Perustelut
Yleistä
Kuntalain 14 §:n 6 momentin mukaan kunnanvaltuuston tehtävänä on päättää varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista. Kuntalain säännöksen tarkoituksena on korostaa valtuuston roolia kunnan varallisuuden hoitoa ja sijoitustoimintaa koskevassa päätöksenteossa.
Kuntalain tarkoituksena on kunnan taloudellisten riskien vastuullinen hallinta, sillä valtuuston tulee ottaa toimivaltuuksien lisäksi kanta siihen, minkä tyyppistä rahoitusta kunta käyttää, millaisia rahoitus- ja sijoitusinstrumentteja voidaan hyödyntää ja minkälaiset riskit ovat hyväksyttäviä.
Kaupungin hallintosäännön 8 §:n mukaan valtuusto päättää varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista. Jyväskylän kaupungin rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteet- ohjeeseen on määritelty varallisuuden hoitoa sekä rahoitus- ja sijoitustoimintaa ohjaavat periaatteet sekä toimintaa rajaavat tekijät. Hallintosäännön 76 § määrittelee toimivallan ja tehtävät kaupungin rahatoimeen liittyen.
Rahoitustoiminnan perusteet
Rahoitustoiminnalla tarkoitetaan kunnan rahoituksen hankintaa ja siihen liittyvää riskienhallintaa sekä rahoituksen tai takausten myöntämistä.
Rahoituksen perusteisiin on määritelty rahoituksen yleiset periaatteet sekä kaupungin ottolainaukseen, antolainaukseen, takauksiin ja korkoriskinhallintaan liittyvät käytännöt.
Ottolainaus: Kaupunki voi ottaa lainaa hyödyntäen kaikkia rahamarkkinoiden yleisesti käyttämiä tuotteita. Kaupungin pitkäaikaisen rahoituksen hankkimisen tyypillisin perusinstrumentti on kahdenvälinen velkakirjalaina, mutta myös joukkovelkakirjalainoja tai leasingrahoitusta voidaan käyttää. Lyhytaikaista rahoitusta kaupunki hankkii markkinoilta kuntatodistusohjelman avulla. Toinen osa kaupungin lyhytaikaisesta rahoituksesta on lainaa konsernilta (konsernitili). Ympäristöystävällisiin investointeihin tarkoitettua vihreää rahoitusta pyritään käyttämään mahdollisimman paljon tilanteissa, joissa kaupungin investoinnit sen käytön mahdollistavat ja rahoituksen saatavuus ja ehdot ovat kilpailukykyisiä.
Antolainaus: Kaupunki myöntää antolainoja pääsääntöisesti kaupunkikonserniin kuuluville tytäryhteisöille. Antolainat voivat olla velkakirjalainoja tai pääomalainoja. Myönnettävien uusien antolainojen korko määritellään markkinaperusteisesti. Myönnettäviltä antolainoilta edellytetään riittävän kattavat vastavakuudet kuntalain edellyttämällä tavalla.
Takaukset: Kaupunki myöntää takauksia pääsääntöisesti kaupunkikonserniin kuuluville tytäryhteisöille. Myönnettäviltä takauksilta edellytetään riittävän kattavat vastavakuudet kuntalain edellyttämällä tavalla.
Korkoriskin hallinta: Kaupunki rajaa lainasalkkuun kohdistuvaa korkoriskiä korkosuojauspolitiikan avulla. Tavoitteena on korkomenojen ennustettavuus, markkinakorkojen heiluntaa alhaisempi vaihtelu korkomenoissa sekä mahdollisimman alhaiset korkomenot pitkällä aikavälillä.
Muutokset korkosuojauksen periaatteisiin ja korkosuojauspolitikkaan
Korkosuojauksen periaatteena on ollut, että kaupunki ei tee uusia koronvaihtosopimuksia korkoriskin hallitsemiseksi ilman erityistä perustetta. Koronvaihtosopimusten muokkaus on ollut politiikan mukaan mahdollista (koronvaihtosopimuksen purku ja korvaaminen uudella sopimuksella). Korkosuojauspolitiikka ei ole ollut riittävän joustava, eikä aina mahdollistanut korkokiinnityksen (uuden koronvaihtosopimuksen) tekemistä optimaaliseen aikaan.
