Perustelut
Jyväskylän seudun joukkoliikenteen vuoden 2026 talousarvio on osa Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden talousarviota. Talousarvion valmistelu on tehty Jyväskylän kaupungin talousarvioraamin pohjalta. Valmistelussa on otettu huomioon joukkoliikenteen talouden vuoden 2024 toteuma, vuoden 2025 alkuvuoden toteuma ja arvio loppuvuodesta sekä tiedossa olevat muutokset vuodelle 2026.
Kaupunginhallitus asetti talousarviokehyksen vuodelle 2026 kokouksessaan 26.5.2025/186. Talousarviokehyksen asettaminen käynnisti kaupungin talousarvion 2026 ja taloussuunnitelman 2027–2028 laatimisen.
Joukkoliikenteessä talousarvion laadinnan lähtökohtana on kesäkuussa 2024 käyttöön otetun, uuden linjastosuunnitelman mukaisen liikennetarjonnan säilyttäminen. Toisena lähtökohtana on toimivalta-alueen joukkoliikennepalveluiden suunnitelmallinen kehittäminen.
Joukkoliikenteen matkamäärät ovat vuonna 2025 jatkaneet kasvuaan: tulossa jälleen ennätysvuosi eli noin 9,5 miljoonaa matkaa. Vuoden 2026 joukkoliikenteen matkamääräksi arvioidaan 10,0 miljoonaa matkaa, joka on noin 5 prosenttia vuotta 2025 enemmän.
Joukkoliikenteen palveluyksikön henkilöstökustannukset säilyvät ennallaan. Yksikön työntekijämäärä on yhdeksän henkilöä.
Valtionavustukset
Valtionavustukset perustuvat MAL-sopimuksen kirjauksiin. Jyväskylän seudullisen joukko- ja palveluliikenteen valtionavustus on vuositasolla 2,05 miljoonaa euroa ja se jakautuu kolmeen osaan:
Jyväskylän ja Laukaan palveluliikenne 170 000 euroa
Jyväskylä, Laukaa, Muurame joukkoliikenne 1 080 000 euroa
Hankasalmi, Toivakka ja Äänekoski joukkoliikenne 800 000 euroa
Jyväskylän ja Laukaan palveluliikenne
- Valtionavustus kohdennetaan Jyväskylän alueen Linkki-VIP -liikenteeseen ja Lievestuore–Laukaan kirkonkylä -yhteysvälin liikenteeseen.
Jyväskylä, Laukaa ja Muurame joukkoliikenne
- Valtionavustus kohdennetaan Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen alueilla järjestettyyn joukkoliikenteeseen.
Hankasalmi, Toivakka ja Äänekoski joukkoliikenne
- MAL-sopimukseen kirjattu siirtomääräraha on vuodessa 800 000 euroa ja sitä maksetaan vuosina 2024–2027. Rahoitus perustuu ELY-keskuksen järjestämän liikenteen siirtymiseen Jyväskylän seudullisen viranomaisen järjestämisvastuulle. Määrä vastaa ELY-keskuksen aiemmin käyttämää rahoitusta kuntien liikenteiden järjestämiseen.
- Toivakan suunnan liikenteen osuus valtionavustuksesta 100 800 euroa otetaan huomioon osana Seutu 1 -kustannuspisteen valtionavustuksia, koska Toivakan suunnan liikenne on jo ennen vuotta 2024 järjestetty osana Jyväskylän seudun joukkoliikennettä.
- Hankasalmen suunnan liikenteen valtionavustus 292 000 euroa
- Äänekosken suunnan liikenteen valtionavustus 407 200 euroa
Jyväskylän kaupunkia koskeva talousarvio (kuuluu Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennelautakunnalle)
Jyväskylän kaupunki vastaa Jyväskylän alueella ajettavan Linkki VIP -palveluliikenteen järjestämisestä, kaupungin hallinnoimien pysäkkien informaatiojärjestelmän kustannuksista sekä kaupunkialueen pysäkkikatosten uusintakustannuksista.
Joukkoliikenteen palveluyksikön koulukuljetusten kuljetussuunnittelijan palkkakustannukset ja 30 %:n osuus yhden kuljetussuunnittelijan palkkakustannuksista kohdennetaan Jyväskylän kaupungin henkilöstökuluihin.
Palvelu- ja asiointiliikenne
Linkki VIP-palveluliikenteen linjasto ja tarjonta pysyvät aikaisempien vuosien tasolla. Liikenne on kaikille käyttäjille avointa palvelua, joka toiminnallisesti sijoittuu osaksi joukkoliikennepalveluja. Kaupunkialueella Linkki-VIP -liikenne täydentää joukkoliikenteen tarjontaa ja haja-asutusalueella paikkaa puuttuvia joukkoliikennevuoroja. Autojen väritys noudattelee Linkki-joukkoliikenteen tilaajaväritystä ja matkustaa voi Linkin lipputuotteilla. Palveluliikenteen matkustustulot ohjautuvat seudullisen joukkoliikenteen tuloiksi, mutta ne siirretään vuosittain palveluliikenteen asiakastuloiksi käytössä olevien jakoperusteiden mukaisesti.
Lisäksi Korpilahdella järjestetyn asiointiliikenteen kustannukset kuuluvat Jyväskylän kaupungin osuuteen.
Joukko- ja palveluliikenne TPE 2025 TA 2026
Tulot 190 000 240 000
Menot - 798 740 - 654100
Toimintakate - 608 740 - 414 100
Seudullisen joukkoliikenteen talousarvio
Seudullisen joukkoliikenteen osuuteen sisältyy liikennöinti-, toiminta-, viestintä-, markkinointi-, projekti- ja palkkakustannukset sekä mahdollisiin yhteishankkeisiin varattavat määrärahat.
