Kaupunginhallitus, kokous 5.11.2026

Perustelut

Janita Hietala (SDP), Paula Honkimäki (VAS) ja Hanna Jämsä (VIHR) sekä 37 muuta valtuutettua jättivät 30.3.2026 valtuustoaloitteen Jyväskylässä toimivan Tyttöjen Talon pelastamiseksi (JyvaskyläDno 2026-30). Valtuutetut peräänkuuluttavat aloitteessaan panostuksia nuorten hyvinvointiin, erityisesti Tyttöjen Talon toteuttamaan sukupuoli- ja kulttuurisensitiiviseen toimintaan. Valtuustoaloitteessa todetaan paineiden kasautuvan erityisesti tyttöjen harteille (esim. koulu, ulkonäkö, työ, yksinäisyys, tulevaisuuspaineet, mielenterveys). Tyttöjen Talon todetaan vastaavan heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen tarpeisiin, ja sen ainutlaatuinen toiminta turvaa ja hyväksyy myös sukupuolen monimuotoisen ilmaisun. Valtuustoaloitteessa esitetään huoli toiminnan jatkuvuudesta: Tyttöjen Talo toimii tällä hetkellä lahjoitusvaroin. Toimintaa on aiemmin rahoitettu sosiaali- ja terveysjärjestöille suunnatulla STEA-avustuksella, mutta rahoitukseen liittyy suuria epävarmuuksia valtionavustusten valtakunnallisten leikkausten vuoksi.  

Valtuustoaloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Jyväskylän kaupunki 

1. selvittää kiireellisesti mahdollisuudet turvata Jyväskylän Tyttöjen talon toiminnan jatkuvuuden. 

2. selvittää mahdolliset yhteistyökumppanit, kuten järjestöt, säätiöt ja yritykset, jotka voisivat osallistua toiminnan rahoittamiseen tai tukemiseen jatkossa. 

3. arvioi kaupungin roolin pitkäjänteisen ja kestävän rahoitusmallin mahdollistajana, yhdessä muiden toimijoiden ja avustusten kanssa. 
    

Tausta 

Tyttöjen Talot ovat osa valtakunnallista setlementtiliikkeen toimintaa. Ensimmäinen Tyttöjen Talo perustettiin Helsinkiin vuonna 2000, jonka jälkeen verkosto on laajentunut eri puolille Suomea.  Tällä hetkellä Tyttöjen Taloja on yhdeksän (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Pori, Rovaniemi, Tampere, Turku) ja näiden lisäksi on kaksi Tyttöjen Tupaa (Tampere, Joensuu). Jyväskylän Tyttöjen Talo aloitti toimintansa keväällä 2023 ja oli kahdeksas talo Tyttöjen Talo -verkostossa. Tämän jälkeen myös Porissa on aloitettu Tyttöjen Talo -toimintaa.   

Jyväskylän Tyttöjen Talo on Jyvälän Setlementti ry:n toimintaa, jota on rahoitettu pääosin STEA:n määräaikaisella hankerahoituksella. STEA myönsi Jyväskylässä ja sen lähialueilla asuvien haavoittuvassa asemassa olevien 12–28-vuotiaiden tyttöjen ja naisten Tyttöjen Talo -kohtaamispaikan toimintaan (2023–2025) 469 392 euroa. STEA-hankeavustus on päättynyt vuoteen 2025.  

Toiminta on ollut vuosina 2023–2025 pääsääntöisesti STEAn rahoittamaa joitain pieniä muutaman sadan euron lahjoituksia ja hanke- tai toiminta-avustuksia lukuun ottamatta (esim. Alli Paasikiven säätiöltä yhdessä Helsingin Tyttöjen Talon kanssa itsetuntoryhmien järjestämiseen ja Setlementtiliitolta toiminta-avustuksia leireihin ja retkiin). Keväällä 2026 OP Keski-Suomi lahjoitti 20 000 euroa ja LähiTapiola Keski-Suomi 70 000 euroa toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.  

Tyttöjen Talon vuosibudjetti on aiemmin ollut noin 180 000 euroa, mutta taloudellisista syistä toimintaa on jouduttu supistamaan merkittävästi. Tällä hetkellä toiminnan budjetti on noin 12 000 euroa kuukaudessa eli 144 000 euroa vuodessa, mikä mahdollistaa nuorille suunnatun yhteisöllisen toiminnan säännöllisesti vain kahtena päivänä viikossa. Samalla verkosto- ja yhteistyötä, jalkautuvaa työtä, yksilötyötä sekä kehittämistyötä on jouduttu vähentämään tai lopettamaan.  

