Kylän Kattaus -liikelaitoksen johtokunta, kokous 24.4.2025

Perustelut

Liisa Kuparinen (Vihr.) ja 16 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet 27.1.2025 valtuustoaloitteen, jossa he esittävät, että kaupunki asettaa tavoitteeksi eläinperäisten tuotteiden kulutuksen ja hankintojen puolittamisen vuoteen 2030 mennessä siten, että tavoitteen toteutumista myös seurataan. Käytännössä tämä tarkoittaa kasviperäisen ravinnon osuuden lisäämistä etenkin sivistyspalveluiden tilaamissa ja Kylän Kattauksen tuottamissa ruokailuissa. Aloitteessa viitataan Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelmaan, jota toteuttamalla Jyväskylä pyrkii olemaan hiilineutraali vuonna 2030 ja päästötön vuonna 2040. Ruoantuotannon vaikutuksia ilmastopäästöihin, luontokatoon, eläinten hyvinvointiin sekä Itämeren ja muiden vesistöjen rehevöitymiseen voidaan pienentää puolittamalla eläinperäisten tuotteiden osuus nykytilanteeseen nähden, eli noin 20 prosenttiin kaikesta käytetystä raaka-aineesta. Tämän osuuden tulisi olla pääasiassa kotimaista, kestävästi pyydettyä kalaa ja kotimaisia maitotuotteita. Aloitteen mukaan tämä tavoite olisi myös täydellisessä linjassa nykyisten ravitsemussuositusten kanssa.   

Vastauksena valtuustoaloitteeseen todetaan seuraavaa:

Kylän Kattaus toteaa, että valtuustoaloite on tärkeä ja ajankohtainen. Kestävän päiväkoti- ja kouluruoan eteen on tehty toimenpiteitä jo 2010-luvulta lähtien osana Jyväskylän kaupungin ilmasto- ja resurssiviisaustavoitteita. Terveyden ja ilmaston kannalta kestäviä toimenpiteitä tulee tehdä asteittain ruokailija-asiakasta kuunnellen.

Ruokapalvelun järjestäminen kuuluu sivistyspalvelujen toimialalle. Kylän Kattaus –liikelaitos (myöh. Kylän Kattaus) toimii palvelujen tuottajana sekä palvelun tilaajan määrittelemien, että yhdessä sovittujen, palvelutuotekorteissa määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Näitä kriteerejä ovat mm. eri asiakasryhmille tarkoitetut ravitsemus- ja ruokailusuositukset.

Kylän Kattauksen valmistama ruoka noudattaa sopimusten mukaisesti voimassa olevia Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemia ravitsemus- ja ruokailusuosituksia, joita ovat koko väestölle tarkoitetut kansalliset ravitsemussuositukset (2024), ruokasuositukset lapsiperheille (2016) sekä ruokailusuositukset kouluruokailuun (2017) ja varhaiskasvatukseen (2018). Ruokalistan laadinnassa ja toteutuksessa käytetään myös ulkopuolista ravitsemusasiantuntijaa.

Ruokavalio voi sisältää maltillisen määrän punaista lihaa ympäristön ja terveyden kannalta. Kylän Kattaus on vähentänyt erityisesti punaisen lihan käyttöä ja lisännyt kasviksia tavoitteellisesti jo vuodesta 2010 lähtien. Vuodesta 2014 lähtien päiväkoti- ja kouluruokailussa on ollut yksi kasvisruokapäivä viikossa ja kasvisruokavaihtoehto on tarjolla päivittäin kaikille ruokailijoille sekaruoan rinnalla. Erityisesti naudan lihan vähentäminen on ravitsemussuosituksissa keskiössä ympäristövaikutusten näkökulmasta, ja naudan sekä sianlihan osuutta on vähennetty vuosittain Kylän Kattauksen ruokalistalla. Prosessoidun lihan määrää on vähennetty ruokalistoilla minimiin asiakastyytyväisyys huomioiden.

Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset (2024) linjaavat, että kohtuullinen määrä maitotuotteita sopii ympäristön kannalta kestävään ruokavalioon, ja tätä linjausta on toteutettu myös Kylän Kattauksen ruokalistoilla. Valinnat tehdään suosituksen mukaisesti painottamalla terveyttä edistäviä, maistuvia ja kestäviä ruokavalintoja säilyttämällä yksilön valinnanmahdollisuus. Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus edellyttää maidon tarjoamista ensisijaisena juomana varhaiskasvatuksessa. Kouluruokailusuosituksen mukaan ruokajuomana tarjotaan rasvattomia, D-vitaminoituja nestemäisiä maitovalmisteita. Uusissa koko väestöä koskevissa suosituksissa suositelluksi ruokajuomaksi on rasvattoman maidon tai piimän rinnalle on nostettu täydennetty kasvijuoma, joka on ruokajuomavaihtoehtona tarjolla kaikille myös Kylän Kattauksella.

