Perustelut
Vaalilain 84 §:n mukaan ennakkoäänestyksessä ja kirjeäänestyksessä annettujen äänestyslippujen laskennasta sekä vaalipäivän äänestyksessä annettujen äänestyslippujen tarkastuslaskennasta huolehtii kokouksissaan aluevaaleissa ja kuntavaaleissa kunnan keskusvaalilautakunta.
Vaalilain 86 §:ssä säädetään seuraavaa: ”Vaalikuorissa olevien ennakkoäänestyksessä ja kirjeäänestyksessä annettujen äänestyslippujen laskenta voidaan aloittaa vaalipäivänä aikaisintaan kello 10. Kunkin laskentaa suorittavan lautakunnan on tehokkaasti huolehdittava siitä, ettei mitään laskennan tietoja välity laskentatilan ulkopuolelle ennen vaalihuoneistojen sulkeutumista. Laskennassa mitättömät äänestysliput erotetaan eri ryhmäksi. Muut äänestysliput jaotellaan siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat omana ryhmänään. Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan. Ennakkoäänestyksen ja kirjeäänestyksen yhdistetty tulos lasketaan kunnan kultakin äänestysalueelta erikseen, lukuun ottamatta vaalilain 82 §:ssä tarkoitettuja tapauksia. Ennakkoäänten ja kirjeäänten laskennan tuloksesta tiedotetaan vaalihuoneistojen sulkeutumisen jälkeen oikeusministeriön määräämällä tavalla.”
Vaalilain 85 §:ssä säädetään seuraavaa:
”Äänestyslippu on mitätön, jos:
- vaalikuoressa on useampi tai muutakin kuin yksi äänestyslippu;
- vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä;
- äänestyslippuna on käytetty muuta kuin oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua;
- äänestyslippua ei ole leimattu;
- ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa;
- äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä; taikka
- äänestyslipulla on eduskuntavaaleissa äänestetty ehdokasta, joka on asetettu ehdokkaaksi kahdessa tai useammassa vaalipiirissä.
Asiattomana ei pidetä äänestyslippuun tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää.”
Oikeusministeriön ohjeen (Vaaliohjeet 1: Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät) mukaan keskusvaalilautakunnan tulee pyrkiä laskemaan molempien vaalien ennakkoäänet klo 20 mennessä. Jos tämä ei ole mahdollista, laskentaa jatketaan klo 20 jälkeen normaalisti. Vaalikuorten leikkaaminen auki voidaan tarvittaessa aloittaa keskusvaalilautakunnan toimesta tai valvonnassa valmistavana toimenpiteenä jo ennen varsinaisen kokouksen alkua. Äänestyslippuja ei kuitenkaan voi vielä tuolloin ottaa ulos vaalikuoresta.
Keskusvaalilautakunta voi harkintansa mukaan laskea aluevaalien ja kuntavaalien äänestyslippuja samanaikaisesti. Äänestyslippujen laskeminen samanaikaisesti edellyttää, että keskusvaalilautakunnalla on käytössään riittävät laskentaresurssit ja niin suuri tila, että molempien vaalien lippujen samanaikainen laskeminen tässä tilassa on mahdollista. Ennakkoäänet lasketaan äänestysalueittain sekä aluevaaleissa että kuntavaaleissa. Äänestysliput, jotka mitättöminä on jätettävä ottamatta huomioon, on erotettava eri ryhmäksi ja niiden lukumäärä laskettava. Muut äänestysliput ovat omina ryhminään. Kaikissa ryhmissä olevien äänestyslippujen lukumäärä on laskettava.
Ennakkoäänten laskennan tulosteet vaalitietojärjestelmästä liitetään vaalikohtaisesti pöytäkirjaan.
Ehdotus
Esittelijä
-
Kaija Haapsalo, keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja, Kaija.Haapsalo@jyvaskyla.fi
Keskusvaalilautakunta päättää:
- Aluevaalien 2025 ennakkoäänestyksen ja kirjeäänestyksen äänestyslippujen huomioon ottamisesta sekä suorittaa ennakkoäänten ja kirjeäänten laskennan ja tallentaa tuloksen vaalitietojärjestelmään.
- Kuntavaalien 2025 ennakkoäänestyksen ja kirjeäänestyksen äänestyslippujen huomioon ottamisesta sekä suorittaa ennakkoäänten ja kirjeäänten laskennan ja tallentaa tuloksen vaalitietojärjestelmään.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin.
Pöytäkirjan liitteet on arkistoitu erikseen Dno-2025-594.