Perustelut
Asian valmistelijat Heli Leinonkoski, kansliapäällikkö, heli.leinonkoski@jyvaskyla.fi ja Teemu Mykkänen, turvallisuusasiantuntija, teemu.mykkanen@jyvaskyla.fi
Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskusta koskevasta hallituksen lakiluonnosesityksestä. Lausunnot pyydetään toimittamaan lausuntopalvelu.fi:n kautta viimeistään 11.8.2025.
Tausta
Lakiluonnoksessa esitetään perustettavaksi virastomuotoinen Huoltovarmuuskeskus, joka vastaisi paremmin muuttuneen turvallisuus- ja toimintaympäristön vaatimuksiin sekä selkeyttäisi keskuksen viranomaisasemaa. Keskuksen tehtävät määriteltäisiin laissa nykyistä tarkemmin, jotta sääntely täyttää perustuslain vaatimukset.
Samalla uudistettaisiin Huoltovarmuuskeskuksen hallintomalli vastaamaan paremmin valtion virastorakennetta. Työntekijöiden työsopimussuhteet muutettaisiin virkasuhteiksi. Ohjausta kehitettäisiin perustamalla poikkihallinnollinen Huoltovarmuuskeskuksen ohjausryhmä.
Huoltovarmuuskeskuksen ja huoltovarmuustoimenpiteiden rahoitusmalli uudistettaisiin siten, että osa rahoituksesta tulisi valtion talousarviosta ja osa huoltovarmuusmaksusta, joka tuloutettaisiin huoltovarmuusrahastoon.
Muutosten tavoitteena on varmistaa Huoltovarmuuskeskuksen ja huoltovarmuusrahaston riittävä rahoituksen taso. Valtion varmuusvarastoja koskevaa sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi määrittelemällä muun muassa valtion varmuusvarastojen perustamisen sekä käyttöönoton menettelyt. Lakiin lisättäisiin myös säännökset tuotantovarauksista ja suorituskykyvarauksista. Samassa yhteydessä ehdotetaan myös teknisiä muutoksia turvavarastolakiin.
Julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyömalliin lakiluonnos ei ehdota merkittäviä muutoksia.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian vuonna 2026.
Jyväskylän kaupungin lausunto
1 § Lain soveltamisala ja tavoitteet
Huoltovarmuuden käsitteen laajentaminen kattamaan myös normaaliolojen vakavat häiriötilanteet on Jyväskylän kaupungin näkemyksen mukaan perusteltua. Riittävällä varautumisella normaaliolojen vakaviin häiriötilanteisiin voi jopa joissain tapauksissa olla mahdollista välttää poikkeusoloihin siirtyminen. Poikkeusolojen toteamisen kynnystä voidaan pitää verrattain korkeana, mistä syystä on tärkeää, että soveltamisala kattaa myös normaaliolojen vakavat häiriötilanteet.
Soveltamisalan laajentaminen koskemaan väestön toimeentuloa ja suojaamista, välttämättömien palveluiden tuotantoa sekä kriittistä infrastruktuuria laajentaa huoltovarmuuden käsitettä ja samalla varautumisen yhteensovittamista on olennainen muutos kuntien näkökulmasta. Kunnat ovat keskeinen toimija muun muassa yhteiskunnan peruspalveluiden, arjen sujuvuuden mahdollistamisen, väestön suojaamisen sekä kriittisen infrastruktuurin toimivuuden turvaajina.
Kuntien suoraan tai välillisesti omistama infrastruktuuri on yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Vesi- ja jätehuolto on kuntien tai kuntaomisteisten yhtiöiden toimintaa. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan kunnat ovat pää- tai osaomistajina yli 80 %:ssa kaukolämpöyhtiöistä ja yli 70 %:ssa verkonhaltijoista. Sähkönsiirrossa noin 2/3 käyttöpaikoista sijaitsee kuntaomisteisten yhtiöiden jakeluverkossa (v. 2022). Lisäksi kunnat ohjaavat maankäytöllään, kaavoituksellaan ja lupakäytännöillään kaiken rakennettavan infrastruktuurin sijoittumisen.
Kunnat tuottavat palveluita, jotka mahdollistavat väestön toiminnan muissa tehtävissä niin normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissa. Tästä esimerkkeinä ovat muun muassa varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut tai kunnallisen tieverkoston ja infrastruktuurin käytön edellytykset. Väestön toimeentulon mahdollistaminen edellyttää arjen peruspalveluiden toimivuutta kaikissa olosuhteissa.
Huoltovarmuuden näkökulmasta kunnat ovat merkittäviä toimijoita, ja niiden rooli tulisikin huomioida vahvemmin huoltovarmuuslainsäädännössä. Lausunnolla olevassa lakiluonnoksessa kuntien roolia ei ole juuri huomioitu.
2 - 9 §
Ei lausuttavaa.
10 § Huoltovarmuusneuvosto
Lakiluonnoksen mukaan enintään kolmen vuoden toimikaudeksi nimitettävä huoltovarmuusneuvosto toimii viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyöelimenä huoltovarmuusasioissa. Jyväskylän kaupungin näkemyksen mukaan huoltovarmuusneuvostossa tulisi olla kuntien edustus Kuntaliitosta sekä yhdestä isosta kaupungista.
11 – 24 §
Ei lausuttavaa.
25 § Salassa pidettävän tiedon luovuttaminen
Lausunnolla olevassa lakiluonnoksessa tulee varmistaa, että Huoltovarmuuskeskuksen kokoama tilannekuva on myös kuntien viranomaisten käytettävissä. Huoltovarmuuskeskuksen kokoama tilannekuva on tärkeä osa kuntien varautumista ja valmiutta tukevaa ajantasaista tilannekuvaa.
Muu asia, jonka haluatte tuoda työryhmän tietoon
Lausuntoaika 24.6. - 11.8.2025 osuu valmistelijoiden kesäloma-aikaan. Lisäksi kunnissa lausunnot annetaan useimmiten toimielinten toimesta, mistä syystä kesäloma-aika on erityisen hankala.
Ehdotus
Esittelijä
-
Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi
Kaupunginhallitus päättää antaa työ- ja elinkeinoministeriölle edellä esitetyn lausunnon.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.