Tyttöjen talo on muuttanut vuokratiloista kesällä 2026 uusiin tiloihin Viitaniemeen (Jyvälän oma tila).   

Jyväskylän Tyttöjen Talo on hakenut STEAn kohdennettua yleisavustusta (Ak-avustus) toiminnan jatkamiseen keväällä 2026. Nuorisopalvelut tukee STEA hankehakemusta 5 000 eurolla vuonna 2027. Viime vuonna kyseistä rahoitusta ei ollut mahdollista vielä hakea, minkä vuoksi nykyisenlainen tilanne on syntynyt Jyväskylässä ja Porissa, jossa toiminta on aloitettu vielä myöhemmin.  Tyttöjen Talo on joutunut turvautumaan muihin rahoituslähteisiin.   

Uudessa STEA-hakemuksessa toiminnan vuosibudjetiksi on esitetty noin 240 000 euroa. Kasvu nykyiseen budjettiin verrattuna johtuu erityisesti suunnitelmasta palkata seksuaalineuvonta- ja -kasvatustyöhön erikoistunut työntekijä sekä yleisestä kustannus- ja palkkatason noususta. Tavoitteena on palauttaa ja vahvistaa toiminnan laajuutta sekä vastata nykyistä paremmin nuorten tarpeisiin.  

Tyttöjen Talon toiminnan turvaamiseksi etsitään nyt pidempiaikaista rahoitusta ja keinoja turvata toiminnan jatkuvuus. Saadut lahjoitukset ovat antaneet aikaa etsiä muita rahoituslähteitä ja valmistella uusia hakemuksia vuodelle 2027.  

Syksyllä 2026 toimintaa joudutaan supistamaan siihen saakka, että tieto jatkorahoituksesta saadaan. Tavoitteena on, että vuoden 2027 maaliskuussa STEA- rahoitus saataisiin, vaikka avustusmäärärahat ovatkin vähentyneet vuosina 2025 ja 2026 osana valtiontalouden sopeutustoimia. Haastava tilanne on erityisesti alkuvuodesta tammi -ja helmikuussa 2027 kun tälle ajanjaksolle rahoitusta ei vielä ole. STEA- rahoituksen alustavat päätökset tulevat joulukuun alussa, ja lopulliset päätökset vasta alkuvuodesta 2027, tammi-helmikuussa. Mikäli myöntävä päätös tulisi, STEA-rahoituksella toiminta pystytään aloittamaan aikaisintaan maaliskuussa. Tämä tarkoittaa, että ilman mitään toista rahoitusta Tyttöjen Talon toimintaan tulee vähintään parin kuukauden tauko alkuvuodesta 2027.  

Vanhemmat Tyttöjen Talot (Helsinki, Tampere, Oulu, Turku) ovat onnistuneet vakinaistamaan rahoitustaan ja keskeisin rahoitus on juuri STEAN maksama (Ak-avustus). STEA-rahoitus perustuu aina vuosittaiseen talousarvioon ja avustuspäätöksiin. Rahoituksen jatkuvuuteen vaikuttavat poliittiset linjaukset sekä käytettävissä oleva avustuskehys.  

Vastauksena todetaan seuraavaa: 

Kaupunki tunnistaa Tyttöjen Talon toiminnan merkityksen ja sen tuottaman lisäarvon alueella. Tyttöjen Talon toiminnalla tuetaan osallistujien osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, myönteistä minäkuvaa ja vahvuuksien tunnistamista sekä tarjotaan näkökulmia naiseksi kasvamiseen. Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisellä työotteella vahvistetaan yksilön toimijuutta ja identiteetin kehitystä. Vaikka sukupuolten yhdenvertaisuus on aikojen saatossa parantunut, sukupuolella on edelleen merkittävä vaikutus siihen, kuinka toisiin suhtaudutaan ja millaisia mahdollisuuksia ihmisille elämässä tarjoutuu. Sukupuolisensitiivisyys on keino murtaa jäykkiä sukupuolinormeja ja haitallisia stereotypioita sekä samalla antaa jokaiselle vapaus määritellä tai olla määrittelemättä omaa sukupuoli-identiteettiään. Kulttuurisensitiivisyys näkyy Tyttöjen Talon toiminnassa läpileikkaavina arvoina, joiden kautta puretaan kulttuuriin liittyviä hierarkioita, edistetään oikeudenmukaisuutta ja luodaan turvallisia yhteisöjä, joissa kulttuuri saa kukoistaa koko kirjossaan. Myös tutkimusnäyttö Tyttöjen Talon hyödyistä on vahvaa.  Setlementtiliiton toimintamalli on tuottanut tuloksia tyttöjen hyvinvoinnin edistämisessä.   

