Perustelut
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus nykyisestä 2,7 prosentin bruttokansantuoteosuudesta 4 prosenttiin 2030 mennessä. Valtio on solminut Innokaupunkien kanssa pitkäjänteiset sopimukset julkisen ja yksityisen TKI-rahoituksen kohdentamisesta globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Innokaupungit käsittävät kaikki suomalaiset yliopisto- ja yliopistokeskuskaupungit. Sopimuksen toteutus tapahtuu pääasiassa EU-ohjelmakauden 2021–2027 kestävän kaupunkikehityksen rahoituksella. Hankkeilla vauhditetaan erityisesti vähähiilisyyttä, digitaalista teknologiaa ja hyvinvointia edistäviä innovaatioita.
Ekosysteemisopimuksilla koordinoidaan ja kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoimintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Keskeisinä keinoina ovat kaupunkikehityshankkeet, innovatiiviset julkiset hankinnat, tutkimustulosten hyödyntäminen, uudet liiketoimintaekosysteemit, start-up -yhteisöt sekä osaamisen vahvistaminen kansainvälisten osaajien avulla. Tavoitteena on luoda Suomesta vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö, jolloin Suomi tunnetaan teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä. Kansallisen kaupunkistrategian mukaan juuri kaupungit toimivat osaamisen ja innovaatiotoiminnan sekä yritystoiminnan kehittämisen alustoina.
Jyväskylän kaupunki on allekirjoittanut vuonna 2021 Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen Jyväskylän kaupungin ja valtion välillä. TEM on suorittanut innokaupunkien työstä väliarvioinnin loppuvuodesta 2024 ja se on julkaistu 14.1.2025. Arvion mukaan valtion ja yliopistokaupunkien innovaatiotoimintaa vahvistavat ekosysteemisopimukset ovat tuottaneet huomattavaa lisäarvoa toiminnan suuntaamiseen sekä yritysten, korkeakoulujen ja kaupungin välisen yhteistyön syventämiseen ja kaupunkien roolin vahvistumiseen. Ekosysteemisopimusten laajan yhteistyön kautta edistetään myös kulttuurimuutosta avoimempaan innovaatiotoimintaan ja ekosysteemimäiseen toimintatapaan. Yhteistyöhankkeiden ja luotujen rakenteiden avulla alkukaudella on nostettu myös yhdessä tekemisen henkeä sekä kaupungeissa että valtakunnallisesti.
Arviointi tuo kuitenkin esiin muutamassa kaupungissa tarpeen ajantasaistaa valittuja teemakärkiä ja ottaa sopimuksiin mukaan esimerkiksi energiasiirtymän uusimpia ratkaisuja, kuten vetyteknologiaa. Jyväskylän sopimukseen on tehty hienosäätöä, sopimukseen on lisätty teemoina NATO-yhteistyö, vetyteknologian edistäminen sekä kiertotalouden täsmennyksiä. Jyväskylän kaupungin ekosysteemisopimuksen strategisen tason painopisteinä säilyvät edelleenkin ovat liikunnan, terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin ekosysteemin sekä uudistuvan teollisuuden ekosysteemin kehittäminen.
Ekosysteemisopimus on tullut päivitettäväksi nyt väliraportin jälkeen ja ennen helmikuussa tapahtuvaa vuoden 2025 myöntövaltuuden alueittaista jakoa valtioneuvostossa.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, Timo.Koivisto@jyvaskyla.fi
Kaupunginhallitus päättää hyväksyä päivitetyn Jyväskylän kaupungin ja valtion välisen Innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen luonnoksen vuosille 2021–2027 ja valtuuttaa kaupunginjohtaja Koiviston tekemään tarvittaessa teknisiä korjauksia sopimukseen ja allekirjoittamaan sen.