Kaupunginvaltuusto, kokous 29.9.2025

§ 95 Kurjenkuja 2 -asemakaavamuutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

JyväskyläDno-2025-75

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Oona Peuhkuri, kaavoitusarkkitehti, oona.peuhkuri@jyvaskyla.fi

Perustelut

Asemakaavan muutos koskee 16. kaupunginosan korttelin 33 tonttia 10 sekä katu- ja pysäköintialuetta.

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Halssilassa Vaajakoskentien varressa sijaitsevan tontin kehittäminen purkavalla täydennysrakentamisella. Suunnittelualueelle esitetään kahta viisikerroksista kerrostaloa.

Lähtökohdat

Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 28.6.2024. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 5500 neliömetriä.

Jyväskylän kaupungin oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa suunnittelualue kuuluu kestävän liikkumisen taajama-alueeseen sekä ensisijaiseen rakentamisen kohdentamisvyöhykkeeseen. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta (AKR) sekä yleistä pysäköintialuetta (LP). Tehokkuusluku on e=0.6, joten rakennusoikeutta on 1755 kerrosalaneliömetriä.

Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1973 valmistunut kaksi–kolmekerroksinen toimistoksi rakennettu kerrostalo, joka on laajennettu ja muutettu asuinkäyttöön 1990-luvulla. Ajoyhteys tontille on Kurjenkujalta. Pysäköinti on toteutettu sekä tontilla että pysäköintialueella (LP).

Asemakaavan muutosluonnos

Asemakaavan muutosluonnoksessa tontti on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Korttelialueen rakennusoikeus 4000 kerrosalaneliömetriä jakautuu kahdelle rakennusalalle. Asuinkerrostalojen rakentaminen mahdollistaa laskennallisesti asuntoja noin 100 asukkaalle.

Rakennukset sijoittuvat loivaan rinteeseen, joten ne ovat Vaajakoskentien suunnalta viisikerroksisia ja Kurjenkujan puolelta kuusikerroksisia. Rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla valkoinen kiviaines; rappaus tai tiili selkeänä ja yhtenäisenä pintana. Pysäköinti osoitetaan tontille sekä pysäköintialueelle (LP), johon voidaan sijoittaa enintään 15 AK-tontin autopaikkaa. Vaajakoskentien puolella kevyen liikenteen väylä kulkee nykytilanteessa osittain tontin puolella, jonka vuoksi noin sadan neliömetrin suuruinen osa tontista liitetään katualueeseen todentamaan nykytilannetta.

Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä, ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto (hallintosääntö 8 §). Asemakaavan yhteydessä laaditaan maankäyttösopimus ja hyväksytään sitova tonttijako.

Asemakaavan muutosluonnosta esitellään avoimessa asukastilaisuudessa nähtävilläolon aikana. (Tilaisuuteen liittyvät tiedot löytyvät kaavan verkkosivuilta lautakuntakäsittelyn jälkeen).

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla/kurjenkuja-2

Ehdotus

Esittelijä

Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa asemakaavan muutosluonnoksen alueidenkäyttölain 62 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n säännösten mukaisesti nähtäville, jotta osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

Mikko Räty ilmoitti yhtiön hallituksen jäsenenä olevansa hallintolain 28 §:n 5.momentin mukaan esteellinen. Hän poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi kokouksesta.

Valmistelija

Oona Peuhkuri, kaavoitusarkkitehti, oona.peuhkuri@jyvaskyla.fi

Perustelut

Kaavaluonnoksesta saatu palaute
Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä 31.1.–3.3.2025. Nähtävänäolosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä osallisille lähetetyillä kirjeillä. Kaavaluonnosta esiteltiin asukastilaisuudessa 13.2.2025. Nähtävänäolon aikana asemakaavan muutosluonnoksesta annettiin kaksi lausuntoa ja yksi mielipide. Lausunnon antoivat Telia Finland Oyj ja Elisa Oyj. Lausunnot ovat luonteeltaan teknisiä.

Mielipiteessä käsiteltiin seuraavia asioita:

  • Uudisrakentaminen poikkeaa ympärillä olevasta rakennuskannasta.
  • Miksi taloyhtiön kaikki autopaikat eivät ole sijoitettu AK-tontille.

Luonnosvaiheen palautteesta ja kaavoittajan vastineesta on koottu erillinen yhteenveto, joka on asian liitteenä.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutosehdotus on kaavaratkaisultaan kaavaluonnoksen mukainen. Saadun palautteen ja tarkentuneen suunnittelun johdosta asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

  • Suunnittelualueelle on laadittu meluselvitys, jonka perusteella dB-merkintä on lisätty myös sisäpihan puoleisiin julkisivuihin.
  • Rakennusalojen väliin on lisätty ohjeellinen melusuojarakenteen rakennusala.
  • Pysäköimispaikan määräykseen on lisätty mahdollisuus rakentaa autokatoksia.
  • Julkisivuväritysmääräyksiä on täsmennetty tehostevärien osalta.

