niiden vaikuttavuus syntyy siitä, että ne ovat mukana kaikissa strategisissa kärjissä. Ne eivät ole kärkien tapaan erillisiä valintoja vaan vakiintuneita näkökulmia, jotka on jatkossa huomioitava kaikessa kaupungin ohjelmatyössä. On kyse sitten strategiaa juurruttavista ohjelmista tai strategiaan liittyvistä suunnitelmista.
Kestävä arki on hyvän kaupunkielämän ja tulevaisuuden menestymisen perusta. Kestävän arjen kaupungissa ilmastoystävällisyys, asukkaiden hyvinvointi sekä luonnon monimuotoisuus kulkevat käsi kädessä. Jyväskylä on hiilineutraali vuonna 2030 sekä päästötön, jätteetön ja ylikulutukseton vuonna 2040. Kestävä arki sisältää myös muut kestävyysteemat eli ekologisuuden lisäksi taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat, joita strategia toteuttaa.
Jyväskylässä kansainvälisyys näkyy arjessa, osaamisessa ja ilmapiirissä. Kaupunki houkuttelee opiskelijoita, osaajia ja yrityksiä eri puolilta maailmaa ja tarjoaa syitä jäädä. Jyväskyläläiset toimijat rakentavat aktiivisesti globaaleja verkostoja, jotka vahvistavat kaupungin elinvoimaa, osaamispohjaa ja monimuotoisuutta.
Näin me sen teemme -osioon on tunnistettu kaupunkiorganisaation kehittämiseen liittyviä näkökulmia, kuten henkilöstöön, turvallisuuteen ja digitalisaatioon liittyviä tavoitteita. Kaikkea tekemistä ohjaavat kaupungin arvot, jotka säilyvät samoina aiemmalta strategiakaudelta.
Strategia on pyritty pitämään tiiviinä ja toimintaa ohjaavana, jotta sen juurruttaminen osaksi kaupungin operatiivista toimintaa on sujuvaa.
Strategian visio: Jyväskylä on kasvava kansainvälinen sivistyskaupunki
Poikkileikkaavat teemat:
1. Kestävän arjen kaupunki
2. Kansainvälinen kaupunki
Strategiset kärjet:
1. Nuorten kaupunki
2. Osaamisen ja yrittäjyyden kaupunki
3. Liikuntapääkaupunki
4. Kasvatus- ja kulttuurikaupunki
Näin me sen teemme
Arvot:
1. Inhimillisyys
2. Rohkeus
3. Vastuullisuus
4. Avoimuus
5. Turvallisuus
Strategian toimeenpano ja seuranta
Strategian hyväksymisen jälkeen strategia taitetaan viestinnälliseen ja saavutettavaan muotoon ja viedään käytäntöön osaksi kaupungin työntekijöiden arkea. Strategian juurrutuksen yhteydessä on tarpeen käydä jatkuvaa keskustelua siitä, mitä strategia tarkoittaa eri yksiköiden ja toimintojen kannalta.
Strategian kärkien ja poikkileikkaavien teemojen toimeenpanoa tuetaan tarkoituksenmukaisilla toimenpideohjelmilla. Strategia ohjaa kaikkea ohjelma- ja suunnitelmatyötä. Edellytys on, että ohjelmissa ja suunnitelmissa tuodaan esille aina se, miten ne toteuttavat poikkileikkaavia teemoja ja huomioivat kaupungin arvot.
Strategian ja toimenpideohjelmien tavoitteiden toimeenpano ja yksityiskohtaisempi suunnittelu toteutuvat vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä. Strategia ohjaa talousarvion valmistelua sekä muuta toiminnan suunnittelua. Talousarviossa asetetaan strategiasta johdetut, valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet, joille määritellään mittarit ja tavoitetasot. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan talouden raportoinnin yhteydessä.
Strategian kärkien toteutumisen arvioimiseksi asetetaan viranhaltijatyönä vaikuttavuusmittarit sekä toiminnallisia mittareita, joiden avulla strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan. Strategian toimeenpanosta raportoidaan vuosittain valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Laajempi strategian vaikuttavuuden seuranta tehdään valtuustokauden puolivälissä sekä valtuustokauden lopulla.
Lisäksi viestinnällä, sidosryhmäyhteistyöllä ja yhteisillä foorumeilla tuetaan strategista johtamista ja strategian konkretisoitumista toiminnaksi. Strategian tavoitteet juurrutetaan osaksi johtamis- ja henkilöstöviestintää sekä ihmisten arkeen osana palvelu- ja markkinointiviestintää.
Päätös
Asia päätettiin jättää pöydälle.
Kokouskäsittely
Kaupunginjohtaja Koiviston poissa ollessa edellä esitetyn päätösehdotuksen teki kokouksessa kansliapäällikkö Heli Leinonkoski.
---------
Keskustelun aikana Caius Forsberg ehdotti Jaakko Selinin ja Katja Isomöttösen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.
Koska oli tehty asian palauttamista koskeva kannatettu ehdotus, puheenjohtaja totesi, että siitä on äänestettävä. Hän esitti, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että äänin 7-6 asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa.
Edelleen keskustelun aikana Katja Isomöttönen ehdotti Caius Forsbergin kannattamana, että asia jätetään pöydälle.
Koska oli tehty asian pöydälle jättämistä koskeva kannatettu ehdotus, puheenjohtaja totesi, että siitä on äänestettävä. Hän esitti, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian pöydälle jättämistä, äänestävät EI. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että äänten mennessä tasan 6-6 ja 1 tyhjä, on äänestyksen voittanut Katja Isomöttösen tekemä ehdotus asian pöydälle jättämisestä, koska äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee äänestystuloksen.
---------
Kehittämispäällikkö Iiris Asunmaa oli asiantuntijana läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana. Hän poistui kokouksesta päätöksenteon ajaksi.