Sivistyslautakunta, kokous 28.1.2026

§ 5 Perusopetuksen kielten opetusryhmien joustavampi perustaminen

JyväskyläDno-2025-4845

Valmistelija

  • Pia Bärlund, palvelupäällikkö, pia.barlund@jyvaskyla.fi
  • Sami Lahti, palvelujohtaja, sami.lahti@jyvaskyla.fi

Perustelut

Nykytila 

Jyväskylän kaupungissa on pitkään kehitetty monipuolista kielipolkua varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Kaupungin kieliohjelma laajentui vuonna 2017 sivistyslautakunnan päätöksellä (D/151/12.00.02/2017), jolloin A1-kielten valikoimaa kasvatettiin. A2-kielten valikoima on ollut muuttumaton kuntaliitoksen ajoista saakka. 

A1-, A2- ja B2-oppimäärien minimiryhmäkoko on ollut muissa kielissä 12 oppilasta, poikkeuksena englanti, jonka opetus taataan kaikille ryhmäkoosta riippumatta. Kouluilla on lisäksi voitu tarjota erilaisia kielten lyhytvalintoja. 

A1-kielissä valinnat ovat vaihdelleet yksittäisiksi, satunnaisiksi ryhmiksi vuoden 2017 jälkeen. A2-kielivalinnat ovat kasvaneet merkittävästi vuosien 2010–2015 välillä: valinnan tekee vuosittain noin 25–30 % ikäluokasta. Kaikki valinnan tehneet eivät kuitenkaan voi aloittaa opintoja oman koulun ryhmän puuttuessa. Valtaosa A2-ryhmistä on espanjan ryhmiä, kun taas muissa kielissä ryhmät syntyvät yksittäisinä. B2-kielivalinnat ovat vähentyneet A2-valintojen kasvun myötä. 

Etä- ja hybridiopetusta on kehitetty valtuustoaloitteen pohjalta. A2-kielten hybridiopetusta järjestetään yhtenäiskouluissa, joissa on useita toimipisteitä. Opettaja vuorottelee kahden koulun välillä, ja osa oppilaista opiskelee etänä ohjaajan läsnä ollessa. Tätä mallia on toistaiseksi tarjottu vain kouluille, joista siirrytään suurempiin yksiköihin 5. luokalla, jolloin opetus muuttuu kokonaan lähiopetukseksi. 

Ehdotus joustavammaksi ryhmien muodostamiseksi 

Kieli- ja kulttuuriryhmien opetukselle on laadittu toimintasuunnitelma vuosille 2025–2029. Sen keskeisenä tavoitteena on monipuolisen kielivalikoiman vahvistaminen. Työryhmä ehdottaa, että kielten ryhmiä voitaisiin jatkossa perustaa joustavammin myös silloin, kun ryhmä jää alle nykyisen 12 oppilaan minimikoon ja ryhmän perustaminen on taloudellisesti ja pedagogisesti perusteltua. Muissa valinnaisaineissa on jo käytössä joustavampi linja, ja ryhmiä voidaan muodostaa jopa kuudesta oppilaasta. 

Alla kaksi esimerkkiä joustavan ryhmämuodostuksen hyödyistä: 

  1. B2-kieli yläkoulussa: 
    Jos 10 oppilasta valitsee 7. luokan keväällä B2-kielen, ryhmää ei nykyisillä säännöillä voida perustaa. Oppilaat joudutaan sijoittamaan muihin valinnaisryhmiin, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi taito- ja taideaineiden ryhmien jakautumisen ja lisäkustannuksia. Pieni kieliryhmä olisi tällöin kustannuksiltaan edullisempi. 

  1. A2-kielten ryhmärakenteen monipuolistaminen: 
    A2-kielissä aloittavien maksimiryhmäkoko on 26. Mikäli valintoja kertyy yli tämän määrän, muodostetaan kaksi ryhmää. Jatkossa toinen ryhmä voisi olla muu kieli kuin enemmistön valitsema. Näin kielellinen tarjonta monipuolistuisi ja varavalintoja voitaisiin hyödyntää tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteena on myös vähentää keskeyttämisiä ja varmistaa opintojen jatkuminen perusopetuksen loppuun saakka. 

Toimivalta 

Sivistyslautakunnan toimintasäännön (2025) §3 mukaan lautakunta päättää perusopetuksen kieliohjelmasta, erikoisluokista, kaupunkikohtaisesta painotetusta opetuksesta sekä erityiskoulujen erityistehtävistä. 

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Eino Leisimo, toimialajohtaja, eino.leisimo@jyvaskyla.fi

Kielten eri oppimäärien sekä muulla kuin suomen kielellä annettavan perusopetuksen opetusryhmien minimikoko voi olla alle 12 oppilasta silloin, kun se on taloudellisesti ja pedagogisesti perusteltua. 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

 

Päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella.

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä
- kunnan jäsen.

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen.

Oikaisuvaatimuksen maksu

Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on jätettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan, katsotaan asiakirja annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

Oikaisuvaatimuksen muoto, sisältö ja liitteet

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- muutosvaatimuksen perusteet.

Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin sen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Kirjelmässä on mainittava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi, asuinkunta ja postiosoite sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa.

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen viranomaiselle

Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava Jyväskylän kaupungin kirjaamoon aukioloaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. 

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Sähköisen viestin (sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Jyväskylän kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti päätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijapäätöksen osalta toimielimelle, jonka alaisuudessa viranhaltija toimii.

Jyväskylän kaupunki
PL 193
Vapaudenkatu 32 (käyntiosoite)
40101 Jyväskylä
kirjaamo@jyvaskyla.fi
Puhelin: 014 569 0888
Aukioloaika: klo 8.00–15.00

Päätös on lainvoimainen oikaisuvaatimusajan jälkeen, ellei siihen ole haettu muutosta eikä sitä ole otettu ylemmän toimielimen käsiteltäväksi.