Perustelut
Tausta
A sai maaliskuussa 2020 aivoinfarktin, jonka seurauksena hänen liikkumiskykynsä heikkeni. Silloinen Jyväskylän kaupungin apuvälinekeskus asensi A:n asuntoon lankavetimiä tukikahvoiksi. 5.10.2023 portaiden yläpäähän ovenpieleen kiinnitetty lankavedin irtosi ja A putosi portaita alas 1,5 metriä. Lääkärinlausunnon mukaan ranteessa todettiin murtuma, joka hoidettiin kipsaamalla. Lanneselkä ja oikea polvi kipeytyivät, mutta niissä ei havaittu murtumia.
A haki vahingonkorvausta Keski-Suomen hyvinvointialueelta, joka hylkäsi korvausvaatimuksen. Hänen tehtyään päätöksestä oikaisuvaatimuksen hyvinvointialue totesi kahvan olleen Jyväskylän kaupungin asentama ja siirsi vahingonkorvaushakemuksen kaupungin käsiteltäväksi.
A toimitti kaupungille vahingonkorvausvaatimuksen, jossa hän vaatii korvauksena ansionmenetyksestä 900 euroa; lääkekuluista, terveyskeskusmaksuista ja ambulanssikuljetuksesta arviolta 100 euroa sekä henkisestä kivusta, särystä, kuolemanpelosta ja kuntoutuksen viivästymisestä 1000 euroa, yhteensä 2000 euroa. Talousjohtaja hylkäsi vahingonkorvausvaatimuksen päätöksellään 19/20.10.2025.
A on tehnyt talousjohtajan päätöksestä oikaisuvaatimuksen.
A myöhemmin täydentänyt oikaisuvaatimustaan toimittamalla liitteenä olevan, tuntemansa yksityishenkilön kirjoittaman lausunnon.
Vastine
Riidatonta on, että Jyväskylän kaupungilla on työnantajana vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:ssä säädetty niin sanottu isännänvastuu työntekijänsä aiheuttamasta vahingosta.
8.11.2025 päivätyn lausunnon antaja kertoo todenneensa joulukuussa 2023 alakerran WC:n tukikahvan kiinnityksen olleen riittämätön. Lausunto ei koske irronneen kahvan kiinnitystä.
Jyväskylän kaupungin työntekijä on asentanut tukikahvan syksyllä 2020. Kaupungin tai myöhemmin Keski-Suomen hyvinvointialueen tehtäviin ei ole kuulunut tarkastuskäyntien tekeminen kiinnityksen pysyvyyden seuraamiseksi. Asentamisen jälkeen kahva on siirtynyt A:n omalle vastuulle. Hänen tullut itse seurata onko se tukevasti paikoillaan ja tarvittaessa pyytää asentaja paikalle tekemään korjaukset.
Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen kannalta ratkaisevaa on, oliko kahva alun perin asennettu asianmukaisesti.
Kahva irtosi noin kolme vuotta alkuperäisen asennuksen jälkeen. A on painava henkilö ja tänä aikana kahvaan on kohdistunut toistuvaa rasitusta, joka on ollut omiaan aiheuttamaan kiinnityksen löytymistä. Kahvan uudelleen kiinnittänyt hyvinvointialueen asentaja HK ei pidä mahdollisena, että kahva olisi irronnut yhtä äkkiä ilman, että kiinnitys olisi ensin löystynyt.
Tekninen huolto on käynyt katsomassa muita A:n kodissa olevia apuvälineitä 12.12.2022 ja samalla kiristänyt jonkin asunnossa olevan lankavetimen ruuveja. Sähköpostiviestissään A on kertonut pyytäneensä tuolloin kaikkien kahvojen kiinnityksen tarkastamista. Tiedossa ei kuitenkaan ole, kiristettiinkö juuri 5.10.2023 irronnut kahva. Tämä joka tapauksessa osoittaa, että asunnossa on tapahtunut tukikahvojen kiinnitysten löystymistä.
Irronneen kahvan uudelleen kiinnittänyt asentaja HK kertoi valmistelijalle puhelinkeskustelussa 10.10.2025 käsityksenään, ettei kahvan irtoaminen johtunut virheellisestä asennuksesta. Oikaisuvaatimuksessa kuitenkin mainitaan juuri hänen todenneen A:lle 5.10.2023 kiinnitysruuvien olleen liian lyhyet. Tätä päätösesitystä valmisteltaessa on oltu asentajaan uudelleen yhteydessä. Puhelinkeskustelussa 7.10.2025 hän selitti kahvojen mukana toimitettujen ruuvien olleen liian lyhyitä ja ohuita, mutta ne vaihdettiin asennettaessa aina pitempiin. HK:n mukaan hän voinut mainita tämän asian A:lle, joka on ymmärtänyt väärin, että asennukseen on käytetty liian lyhyitä ruuveja. Asentaja toisti tukikahvan alkuperäisen asennuksen olleen asianmukaisen.
Suomen vahingonkorvausoikeudessa lähtökohtana on, että jokaisen on itse kärsittävä vahinko, joka häntä kohtaa. Jotta vahingon kärsinyt voisi vyöryttää vahingon toisen korvattavaksi, on siihen oltava jokin erityinen oikeusperuste. Jyväskylän kaupungilla ei ole tapahtuneesta vahingosta ankaraa eli tuottamuksesta riippumatonta vastuuta. Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 § mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Saadun selvityksen mukaan vahinko ei ole johtunut kaupungin tuottamuksesta. Jyväskylän kaupunki ei siten ole vahingonkorvausvelvollinen.
Ehdotus
Esittelijä
-
Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi
Kaupunginhallitus hylkää oikaisuvaatimuksen.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.