Kaupunkirakennelautakunta, kokous 24.11.2026

§ 194 Pyöräilijän kaatumista koskeva oikaisuvaatimus

JyväskyläDno-2026-4230

Valmistelija

  • Timo Lampinen, juristi, timo.lampinen@jyvaskyla.fi

Perustelut

A kertoi kaatuneensa 20.10.2026 kello 20.55 polkupyörällä kevyen liikenteen väylällä Siltakadun ja Lehtorannantien risteyksessä.  Henkilövahingot korvattiin työantajan tapaturmavakuutuksesta. Jyväskylän kaupunkia hän vaati maksamaan korvauksena pyörän korjauskustannuksista korjaamon arvion mukaan 60-70 euroa sekä korvaamaan rikkoutuneen takin.

Saadun selvityksen mukaan kevyen liikenteen väylän kitka-arvo on ollut standardin mukainen eikä Jyväskylän kaupunki siten ollut aiheuttanut vahinkoa tuottamuksellaan. Katupäällikkö hylkäsi vahingonkorvaushakemuksen päätöksellään JyväskyläDno-2026-4230.

Oikaisuvaatimus

A on tehnyt katupäällikön päätöksestä seuraavan oikaisuvaatimuksen:

Vaadin kaupunkirakennelautakuntaa oikaisemaan viranhaltijan tekemän hylkäämispäätöksen ja korvaamaan:

1. Kaatumisessa rikkoutuneen takin nykyarvon mukaisen korvauksen: 160,00 euroa.

2. Sitoutumaan polkupyörän vaurioituneen osan vaihtokustannuksiin (noin 60-70 euroa) myöhemmin, mikäli pyöräliikkeen arvioima riski osan lopullisesta pettämisestä realisoituu onnettomuudessa tulleen voimakkaan iskun ja ohjaustangon 180 asteen pyörähtämisen seurauksena.

Perustelut

1. Mittaustulosten ja onnettomuushetken olosuhteiden eroavaisuus

Hylkäämispäätöksessä vedotaan Cleanosol Oy:n tekemään kitkamittaukseen samana päivänä (20.10.2026 klo 11.48-14.00). Mittaus on suoritettu päivänvalossa ja täysin eri kellonaikaan kuin kaatuminen, joka tapahtui klo 20.55. Illalla pimeyden, ilman suuren kosteuden ja lämpötilan muutosten myötä pinnoitteen kitkaominaisuudet muuttuvat merkittävästi verrattuna päiväsaikaan.

Onnettomuuspaikka sijaitsee sillan päädyssä, vesistön (järven) välittömässä läheisyydessä ja siltarakenne ja järven läheisyys vaikuttavat tienpinnan liukkauteen. Vesistöstä nouseva kosteus tiivistyy iltaisin lämpötilan laskiessa nopeasti tien pintaan. Lisäksi silta viilenee alapuolisen ilmatilan vuoksi huomattavasti ympäröivää maaperää nopeammin. Tämä aiheuttaa sen, että maalatulle massapinnalle muodostuu iltaisin erittäin liukas kaste- tai kuurakalvo, vaikka muualla katuverkossa olisi kuivaa. Kaupungin keskellä päivää teettämä pistokoemainen mittaus ei kuvaa eikä todista väylän todellista turvallisuutta ilta-aikaan näissä erityisolosuhteissa.

2. Mittauskohdan epätarkkuus

Päätöksessä ei eritellä, onko kitka mitattu täsmälleen siitä kaarteen ja risteyksen kohdasta, jossa polkupyörän rengas lähti alta, vai yleisesti Siltakadun suoralta osuudelta. Risteysalueilla ja kaarteissa renkaaseen kohdistuu merkittäviä sivuttaisvoimia, jolloin pinnoitteen todellinen liukkaus korostuu.

3. Käyttäytymisnäyttö paikan vaarallisuudesta

Kyseisen Siltakadun ja Lehtorannantien risteyksen pinnoite on pyöräilijöille tunnetusti vaarallinen. Kyseisessä kaarteessa pyöräilijät eivät uskalla ajaa punaisen pyöräkaistan päällä sen liukkauden vuoksi. Tästä on olemassa selkeä fyysinen ja kiistaton todiste tapahtumapaikalla: punaisen pinnoitteen vieressä oleva nurmialue on pyöräilijöiden jatkuvan väistämiskäyttäytymisen vuoksi kulunut laajalta alueelta kokonaan mudalle. Pyöräilijät ajavat pientareen kautta välttääkseen liukasta massapinnoitetta ja selvitäkseen mutkasta turvallisesti. Kunnossapitovelvollisen tulisi havaita tämä maastossa näkyvä poikkeama ja ryhtyä toimenpiteisiin, sillä pelkkä standardin täyttyminen teoreettisessa testitilanteessa ei poista todellista vaaratilannetta.

