Kaupunginhallitus, kokous 6.10.2025

§ 327 Hallinto-oikeuden päätös aluevalitusta koskevassa asiassa

JyväskyläDno-2023-222

Valmistelija

  • Anna Vuorela, lakiasiainjohtaja, anna.vuorela@jyvaskyla.fi
  • Vesa Voutilainen, talousjohtaja, vesa.voutilainen@jyvaskyla.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti 5.7.2023/183, että Jyväskylän kaupunki hakee muutosta Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuuston päätökseen 13.6.2023/50 sekä jättää aluevalituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus on 15.9.2025 antamallaan päätöksellä nro 1777/2025 hylännyt kaupungin tekemän valituksen. Kaupunginhallitus on merkinnyt päätöksen tiedoksi kokouksessaan 22.9.2025.

Asiassa on kyse siitä, että Keski-Suomen aluevaltuusto on 13.6.2023/50 käsitellyt Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2022. Osana päätöstä on päätetty jättää panematta täytäntöön Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuuston 17.6.2022/9 tekemä päätös koskien peruspääoman alentamista.

Asian taustalla on se, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkuntien on tullut voimaanpanolain 33 §:n nojalla kattaa kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä kuntalain säännösten mukaisesti ennen kuntayhtymän siirtämistä hyvinvointialueelle. Sairaanhoitopiirin kertyneiden alijäämien kattaminen on sairaanhoitopiirin valtuuston 10.12.2021/9 hyväksymän vuoden 2022 talousarvion ja toimintasuunnitelman mukaisesti ollut tarkoitus kattaa usean keinon yhdistelmällä: omaisuuden myynnillä, sairaanhoitopiirin peruspääoman alentamisella ja tarvittaessa jäsenkuntien rahoituksella.

Keski-Suomen hyvinvointialue jätti 26.7.2024 Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle kunnallisvalituksen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuuston päätöksestä 17.6.2022/9. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 15.9.2025 antamallaan päätöksellä nro 1778/2025 kumonnut kyseisen päätöksen. Kaupunginhallitus käsittelee tätä asiaa erillisessä asiakohdassa kokouksessaan 6.10.2025.

Mikäli hallinto-oikeuden päätökset nrot 1777/2025 ja 1778/2025 jäävät voimaan, merkitsee se sitä, että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnille aiheutuu sairaanhoitopiirin alijäämän kattamisesta yhteensä 24,0 miljoonan euron lisälasku. Jyväskylän kaupungin osuus lisälaskusta on 13,6 milj. euroa. Taloudellisesti tämän alijäämän kattamisen merkitystä lisää se, että se tulee vaikuttamaan kunnilta hyvinvointialueiden rahoitukseen siirrettävän peruspalvelujen valtionosuuden määrään myös tulevina vuosina.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n mukaan valituslupa on myönnettävä, jos 1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi; 2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai 3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Valituslupahakemuksen ja valituksen laatimisesta aiheutuu kaupungille kuluja ja hallinnollista työtä. Varmuutta siitä, että ensinnäkin valituslupa myönnettäisiin ja toiseksi hallinto-oikeuden päätös muuttuisi, vaikka valituslupa myönnettäisiin, ei ole. Asian taloudellinen merkitys kaupungille on kuitenkin suuri, mikä puoltaa valituksen tekemistä hallinto-oikeuden päätöksestä. Asialla nähdään olevan myös yhteiskunnallista merkitystä Keski-Suomen kunnille hyvinvointialueuudistuksen johdosta aiheutuneiden pitkävaikutteisten taloudellisten vaikutusten johdosta.

Ehdotus

Esittelijä

  • Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi

Kaupunginhallitus päättää, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökseen 15.9.2025 nro 1777/2025 haetaan valituslupaa ja siitä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Kaupunginjohtaja valtuutetaan allekirjoittamaan valituslupahakemus ja valitus lakiasianjohtajan ja talousjohtajan valmistelun perusteella sekä jättämään valituslupahakemus ja valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

  • Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Hämäläinen ilmoitti olevansa aluevaltuuston kokouksessa päätöksenteossa valituksen kohteena olevan asian käsittelyssä mukana olleena hallintolain 28 §:n 1. mom. 7. kohdan mukaan esteellinen. Hän poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kokouksen puheenjohtajana toimi kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Caius Forsberg.

    Mervi Hovikoski ilmoitti olevansa hyvinvointialueen työntekijänä ja aluevaltuuston kokouksessa päätöksenteossa valituksen kohteena olevan asian käsittelyssä mukana olleena hallintolain 28 §:n 1. mom. 4. ja 7. kohtien mukaan esteellinen. Hän poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Hänen tilallaan kokoukseen osallistui varajäsen Janita Hietala.

    Meri Lumela ilmoitti olevansa aluevaltuuston kokouksessa päätöksenteossa valituksen kohteena olevan asian käsittelyssä mukana olleena hallintolain 28 §:n 1. mom. 7. kohdan mukaan esteellinen. Hän poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Hänen tilallaan kokoukseen osallistui varajäsen Ilona Helle.

    Eila Tiainen ilmoitti olevansa aluevaltuuston kokouksessa päätöksenteossa valituksen kohteena olevan asian käsittelyssä mukana olleena hallintolain 28 §:n 1. mom. 7. kohdan mukaan esteellinen. Hän poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

    Janne Luoma-aho ilmoitti olevansa hyvinvointialueen työntekijänä ja aluevaltuuston kokouksessa päätöksenteossa valituksen kohteena olevan asian käsittelyssä mukana olleena hallintolain 28 §:n 1. mom. 4. ja 7. kohtien mukaan esteellinen. Hän poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

    Petteri Muotka ilmoitti olevansa aluevaltuuston kokouksessa päätöksenteossa valituksen kohteena olevan asian käsittelyssä mukana olleena hallintolain 28 §:n 1. mom. 7. kohdan mukaan esteellinen. Hän poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Liitteet

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös; hyvinvointialueasiaa koskevat valitukset.pdf (pdf, 452 kt)
Aiempi käsittely, kaupunginhallituksen päätös 5.7.2023 § 183 liitteineen.pdf (pdf, 14183 kt)
Aiempi käsittely, kaupunginhallituksen päätös 13.11.2023 § 286 liitteineen.pdf (pdf, 19479 kt)
Aiempi käsittely, kaupunginhallituksen päätös 4.11.2024 § 238 liitteineen.pdf (pdf, 386 kt)

Muutoksenhaku

 

Päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella.

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä
- kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Oikaisuvaatimuksen maksu

Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on jätettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan, katsotaan asiakirja annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Oikaisuvaatimuksen muoto, sisältö ja liitteet

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- muutosvaatimuksen perusteet.

Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin sen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Kirjelmässä on mainittava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi, asuinkunta ja postiosoite sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa.

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen viranomaiselle

Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava Jyväskylän kaupungin kirjaamoon aukioloaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. 

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Sähköisen viestin (sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Jyväskylän kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti päätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijapäätöksen osalta toimielimelle, jonka alaisuudessa viranhaltija toimii.

Jyväskylän kaupunki
PL 193
Vapaudenkatu 32 (käyntiosoite)
40101 Jyväskylä
kirjaamo@jyvaskyla.fi
Puhelin: 014 569 0888
Aukioloaika: klo 8.00–15.00

Päätös on lainvoimainen oikaisuvaatimusajan jälkeen, ellei siihen ole haettu muutosta eikä sitä ole otettu ylemmän toimielimen käsiteltäväksi.