Asemakaavan muutosehdotus pidetään julkisesti nähtävänä 30 päivää. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto (hallintosääntö 8 §). Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään maankäyttösopimus.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla.

Ehdotus

Esittelijä

Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta

  • päättää asettaa asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon alueidenkäyttölain 65 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n säännösten mukaisesti julkisesti nähtäville
  • pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat viranomaislausunnot
  • päättää, että mikäli muistutuksia ei jätetä, eivätkä asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset edellytä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n mukaista uudelleen nähtäville asettamista, esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan muutosehdotus sekä siihen liittyvä sitova tonttijako hyväksytään.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

Mikko Räty ilmoitti olevansa esteellinen hallintolain 28 §:n 5.momentin mukaan koska on kiinteistön omistavan yhtiön hallituksen jäsen. Hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Valmistelija

Oona Peuhkuri, kaavoitusarkkitehti, oona.peuhkuri@jyvaskyla.fi

Perustelut

Kaavaehdotuksesta saatu palaute
Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävänä 16.5.–16.6.2025. Nähtävänäolon aikana asemakaavan muutosehdotuksesta annettiin kaksi lausuntoa, muistutuksia ei annettu. Lausunnon antoi Alva Sähköverkko Oy ja Alva-yhtiöt Oy/vesi. Alva Sähköverkko Oy ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Alva-yhtiöt Oy/vesi esitti, että yleiselle pysäköintialueelle (LP) tulee lisätä hulevesiviemärille maanalaista johtoa varten varattu alueen osa.

Ehdotusvaiheen palautteesta ja kaavoittajan vastineesta on koottu erillinen yhteenveto, joka on asian liitteenä.

Asemakaavan muutosehdotukseen on tehty julkisen nähtävänäolon jälkeen seuraavat muutokset:

  • Yleiselle pysäköintialueelle (LP) on lisätty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa.
     

Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto (hallintosääntö 8 §). Asemakaavan yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako.

Asemakaavamuutokseen liittyvä maankäyttösopimus on hyväksytty kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa 12.8.2025/139. Maankäyttösopimusta koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi 5.9.2025.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla.

Ehdotus

Esittelijä

Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi

Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen 15.9.2025 tarkistetussa muodossa sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon asemakaavan yhteydessä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

Mervi Hovikoski ilmoitti olevansa läheisen asemaan liittyen hallintolain 28 §:n 1. mom. 3. kohdan mukaan esteellinen. Hän poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi kokoushuoneesta.

Perustelut

Asemakaavamuutokseen liittyvä maankäyttösopimus on hyväksytty kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa 12.8.2025/139. Maankäyttösopimusta koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi 5.9.2025.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla.

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen 15.9.2025 tarkistetussa muodossa sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon asemakaavan yhteydessä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

  • Mervi Hovikoski ilmoitti olevansa läheisen asemaan liittyen hallintolain 28 §:n 1. mom. 3. kohdan mukaan esteellinen. Hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Muutoksenhaku

 

Valitusviranomainen ja valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Valituksen saa tehdä

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa
- maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

Pelkästään kunnan jäsenyyden perusteella valitusoikeutta ei ole silloin, kun kyse on vaikutuksiltaan vähäisenä pidettävästä asemakaavan muutoksesta. (Alueidenkäyttölaki 191 § 3 mom.)

Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole lain mukaan pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Vähäisen vaikutuksen käsite on rajattu paikallisiin, pienehköihin vaikutuksiin, jotka eivät ole alueellisesti tai sisällöllisesti merkityksellisiä.

Muutoksenhaun maksu

Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta annetussa oikeusministeriön asetuksessa (1122/2021). 

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
- päätös on muuten lainvastainen.

Valitusaika

Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Päätöksen katsotaan tulleen kaikkien valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Valituksen muoto, sisältö ja liitteet

Valitus on tehtävä kirjallisena.

Valituksessa on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valitukseen on liitettävä

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valitus on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.  Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksen toimittaminen

Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle virka-aikana ennen valitusajan päättymistä. Valituksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin ja sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/.

 

 

 

 

 

Valitusviranomaisen yhteystiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100  HÄMEENLINNA
Puhelin: 029 56 42200 (vaihde)
Faksi: 029 56 42269
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi
Virka-aika:  klo 8.00 – 16.15