4. Kaupungin oma myöntäminen vaaran tietoisuudesta ja valkoisten massamerkintöjen vaarallisuus

Olen lähettänyt paikan liukkaudesta heti onnettomuuden jälkeen palautteen kaupungille. Kaupungin asiakaspalvelu (Kadut ja puistot) vastasi palautteeseeni seuraavasti: "Olemme saaneet useita mainintoja punaisen massamerkinnän liukkaudesta. Tämän johdosta teetimme erillisen kitkamittauksen, jossa vertailimme eri kohteiden pintojen materiaa/ien kitkaeroja. Todetun tutkimuksen mukaan liukkain materiaali oli valkoinen massamerkintä." 

Kaupunki myöntää vastauksessaan suoraan kaksi vakavaa seikkaa:

•      Se on ollut tietoinen väylän liukkaudesta useiden aiempien ilmoitusten perusteella.

•      Sen itse teettämän tutkimuksen mukaan kyseisellä väylällä käytetty valkoinen massa merkintä on todettu kaikkein liukkaimmaksi materiaaliksi.

Kyseisessä Siltakadun ja Lehtorannantien risteysalueen kaarteessa on punaisen pohjamassan päällä laajalti valkoisia suojatiemerkintöjä sekä pyörätiesymboleita. Kaupunki toteaa hylkäämispäätöksessään vain punaisen massan täyttäneen kitkamittauksen raja-arvot, mutta jättää kokonaan mainitsematta, täyttivätkö alueen valkoiset merkinnät vaatimuksia. Koska polkupyörän rengas joutuu kaarteessa alttiiksi sivuttaisvoimille ja osuu samanaikaisesti kaupungin itsekin liukkaimmaksi toteamaan valkoiseen massa merkintään, on kyseessä selkeä kaupungin vastuulla oleva kunnossapidollinen ja rakenteellinen vaaratekijä. Tienpitäjä vastaa maalausten turvallisuudesta kokonaisuutena riippumatta siitä, minkä värisestä maalista liukastuminen on aiheutunut. Siitä huolimatta, että kaupunki on ollut tietoinen ajoväylä n vaarallisuudesta, kaupunki ei ole asettanut alueelle varoitusmerkintöjä tai ryhtynyt toimenpiteisiin pinnan karhentamiseksi, vaan on laiminlyönyt kunnossapidon turvallisuusvelvoitteensa luottaen pelkkiin viitearvoihin. Kaupungilla on siten asiassa tuottamus.

5. Julkinen näyttö ja muiden pyöräilijöiden vastaavat onnettomuudet samalla alueella

Alueen punaisen pinnoitteen vaarallisuudesta on laajaa näyttöä, ja aihe on noussut myös paikalliseen mediaan. Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi 4.11.2026 uutisen (saatavilla osoitteessa: https://www.ksml.fi/paikalliset/9927014), jossa käsitellään täsmälleen vastaavanlaista kaatumista saman sillan alueella uusilla maalatuilla pyöräkaistoilla. Se, että useat pyöräilijät kaatuvat samassa kohteessa ja samasta syystä (pinnoitteen liukkaus), osoittaa aukottomasti, että kyseessä on rakenteellinen ja kunnossapidollinen ongelma, johon ei ole reagoitu ajoissa.

6. Aiempi vahinkohistoria

Vastaavalla pinnoitteella on historian saatossa tapahtunut vakavia, jopa aivovammaan ja työkyvyttömyyteen johtaneita kaatumisia. Kaupunki on tietoinen pinnoitteen riskialttiudesta polkupyörille, mutta ei ole asettanut paikalle varoitusmerkintöjä tai muuttanut pintamateriaalia turvalliseksi.

7. Vakuutusyhtiön kanta ja syy-yhteyden vahvistaminen

Työnantajan lakisääteinen tapaturmavakuutusyhtiö LähiTapiola on ottanut henkilövahingon käsittelyyn työtapaturmana ja myöntänyt asiassa jo virallisen maksusitoumuksen tapaturmasta aiheutuneisiin lääkekuluihin. Oheisesta liitteestä (tekstiviesti-ilmoitus maksusitoumuksesta) käy ilmi vakuutusyhtiön virallinen kanta, joka vahvistaa onnettomuuden syy-yhteyden ja tapahtumakuvauksen. Toimitan vakuutusyhtiön lopullisen kirjallisen korvauspäätöksen lautakunnalle lisänäyttönä myöhemmin, mikäli vakuutusyhtiön jatkokäsittely sitä vaatii.