Ravitsemuksellisesti tavoite eläinperäisten tuotteiden puolittamisesta toteutuisi parhaiten, kun ruokailussa valittaisiin yhä useammin kasvisruokavaihtoehto ja ruokajuomaksi kasvijuoma maidon sijasta. Tällä hetkellä kasvisruokavaihtoehdon valitsee noin 10–15 %.

Päivitetty lautasmalli on edelleen hyvä malliesimerkki aterioiden koostamisesta tasapainoisesti ja monipuolisesti. Kestävästi toteutetulle lautaselle mahtuu kohtuudella eläinperäisiä tuotteita. Ravitsemussuositukset kannustavat valitsemaan lautaselle yhä useammin kasviproteiinin lähteen sekä ylipäätään kasviksia, ja sitä tavoitetta haluamme tukea. Proteiininlähteestä huolimatta kasvikset ovat merkittävässä roolissa lautasmallissa. Kasvisten lisäämisessä ruokalautasella on niin aikuisilla kuin lapsilla petrattavaa. Ruokakasvatus on kaikkien lasten elämässä olevien aikuisten vastuulla.

Kuten aloitteessakin mainittiin, resurssit ovat varsin niukat. Ruokapalvelussa on seurattava elintarvikeraaka-aineiden kustannuksia ja noudatettava hankintasopimuksia. Ruokapalvelussa pyritään lähivuosina selvittämään mahdollisuutta dynaamiseen hankintaan, joka mahdollistaisi lähiruoan paremman käytön.

Resurssiviisaus on osa Jyväskylän kaupunkistrategiaa. Resurssiviisas Jyväskylä 2040 -ohjelman tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit tullaan päivittämään vuoden 2025 aikana. Kylän Kattauksen keskeisiä resurssiviisaustavoitteita on ollut ruokahävikin määrän vähentäminen ja kasvisruoan osuuden lisääminen. Ruokailijat ovat vuosittain mukana ruokalistan kehitystyössä ja Lasten Parlamentin Makuraatiin osallistuvat oppilaat saavat maistamalla valita parhaimman makuisen kasvisruokavaihtoehdon ruokalistalle. Silti suuri osa ruokailijoista valitsee edelleen sekaruokavaihtoehdon. Vuonna 2024 toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä toivottiin ruokalistalle enemmän liharuokia. Kasvisruoka olisi ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto, mutta jos ruoka menee hävikkiin, se on resurssien tuhlausta.

Resurssiviisaustavoitteiden päivittämistyössä tullaan keskittymään ruokalistan hiilijalanjäljen pienentämiseen ja hybridireseptien kehittämiseen. Hybridiruoassa yhdistellään useita proteiininlähteitä, esimerkiksi lihaa ja papuja kasvisten määrää lisäten ja lihan osuutta vähentäen. Näin makumaailman muutos tapahtuu maltilla, asiakkaan toiveet huomioiden. Samalla ruokalistan hiilijalanjälki pienenee. Vuosina 2025–2026 tullaan keskittymään hiilijalanjäljen lähtötason selvittämiseen, jotta voidaan asettaa realistiset tavoitteet seuraaville vuosille. Tällä hetkellä hiilijalanjälkitieto on saatavilla vain tukkukauppasopimuksesta. Tämän hetken tiedon mukaan elintarvikeostojen hiilijalanjälkeä on hyvällä suunnittelulla pystytty laskemaan viime vuoden vastaavan ajanjakson ostoihin verrattuna.

Kylän Kattaus tekee määrätietoisesti ja suunnitellusti työtä toimiakseen resurssiviisaasti ja aloitteen tavoite huomioiden. Kylän Kattaus vähentää eläinperäisten tuotteiden hankintoja ja jatkaa resurssiviisaustyötä suunnitelmallisesti, mutta maltillisemmin kuin aloitteessa ehdotetaan. Tavoitteen toteutumista myös seurataan esimerkiksi Ympäristövahdissa. Kylän Kattauksen pääasiallinen tavoite on, että kaikki syövät päiväkoti- ja kouluruoan. Tätä tavoittelemme edellä mainituilla toimenpiteillä ympäristö-, talous, - ja ravitsemus, - ja asiakasnäkökulmat huomioiden.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kylän Kattaus –liikelaitoksen johtokunta saattaa edellä esitetyn selvityksen tiedoksi kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle ja ehdottaa, että se toteaa valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi.