Perustelut
Lausuntopyyntö
Keski-Suomen museo on tehnyt Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskukselle) suojeluesityksen Jyväskylän kaupungissa sijaitsevasta Vaajakosken SOK:n entisen hallintorakennuksen Kanavahovin suojelemisesta rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (rakennusperintölain) nojalla. Rakennus sijaitsee kiinteistöllä 179-71-137-1 osoitteessa Konttisentie 2.
ELY-keskus pyytää nyt rakennusperintölain nojalla Jyväskylän kaupunginhallitukselta lausuntoa suojeluesityksestä. Lausunnossa pyydetään kaupunginhallitusta ottamaan kantaa erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
1. Rakennusperintölain 2 §:n 3 momentin mukaan asemakaava-alueella sijaitseva rakennus voidaan suojella rakennusperintölailla, jos kohteella on valtakunnallista merkitystä; kohteen säilymistä ei voida turvata alueidenkäyttölailla ja sen nojalla annetuilla säännöksillä tai määräyksillä; tai kohteen suojeluun tämän lain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi.
Edellä mainittuun säännökseen viitaten Jyväskylän kaupunginhallitusta pyydetään lausumaan Kanavahovin vireillä olevan asemakaavamuutoksen tämänhetkisestä tilanteesta sekä siitä, aikooko Jyväskylän kaupunki suojella rakennuksen asemakaavalla.
2. Jyväskylän kaupungilta pyydetään lausuntoa rakennuksen suojeluarvoista sekä muusta asian kannalta merkityksellisestä aineistosta.
3. Jyväskylän kaupunkia pyydetään toimittamaan ELY-keskukselle Kanavahovin vireillä olevaan asemakaavamenettelyyn liittyvät ajantasaiset ehdotusvaiheen asiakirjat, joilla voidaan arvioida olevan merkitystä rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon ja kunnon määrittelemiseksi. Lausuntopyynnön ohessa esitettyjä asiakirjoja ei tarvitse toimittaa ELY-keskukseen.
Kirjallinen lausunto on toimitettava ELY-keskuksen kirjaamoon 30.8.2025 mennessä. Määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista.
Kaupungin lausunto
1. Kanavahovin asemakaavamuutoksen tilanne
Alueella on voimassa asemakaava 66:001 vuodelta 1971, jossa Kanavahovin korttelialue on merkitty Liikerakennusten korttelialueeksi (AL). Tonttitehokkuus on e=0,3, jolloin rakennusoikeutta tontilla on 2311 kerrosalaneliömetriä.
Alueen asemakaavan muutoshakemus osoitteessa Konttisentie 2 olevalle kiinteistölle 179-71-137-1 (jatkossa Kanavahovi) on diaroitu 6.4.2018 ja asemakaava on tullut vireille sanomalehti Keskisuomalaisessa 17.8.2018 julkaistulla kuulutuksella. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä 8.1.–5.2.2019 ja kaavaehdotus 10.12.2019-10.1.2020. Sekä kaavaluonnoksessa että -ehdotuksessa Kanavahovin rakennus on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi. Asemakaavan muutos ei ole edennyt hyväksymiskäsittelyyn mm. rakennuksen kuntoon ja tulevaan käyttötarkoitukseen liittyvien ongelmien ja riskien vuoksi. Viimeiset viralliset asemakaava-asiakirjat ovat kaavan ehdotusvaiheesta. Asemakaavaehdotuksessa tontille esitetään rakennusoikeutta kaikkineen yhteensä 7700 kerrosalaneliömetriä, jaettuna kolmelle eri rakennusalalle. Ehdotus mahdollistaisi sijoittaa tontille Kanavahovin lisäksi kaksi uudisrakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala on noin 5400 kerrosalaneliömetriä.
2. Rakennuksen suojeluarvot ja muut merkitykselliset näkökulmat
2.1 Rakennushistorialliset arvot
SOK:n hallintorakennuksella on rakennus- ja teollisuushistoriallista arvoa osana Vaajakosken teollisuusympäristöä siitä huolimatta, että sitä ei ole erikseen mainittu RKY-inventoinnissa tai yleiskaavaa varten laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä. Vuonna 2009 tehdyn RKY-inventoinnin perusteella rakennukset on määritelty osaksi valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (Vaajakosken teollisuusympäristö). Saman inventoinnin perusteella kohde on mainittu myös vuonna 2016 voimaan tulleessa Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa.