Yhteenveto

Kaupunki on tieliikennelain 18 §:n ja kadunpidon yleisten periaatteiden mukaisesti korvausvelvollinen, koska se ylläpitää väylää, jonka pinnoite muodostaa todistetun ja kaupungin tiedossa olevan liukastumisvaaran normaaleissa ajo-olosuhteissa. Pyörässä ilmenneet vaihteistovauriot (ohjaustangon pyörähtäminen 180 astetta, sekä takavaihtajan korvakkeen vääntyminen, minkä seurauksena vaihteet hyppivät ja takkuilevat) sekä takin vauriot ovat suoraa seurausta tästä kaatumisesta.

 

Vastaus oikaisuvaatimukseen

Suomen vahingonkorvausoikeuden perusperiaatteen mukaan jokaisen on itse kärsittävä vahinko, joka hänelle sattuu. Jotta vahingon kärsinyt voisi vaatia jotain toista korvaamaan vahingon, on siihen oltava erityinen oikeusperuste. Kaupungilla kadunpitäjänä ei ole kulkuväylillä tapahtuneista vahingoista ankaraa eli tuottamuksesta riippumatonta vastuuta. Vahingonkorvausvastuun syntymisen edellytyksenä on tuottamus, eli väylän hoidon laiminlyöminen.

Kitkamittaus on suoritettu samana päivänä kuin A kaatui. Mittaukset tehtiin kello 11.48 -14.00. Jyväskylän lentoasema säähavaintojen mukaan lämpötila oli tuona aikana 5.1-7.8 astetta. A on vahingonkorvaushakemuksessaan nimenomaan maininnut, ettei vahingon sattuessa ollut pakkasta. Lämpötilaero ei siis ole ollut kovin suuri. Valaistuksella ei ole vaikutusta liukkauteen.

Kitka mitattiin myös märällä ja täysin märällä pinnalla, joten kosteuden vaikutus on huomioitu mittauksissa. Kevyen liikenteen väylillä SFS-EN 1436:2018 -standardin mukainen kitka-arvovaatimus PFT-arvona (dynaaminen kitkakerroin) on 0,58. Siltakadulla punaisilla massapinnoilla PFT-arvo oli märkänä 0,83 ja täysin märkänä 0,74. Mitatut kitka-arvot ylittävät standardin mukaisen vähimmäisvaatimuksen niin selvästi, ettei lämpötilassa tapahtunut muutos tai mahdollinen pieni ero mittauspaikassa muuta tulosta minimiarvon alittavaksi.

Jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä on yleinen tapa oikaista jyrkissä käännöskohdissa täysin riippumatta siitä, millainen pinnoite jalkakäytävällä tai pyörätiellä on. Oikaisujälkien perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä pinnan liukkaudesta.

Kaupunki ei vastannut pinnoitteen olevan liukas, vaan kertonut saaneensa tällaista palautetta. Keskustelun kohteena ollut nimenomaan punainen pinnoite. Kaupunki on reagoinut palautteeseen mittauttamalla pyöräteiden kitka-arvot, mikä osoittaa sen toimineen vastuullisesti.

Kaupungin tietoon on tullut A:n kaatumisen lisäksi vain yksi konkreettinen vahinkotapaus, jossa pyöräilijä loukkaantui lievästi. Oikaisuvaatimuksessa mainitusta vahinkohistoriasta ja vakavista loukkaantumisista ei ole tietoa. Kysymys ei ole ainakaan Jyväskylässä sattuneista vahingoista. Koska pinnan ei ole voitu todeta olevan normien mukaista liukkaampi, ei varoitusmerkkien asettamiseen ole ollut aihetta.

Vakuutusyhtiö korvaa henkilövahingot tapaturmavakuutuksen perusteella vakuutusehtojen mukaisesti riippumatta tapaturmaan syistä. Kaupungin vahingonkorvausvastuu on sen sijaan tuottamusvastuusta. Vakuutusyhtiön myönteinen korvauspäätös ei ole kannanotto Jyväskylän kaupungin tuottamukseen.

Ajoneuvon kuljettajalla on myös itsellään vastuu ajamisen turvallisuudesta. Tieliikennelain 3 § velvoittaa kuljettajan noudattamaan olosuhteiden edellyttämä huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tieliikennelain 5 § velvoittaa huomioimaan olosuhteet ja pitämään nopeuden sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan.

Pyöräilijän kaatuminen ei ole mitenkään epätavallinen tapahtuma.  Pelkästään se seikka, että vahinko on tapahtunut, ei osoita tienpitäjän laiminlyöntiä. Cleanosol Oy:n tekemä kitkamittaus on ainoa tutkittuun tietoon perustuva selvitys pyöräteiden pinnoitteen liukkaudesta. Vahingon ei ole osoitettu johtuneen Jyväskylän kaupungin tuottamuksesta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen.

Liitteet

Oheismateriaali