Kuvaus
Valmistelija: Teemu Liimatainen, p. 040 838 8152
Suomen infra-alalla on ilmennyt alan toimijoiden yhteinen huoli väylätekniikan alan tutkimuksen ja osaamisen säilyttämisestä erityisesti tekniikan alan suurimmissa yliopistoissa (Espoo, Tampere, Oulu) mm. infra-alan akuutin osaajapulan vuoksi. Neuvottelujen perusteella Tie- ja päällystekniikan professuurin säilyttäminen Aalto-yliopistossa edellyttää infra-alan toimijoiden yhteistä lahjoitusta. Jyväskylän osuus rahoituksesta on korkeintaan 25 000 euroa, joka jakautuu viiden vuoden ajalle. Rahoituksen muoto on lahjakirja.
Suomen infra-ala on tunnistanut yhteisen tarpeen varmistaa väylätekniikan alan tutkimus ja osaaminen tekniikan alan suurimmissa yliopistoissa (Espoo, Tampere, Oulu). Aalto-yliopistossa ei ole tällä hetkellä yhtään tietekniikkaan keskittynyttä professoria vastaamassa alan opetuksesta ja tutkimuksesta edellisen professorin jättäessä tehtävän syksyllä 2024 nopealla aikataululla. Aalto-yliopisto on ilmoittanut, ettei sillä itsellään ole tarvetta säilyttää professuuria, ellei infra-ala osoita asiaan riittävää kiinnostusta mm. rahoituksen muodossa.
Väylätekniikan osaamista tarvitaan infran elinkaaren omaisuudenhallintaan sisältäen väylien suunnittelun, toteutuksen ja kunnossapidon. Akuutin tarpeen alan korkeakoulukoulutuksen säilyttämiselle ja kehittämiselle aiheuttaa mm. infraosaaja- ja osaamispula 1960-luvun alun suuren ikäluokan siirtyessä lähivuosina eläkkeelle. Lisäksi näköpiirissä on suuria muutoksia, joihin infra-alan pitää kyetä vastaamaan korkeatasoisella tutkimuksella mm. sopeutuminen ilmastonmuutokseen, vihreä siirtymä, uudet raaka-aineet (esim. bitumin korvaaja), hiljaiset päällysteet sekä uudet ja edullisemmat tavat rakentaa). Mikäli infra-alalla ei ole suomalaista tutkimusta, olemme kokonaan muiden maiden tutkimustulosten varassa ja pienenä maana Suomen erityisolosuhteet jäävät helposti ottamatta huomioon.
Tarkoitus on etsiä professori kutsumenettelyllä (viisivuotinen Professor of Practice -professuuri, Aallon alustavalla lupauksella pysyvän tenure track –professuurin avaamisesta tämän jälkeen. Kutsumenettelyllä saadaan prosessi vietyä läpi nopeasti.
Tutkimuksen pääsisältöinä ovat päällystetekniikka ja omaisuuden hallinta. Professuuri mahdollistaa suomalaisen yhteiskunnan tarpeiden huomioonottamisen tutkimuksessa ja verkottumisen vahvasti suomalaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Opetus säilyy nykymuotoisena ja se tulee sisältämään mm. tien geometrisen suunnittelun, tien rakenteet, teiden hoidon ja kunnossapidon, päällystetekniikan ja erikoistyöt. Tehtävä sisältää mm. suomenkielisten diplomitöiden valvomisen ja suomenkielisten kandityöaiheiden tarjoamisen ja ohjaamisen.
Rahoituksen muoto on lahjakirja. Tie- ja päällystetekniikan professuurin säilyttämiseen tarkoitetulla lahjoituksella Jyväskylän kaupunki osallistuu tärkeän tutkimusalan osaamisperustan varmistamiseen. Jyväskylän lisäksi myös kolmessa muussa suuressa kaupungissa valmistellaan perustettavan professuurin rahoituspäätöstä. Lisäksi infra-alan palveluntuottajat ja keskeiset järjestöt ovat jo sitoutuneet rahoittamaan hanketta. Professuurin vuosittainen ulkoinen rahoitus n. 175 000 euroa jakautuu siten, että urakoitsijoiden osuus on n. 60 000 euroa, kuntien n. 50 000 euroa, asiantuntijapalveluiden (konsultit) n. 50 000 euroa ja järjestöjen n. 15 000 euroa. Aalto-yliopisto on lupautunut tulemaan mukaan rahoitukseen noin 20 - 30 % osuudella lahjoitetusta summasta. Lisäksi Aalto vastaa päällystelaboratorion ja laboratoriohenkilökunnan kuluista.
Jyväskylän osuus kuntien rahoituksesta tulee olemaan korkeintaan 5 000 euroa vuodessa eli yhteensä 25 000 euroa viiden vuoden ajanjaksolla. Kaupungeista mm. Helsinki ja Espoo ovat tekemässä päätöstä rahoitukseen osallistumisesta Jyväskylää suuremmilla summilla. Mikäli hankkeen rahoitukseen saadaan sitoutettua muita kuntia m. Kuntaliiton organisoiman Kehto-foorumin kautta, niin Jyväskylän osuus vastaavasti pienenee.
Kunnat osallistuvat professuurin tutkimushankkeiden rahoittamiseen omilla erillisillä päätöksillään. Esimerkiksi Väylävirasto on sitoutunut tukemaan professuurin tutkimusta 100 000 eurolla vuodessa.