Elinkeino- ja työllisyyslautakunta, kokous 16.12.2025

§ 39 Jyväskylän ja Muuramen työllisyysalueen starttirahan linjaukset 1.1.2026 alkaen

JyväskyläDno-2025-5034

Valmistelija

  • Hanna Lähteelä, työllisyysjohtaja, hanna.lahteela@jyvaskyla.fi
  • Anna-Kaisa Räsänen, palvelupäällikkö, anna-kaisa.rasanen@jyvaskyla.fi

Perustelut

Starttirahan linjaukset on aiemmin käsitelty elinkeino- ja työllisyysjaostossa 3.3.2025 ja kohtuullisen toimeentulon määrittelyn osalta 12.5.2025. Nykyiset starttirahan linjaukset on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka.

Starttiraha on keskeinen aloittavan yrittäjän tukimuoto. Starttirahalle budjetoidut eurot ovat säilymässä vuodelle 2026 samansuuruisena kuin kuluvana vuonna. Myöntämisen periaatteet ja kriteerit ohjaavat starttirahan kohdennusta myös jatkossa.

Starttirahahakemuksia tullaan arvioimaan erityisen tarkasti kilpailutilanteen, kannattavuuden sekä jatkuvuuden osalta. Liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelmat tulee laatia perustamisesta 3 vuoden päähän. Yrittäjävalmiuksien edellytetään olevan kunnossa, tarvittaessa asiakkaita ohjataan ensisijaisesti valmiuksia parantaviin palveluihin. Kilpailutilanne tullaan arvioimaan toimialalähtöisesti ja tietyille aloille tukea tullaan myöntämään vain erityistä harkintaa käyttäen, esim. franchising-yrittäjät, vakuutusmyyjät ja sisällöntuottajat.  

Starttirahan edellytysten ja esteiden tarkastelussa on tarkennettu, että päätoimisille opiskelijoille starttirahaa ei voida lähtökohtaisesti myöntää. Maahanmuuttaja-asiakkaiden kohdalla tarkistetaan muiden edellytysten lisäksi oleskelulupatyyppi sekä kielitaito. Starttirahan jatkohakemusten osalta tullaan jatkopäätöksiä myöntämään vain erityisellä harkinnalla 3–6 kuukautta. Jos yritystoiminta tuottaa asianmukaisen toimeentulon, ei myönteistä jatkopäätöstä ole tarpeenmukaista tehdä.

Starttiraha on tarkoitettu turvaamaan yrittäjäksi ryhtyvän toimeentuloa yritystoiminnan alkuvaiheessa. Lainsäädännössä ei kuitenkaan ole määritelty tarkkaa euromäärää, joka katsottaisiin kohtuulliseksi toimeentuloksi. Järjestämislain 100 §:n 3 momentti määrittelee tilanteita, joissa starttirahaa ei voida myöntää.

Esimerkiksi, jos yritystoiminta on heti alusta alkaen kannattavaa ja siitä saatavien tulojen arvioidaan riittävän yrittäjän toimeentulon turvaamiseen, starttirahan myöntämiselle ei ole perusteita. Jos hakee starttirahan jatkoa kuuden kuukauden jälkeen, on erityisen tärkeää arvioida, turvaako alkava liiketoiminta jo yrittäjän toimeentulon.

Kohtuullisen toimeentulon määrittely auttaa arvioimaan onko mahdollinen alkava yritystoiminta tulevaisuudessa kannattavaa, ja onko yritystoimintaan perusteita myöntää starttirahaa. Kohtuullisen toimeentulon määrittely on tehty 12.5.2025 jaoston linjaamana. Ehdotuksena on, että aiemmin päätetty kohtuullisen toimeentulon määrittely säilyy voimassa (1500e/kk).

Starttirahan maksatusta tarkastellaan aiemmin päätetyn mukaisesti ansaintakauteen perustuvalla tarkastelutavalla. Tämä menettelytapa on asiakaslähtöinen ja tukee starttirahan myöntämisen tarkoituksenmukaisuutta sekä yhdenmukaista soveltamiskäytäntöä.

Jatkohakemusten yhteydessä asiakkailta voidaan edellyttää yritysvalmiuksia kehittäviin palveluihin osallistumista. Maksuhäiriömerkinnät ja ilman maksusuunnitelmaa oleva verovelka ovat este jatkopäätöksen myöntämiselle. 

Ehdotus

Esittelijä

  • Ari Tolonen, toimialajohtaja, ari.tolonen@jyvaskyla.fi

Elinkeino- ja työllisyyslautakunta päättää hyväksyä starttirahaan liittyvät periaatteet 1.1.2026 alkaen Jyväskylän ja Muuramen työllisyysalueella.

 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

 

Päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella.

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä
- kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Oikaisuvaatimuksen maksu

Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on jätettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan, katsotaan asiakirja annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Oikaisuvaatimuksen muoto, sisältö ja liitteet

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- muutosvaatimuksen perusteet.

Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin sen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Kirjelmässä on mainittava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi, asuinkunta ja postiosoite sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa.

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen viranomaiselle

Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava Jyväskylän kaupungin kirjaamoon aukioloaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. 

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Sähköisen viestin (sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Jyväskylän kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti päätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijapäätöksen osalta toimielimelle, jonka alaisuudessa viranhaltija toimii.

Jyväskylän kaupunki
PL 193
Vapaudenkatu 32 (käyntiosoite)
40101 Jyväskylä
kirjaamo@jyvaskyla.fi
Puhelin: 014 569 0888
Aukioloaika: klo 8.00–15.00

Päätös on lainvoimainen oikaisuvaatimusajan jälkeen, ellei siihen ole haettu muutosta eikä sitä ole otettu ylemmän toimielimen käsiteltäväksi.