Mikään muu toimija ei tee täysin vastaavaa työtä Jyväskylän alueella. Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut tekee sukupuolisensitiivistä nuorisotyötä, varsinkin tyttöerityistä työtä, omien resurssiensa puitteissa. Vuosina 2024-2026 Jyväskylän nuorisopalvelut on ollut mukana kansainvälisessä Girl Power Empower -hankkeessa (Erasmus+) Tanskan ja Turkin kanssa. Hankkeessa on kehitetty erilaisia menetelmiä sukupuolisensitiiviseen työhön tavoitteena edistää tyttöjen voimaantumista, itsetuntoa, itsevarmuutta sekä mielen hyvinvointia. Hankkeen aikana menetelmiä on testattu ja edelleen kehitetty nuorten kanssa leireillä Tanskassa, Suomessa ja Turkissa. Nuorisopalveluissa on jatkettu hankekonseptin mukaista työtä. Koulunuorisotyön ja alueellisen nuorisotyön yhteistyönä on järjestetty Girl Power -leirejä jyväskyläläisille tytöille kesällä ja syksyllä 2026. Leiritoiminta jää osaksi nuorisopalveluiden vuosittaista toimintaa. Koulunuorisotyön piirissä on jo pidempään toiminut tyttöryhmiä osana koulunuorisotyön kerhotoimintaa Palokassa ja Tikkakoskella. Veturitalleilla kokoontuu perjantaisin Nuoret äidit -ryhmä nuorisopalveluiden Nuorten talon Ohjaamon sekä hyvinvointialueen yhteistyönä.  

Lisäksi nuorisopalvelut ja Tyttöjen Talo ovat tehneet vuosien varrella yhteistyötä esimerkiksi esittelyiden ja tutustumisen merkeissä sekä erilaisissa tapahtumissa. Tyttöjen Talo on ollut mukana Veturitalleilla järjestettävissä tapahtumissa kuten koulujen päätöstapahtumissa sekä Pride-discoissa. Jyväskylän nuorisopalvelut on tarjonnut omia tilojaan Tyttöjen Talon käyttöön maksutta (pikkujoulut, Veturitallien pelitila). 

Kaupunki voi tarvittaessa edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, mikäli se on yhdistyksen toiveena. Kestävän rahoitusmallin rakentamista voi tukea se, että kaupunki, järjestö, ja muut sidosryhmät etsivät yhdessä ratkaisuja toiminnan turvaamiseksi. Tyttöjen Talon kanssa käydyssä keskustelussa kesäkuussa 2026 nousi vahvasti esiin se, että heidän toimestansa eri rahoitusvaihtoehtoja on haettu ja pohdittu laajasti.  

Kaupunki voi osaltaan tukea toimintaa pienempien avustusten ja yhteistyörakenteiden kautta. Nuorisopalveluiden toiminta- ja kohdeavustukset ovat vuosittain haettavissa.  Avustukset ovat aina harkinnanvaraisia. Avustuksilla tuetaan pääsääntöisesti omaehtoista yhteisöllistä toimintaa, joka suunnataan avoimesti asukkaille. Avustuksia myönnetään toiminta-avustuksina ja kohdeavustuksina ja niistä päätetään sivistyslautakunnassa. Toiminta-avustusta voivat hakea Jyväskylään rekisteröidyt yhdistykset ympärivuotiseen toimintaan. Avustus on tarkoitettu yhdistyksen hakemuksessaan esittämän toimintasuunnitelman mukaisiin menoihin. Avustuksen hakuaika on perinteisesti tammikuussa. Kohdeavustusta puolestaan voi hakea kohdennettuun tapahtumaan, toimintaan, projektiin tai hankkeeseen. Nuorisoavustuksia oli jaettavana 107 000 euroa vuonna 2026. 

Kaupunki myöntää avustuksia myös kansalaistoimintaan, jolla tuetaan avointa, asukkaille suunnattua toimintaa, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta Jyväskylässä. Avustuksia myönnetään järjestöjen ja yhteisöjen asukas- ja kylätoimintaan sekä muuhun kansalaistoimintaan. Kansalaistoiminnan avustuksia myönnetään toiminta- ja kohdeavustuksina ja niistä päättää kulttuuri- ja liikuntalautakunta. Avustusten hakuaika on vuosittain tammikuussa. Vuonna 2026 avustuksia oli jaettavana 40 000 €.  