Talousarviossa hallinnollisten menojen sekä erillisten projektien kustannukset on jaettu kuntien vuoden 2024 asukaslukujen asukasluvun perusteella:
- Jyväskylä 72,15 %
- Laukaa 9,12 %
- Muurame 5,12 %
- Hankasalmi 2,18 %
- Petäjävesi 1,72 %
- Toivakka 1,14 %
- Äänekoski 8,58 %
Liikennöintikustannusten jakaminen
Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen joukkoliikenteen liikennöintikustannukset jaetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kuntalaisten matkustuksen (lipputulojen) suhteessa. Kustannusten jakoperusteena on käytetty vuoden 2020 matkustuksen kuntakohtaisen toteuman perusteella laskettua kustannusjakoa (Jyväskylä 89,39 %, Laukaa 6,50 % ja Muurame 4,12 %).
Toivakan liikenne on järjestetty osana Jyväskylä, Laukaa ja Muurame liikennöintikohteita. Kustannukset jaetaan Jyväskylän ja Toivakan kesken ja siinä on huomioitu Toivakan osuus siirtomäärärahasta.
Hankasalmen ja Äänekosken kohdalla olennaisin muutos on koskenut Hankasalmen ja Äänekosken liikenteiden järjestämistavan vaihtumista aikaisemmasta ELY:n käyttöoikeussopimusliikenteestä Jyväskylän seudullisen viranomaisen järjestämäksi bruttoliikenteeksi kesällä 2024. Samassa yhteydessä myös Äänekosken kaupungin aikaisemmin ostama Äänekosken alueen sisäinen liikenne ja Koiviston Auto Jyväskylän liikennöimät markkinaehtoiset vuorot Jyväskylä–Äänekoski -yhteysvälillä ovat siirtyneet osaksi tehtyä bruttoliikennesopimusta.
Hankasalmen suunnan liikenteessä kustannusten alijäämä jaetaan Hankasalmen kunnan ja Jyväskylän kaupungin kesken samalla perusteella, kuin se aiemmin ELY:n järjestämässä liikenteessä jaettiin. Hankasalmen kunnan osuus alijäämästä on 23,7 % ja Jyväskylän osuus 76,3 %.
Äänekosken suunnan liikenteessä tulojen ja menojen alijäämän maksaa kokonaisuudessaan Äänekosken kaupunki. Valtionavustusten siirtomäärärahasta Äänekosken liikenteeseen kohdistuu 407 200 euroa.
Nousu- ja sopimuskorvausten jakaminen
Jyväskylän seudun joukkoliikennetarjontaa täydentää Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja markkinaehtoisia vuoroja. Näissä vuoroissa käy Jyväskylän seudun Waltti lipputuotteet ja matkoista maksetaan erillisiä nousukorvauksia. Nousu- ja sopimuskorvaukset jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. Poikkeuksena on Petäjäveden suunnan markkinaehtoisesti ajettavaan liikenteeseen maksetut nousukorvaukset, jotka jaetaan Jyväskylän (2/3) ja Petäjäveden (1/3) kesken.
Tulot ja menot 2026
Talousarvio on laskettu Jyväskylän kaupungin tulojen ja menojen osalta. Muiden kuntien osuudet seudullisen joukkoliikenteen kustannuksista on otettu Jyväskylän kaupungin kohdalla huomioon tuloina.
Menoissa on huomioitu myös seudullisen joukkoliikennelautakunnan kustannukset.
Seudullinen joukkoliikenne TPE 2025 TA 2026
Tulot 19 158 900 € 18 821 800 €
Menot - 27 752 545 € - 27 794 000 €
Toimintakate - 8 593 645 € - 8 972 200 €
Kuntakohtaiset osuudet
Seudullisen joukkoliikenteen kuntakohtaiset osuudet muodostuvat liikenteen järjestämisestä, toiminta- ja henkilöstökustannuksista sekä nousu- ja sopimuskorvauksista jyvitettävistä kustannuksista. Kuntaosuudet on laskettu vuoden 2024 vahvistetun väestömäärän perusteella.
TA 2025 TA 2026 Muutos
Jyväskylä 8 593 712 € 8 964 685 € 370 973 €
Muurame 436 000 € 445 022 € 9 022 €
Laukaa 712 000 € 727 528 € 15 528 €
Äänekoski 562 000 € 693 103 € 131 103 €
Hankasalmi 93 000 € 115 060 € 22 060 €
Petäjävesi 64 000 € 60 606 € - 3 393 €
Toivakka 129 500 € 132 667 € 3 167 €
Yhteensä 10 590 212 € 11 138 674 € 548 462 €
Yleisesti
Joukkoliikenteen vuoden 2026 talousarvio mahdollistaa kesällä 2024 käyttöön otetun uuden linjaston sekä laajentuneen viranomaisalueen joukkoliikennetarjonnan ylläpitämisen. Talousarvion toteutumisen edellytyksenä kuitenkin on, että matkamäärät nousevat tavoitteiden mukaisesti koko seudulla ja joukkoliikenteen valtionavustukset säilyvät vähintään arvioidulla tasolla.
Epävarmuustekijä tulopuolella on matkamäärien kautta kertyvien asiakastulojen kehittyminen. Taloustilanteen sitä edellyttäessä tulee talouden tasapainottamiseksi harkita lippujen asiakashintojen lisäkorotuksia, liikennetarjonnan supistamista, edellisten keinojen yhdistelmäratkaisua tai kuntien maksuosuuksien lisäämistä.