Korkosuojauspolitiikkaa selkeytetään ja tehdään joustavammaksi siten, että korkoriskiä vastaan suojaudutaan sekä koronvaihtosopimuksilla että kiinteäkorkoisilla lainoilla. Korkosuojauspolitiikkaan tehdään lisäys, että uusien koronvaihtosopimusten tekeminen on mahdollista. Kaupunki tekee/kilpailuttaa koronvaihtosopimuksia ajallisesti hajauttaen ja yksittäisen uuden koronvaihtosopimuksen laskennallinen arvo voi olla enintään 30 milj. euroa. Kaupungilla on tällä hetkellä yksi laskennalliselta arvoltaan 50 milj. euron koronvaihtosopimus, jonka muokkaaminen lainasalkkua tarkoituksenmukaisemmin suojaavaksi/alhaisemmalle korolle on osoittautunut erittäin haastavaksi.
Korkosuojauksen suojausastetta esitetään lisäksi muutettavan siten, että suojausaste (kiinteän koronkiinnityksen osuus) voi vaihdella 30 - 80 %:n välillä markkinatilanteesta sekä lainasalkun rakenteesta ja koosta johtuen (aiemmin 20 - 80 %). Kaupungin lainasalkun laajuus ja korkoriski sekä korkomarkkinamuutokset huomioiden on perusteltu suojata lainasalkun korkoriskistä vähintään 30 %. Viime vuosina kaupungin lainasalkun suojausaste on ollut noin 45 %-60 %. Lainasalkun suojausaste 31.12.2025 on 46 %. Kaupungilla on koronvaihtosopimuksia laskennalliselta arvoltaan 125 milj. euroa ja kiinteäkorkoisia lainoja 75 milj. euroa.
Sijoitustoiminnan perusteet
Kaupungin sijoitustoiminta jakaantuu kahteen luonteeltaan erilaiseen toimintaan eli kunnan toimialaan ja tehtäviin liittyvään sijoittamiseen ja kassavarojen sijoittamiseen.
Toimialasijoitukset ovat pääsääntöisesti pääomasijoituksia yhteisöihin, jotka hoitavat kunnan tehtäviä tai joiden toiminnan tarkoituksena on tukea kunnan tehtäviin liittyviä päämääriä. Toimialaan liittyvällä sijoittamisella edistetään kaupungin tehtäviin kuuluvia päämääriä, joita voivat olla esimerkiksi palvelutuotannon järjestäminen, asuntotuotannon tukeminen, elinkeinorakenteen muutoksen edistäminen tai työllisyyden turvaaminen. Sijoituskohteeksi valittavalla toimialalla voi olla kaupungille yhteiskunnallista, taloudellista tai strategista merkitystä.
Kassavarojen sijoittaminen ei liity kunnan palvelujen tuottamiseen, vaan sijoittamista arvioidaan ensisijaisesti taloudellisen tuloksen ja maksuvalmiuden ylläpitämisen kannalta.
Lyhytaikaisten, alle vuoden pituisten kassaylijäämien sijoitusten tarkoituksena on turvata kaupungin maksuvalmiutta käyttötilejä paremmalla tuotolla. Kaupungilla ei ole viime vuosina ollut lyhytaikaisia sijoituksia, vaan kaupungin toimintamallina on ollut optimoida konsernitilin kassavarat säätelemällä kuntatodistusten määrää maksuvalmiussuunnitelman mukaisesti.
Pitkäaikaisilla sijoituksilla tarkoitetaan yli vuoden mittaisia arvopaperisijoituksia. Kaupungilla ei ole pitkäaikaista sijoitustoimintaa. Yli vuoden pituisesta strategisesta sijoittamisesta (kassaylijäämän sijoittaminen) päättää kaupunginvaltuusto kussakin tapauksessa erikseen.
Sijoitustoiminnan perusteisiin ei esitetä muutoksia
Jyväskylän kaupungin rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteet on päivitetty edellisen kerran kaupunginvaltuustossa vuonna 2022 (KV 21.3.2022/25).
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä kaupungin rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteet päätösliitteen mukaisesti.