Jyväskylän kaupungin avustustoiminnan yleisten periaatteiden (Kaupunginhallitus 7.9.2026) mukaan kumppanuusavustus on tarkoitettu pitkäjänteistä toimintaa varten, jossa tavoitellaan tiivistä ja monivuotista yhteistyötä kaupungin ja avustuksen saajan välillä. Kumppanuusavustukset voivat olla luonteeltaan yksivuotisia tai voimassa määräaikaisesti useamman vuoden ajan sillä ehdolla, että kaupungin vuosittain vahvistettavassa talousarviossa kumppanuusavustuksiin on riittävä varaus. Kumppanuusavustuksille asetetaan päätöksenteon yhteydessä erillisiä ehtoja. Kumppanuusavustusten saajilta edellytetään lähtökohtaisesti Jyväskylän kaupungin mainitsemista kumppanina omassa viestinnässään, aktiivista osallistumista Jyväskylän kaupungin järjestämiin verkostotapahtumiin ja toimimaan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa toimialaansa kuuluvan toiminnan osalta Pääperiaate on, että kaupunki voi myöntää avustusta samaan tarkoitukseen ja samalle toimijalle ainoastaan yhden avustuksen muodossa toisin sanoen sama toimija ei voi yhtä aikaa saada esimerkiksi kumppanuusavustusta ja toiminta-avustusta.  

Muut suuret kaupungit avustavat Tyttöjen Talon toimintaa vaihtelevasti. Alla taulukossa on muutamia esimerkkejä Jyväskylä mukaan luettuna:

Tyttöjen Talo on Setlementtiliiton toimintaa, jota eri paikkakunnilla hallinnoivat paikallisjärjestöt. Jyväskylässä Tyttöjen Talo kuuluu osaksi Jyvälän Setlementti ry:n toimintaa. Jyvälän Setlementti ry on hakenut, ja sille on myönnetty toiminta-avustusta nuorisopalveluiden järjestöavustuksista esimerkiksi vuosina 2021-2023 sekä 2025 ja 2026. Summat ovat vaihdelleet 8000 eurosta 11 000 euroon, keväällä 2026 avustusta myönnettiin 9000 euroa. Lisäksi Jyvälän Setlementti ry:lle on esitetty kohdeavustusta syksyn 2026 haussa 450 euroa. Tämä kohdeavustus haettiin Tyttöjen Talon tyttöjen päivän juhlaa varten. Huomionarvoista on, että Tyttöjen Talo ei ole itsenäinen toimija, joten Tyttöjen Talon toimintaa varten solmittu kumppanuusavustus voisi vaikuttaa Jyvälän Setlementti ry:n mahdollisuuksiin saada toiminta-avustusta kaupungilta.  

Jyvälän Setlementti ry:n Tyttöjen talo esittää kaupungille avustuspyynnön aukioloaikojen lisäämiseksi kahdesta illasta viikossa kolmeen iltaan viikossa, sekä seksuaalineuvonnan ja -kasvatuksen asiantuntijan resurssin lisäämiseksi toimintaan. Kaikkein haavoittuvaisin aika Tyttöjen Talon toiminnalle on tammi-helmikuu 2027 kun uutta STEA-avustuspäätöstä ei vielä ole. Avustussumma kahdelle kuukaudelle on Tyttöjen Talon toimijoiden mukaan noin 24 000 euroa nykyisellä palvelutasolla. Palvelutason laajentaminen (aukioloajat, seksuaalikasvatuksen resurssi) kasvattaa rahoitustarvetta. 

Kolmas sektori on ollut perinteisesti tiivis palvelutuotannon kumppani julkisen ja yksityisen sektorin rinnalla. Työnjako ja roolit ovat olleet toisiaan täydentäviä. Valtiontalouden järjestökenttään kohdentuvien sopeutustoimien vuoksi useat järjestö- ja yhdistystoimijat voivat joutua supistamaan tai lakkauttamaan toimintaansa myös Keski-Suomessa. Kaupungin tehtävänä on tällaisessa tilanteessa arvioida realistisesti, onko sen mahdollisuus tukea järjestö- ja yhdistystoimijoita taloudellisesti tai ottaa kolmannen sektorin palvelutuotannon tehtäviä hoitaakseen.

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen § 35 mukaan, mikäli aloitteella laajennetaan palveluja tai sillä on muita talousvaikutuksia, se käsitellään talousarvion valmistelun yhteydessä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus antaa edellä esitetyn vastauksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että kaupunginvaltuusto toteaa valtuustoaloitteen johdosta tehdyt toimet riittäviksi.