Keski-Suomen museo on kuvannut rakennuksen suojeluarvoja mm. purkulupahakemuksista antamissaan lausunnoissa. Museon näkemyksen mukaan vuonna 1958 valmistunut rakennus on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan ja rakennus sijoittuu keskeiselle paikalle valtatiemaisemassa sekä Vaajakosken kaupunkimaiseman ja valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön ytimeen. Se edustaa Vaajakoskella SOK:n oman rakennuttamistoiminnan viimeistä vaihetta ja koko Suomen mittakaavassa myös SOK:n omaa sotien jälkeistä hallintorakennuksien suunnittelu- ja toteutushistoriaa.
2.2 Rakennuksen kunto
Kanavahovin rakennuksesta on tehty lukuisia sen kuntoon liittyviä selvityksiä. Selvitysten mukaan Kanavahovin rakennustekninen yleiskunto on huono johtuen useista riskirakenteista ja laaja-alaisesti todetuista kosteusvaurioista.
Nykyinen omistaja Jykia Oy on teettänyt kiinteistöstä useita kunto/korjaustarveselvityksiä. Rakennuksen päivitetyn korjaustarveselvityksen (Ramboll 11.9.2024) mukaan mm. rakennuksen ulkoseinät ja alapohja on purettava ja rakennukseen on rakennettava louhintaa edellyttävä salaojitusta, jotka ovat suuritöisiä ja kustannuksiltaan mittavia. Selvityksen mukaan vain betoniset runkorakenteet ja yläpohja voidaan säilyttää, mikäli halutaan varmistaa rakennuksen terveellisyys ja turvallisuus laajan peruskorjauksen jälkeen.
Kaikki rakennuksen tekniset järjestelmät ovat käyttöikänsä päässä. Rakennuksen käyttöönotto vaatii myös LVISA-järjestelmien uusimisen nykymääräysten mukaisiksi.
2.3 Rakennuksen (aiempi ja tuleva) käyttö
Rakennus on valmistunut vuonna 1958 SOK:n tehtaiden hallintorakennukseksi. Rakennus on toiminut viimeksi 2000-luvun alussa Vaajakosken koulun väistötilana. Vuoden 2009 jälkeen rakennukselle ei ole löytynyt käyttäjää tai uutta omistajaa kiinteistön nykyisen omistajan Jykia Oy:n toimista huolimatta.
Viime vuosina pisimmälle on edennyt kiinteistökehityshanke, jossa rakennus suunniteltiin muutettavaksi asumisoikeusasunnoiksi. Hanke ei toteutunut koska Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) ei myöntänyt hankkeelle rahoitusta. Ara piti hanketta kalliina ja rakennuksen peruskorjauksen onnistumista riskialttiina rakennuksen huonon kunnon vuoksi. Kosteusvaurioista aiheutuvilla mahdollisilla terveysriskeillä voi suorien vaikutusten lisäksi olla epäsuoria mainehaittavaikutuksia esim. asumis-, hoito- ja palvelukäyttömahdollisuuksiin.
Toteamme, että rakennukselle ei ole löydetty uutta käyttötarkoitusta, käyttäjää eikä uutta omistajaa johtuen kiinteistön huonosta kunnosta sekä suuresta korjaustarpeesta aiheutuvien korkeiden peruskorjauskustannusten vuoksi.
3. Asemakaavamenettelyyn liittyvät ajantasaiset asiakirjat
Lausuntopyynnön kohdassa 3 pyydetyt asemakaavaprosessiin liittyvät asiakirjat ovat viimeiset kaavamuutokseen liittyvät viralliset asemakaava-asiakirjat. Asemakaava on tullut vireille sanomalehti Keskisuomalaisessa 17.8.2018 julkaistulla kuulutuksella. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä tammi-helmikuussa 2019 ja kaavaehdotus joulu 2019-tammikuussa 2020. Kaavaprosessi on ehdotusvaiheessa ja kesken. Asemakaavan hyväksymiskäsittelylle ei ole ollut edellytyksiä kohdassa 2 kuvattujen haasteiden vuoksi.
Ehdotus
Esittelijä
-
Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi
Kaupunginhallitus päättää todeta lausuntonaan, ettei se näe perusteita rakennuksen suojelemiselle rakennuksen huonosta kunnosta ja käyttötarkoituksen puutteesta johtuen. Myöskään rakennuksen kaavallinen suojelu ei toisi ratkaisua rakennuksen säilymiselle pidemmällä tähtäimellä. Rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2009 eikä sille ole näköpiirissä rakennuksen säilymisen edellytyksenä olevaa uutta käyttöä tai omistajaa.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.