Sivistyslautakunta, kokous 26.8.2026

Perustelut

Toimielimen jäsenet sekä mahdolliset kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajat voivat ennen kokousta tai kokouksessa esittää kirjallisesti toimialaan liittyviä kysymyksiä.

Päätös

1. Vastaavatko nykyiset koulukuljetusperiaatteet tämän päivän perheiden todellisuutta?

Monissa perheissä lapset asuvat molempien vanhempiensa luona vuoroviikoin. Vuoroasuminen on yleistynyt merkittävästi. Silti vain toisesta kodista järjestyy koulukuljetus mutta toisesta ei, koska virallinen osoite on vain toisen vanhemman luona. 

Koulukuljetukset perustuvat voimassa olevaan koulukuljetussääntöön. Toteutuuko lapsen etu aidosti? 

Olisiko Jyväskylässä mahdollista tarkastella koulukuljetussääntöä uudelleen erityisesti vuoroasuvien lasten näkökulmasta? Voisiko myös tilanteissa joissa koti sijaitsee aivan kuntarajan läheisyydessä löytää kohtuullisen ratkaisun? 

Palvelujohtaja Sami Lahden vastaus:

Sivistyslautakunnalle on toimitettu kysymys koulukuljetusten järjestämisestä tilanteessa, jossa oppilas asuu vuorotellen molempien huoltajiensa luona ja koulukuljetustarve kohdistuisi myös oppilaan toiseen asuinpaikkaan.

Koulukuljetusten järjestämistä ohjaavat perusopetuslain säännökset sekä niiden perusteella laaditut Jyväskylän kaupungin oppilaaksioton perusteet ja koulukuljetussääntö. Perusopetuslain 6 §:n mukaisesti oppilaalle osoitetaan lähikoulu hänen asuinpaikkansa perusteella. Perusopetuslain 32 §:ssä säädetään oppilaan oikeudesta maksuttomaan koulukuljetukseen silloin, kun koulumatka on säädettyä pidempi tai oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Koulukuljetusoikeus määräytyy oppilaan vakituisen asuinpaikan perusteella. Koulukuljetuksia koskeva lainsäädäntö ei nykyisellään sisällä säännöksiä, jotka velvoittaisivat opetuksen järjestäjän järjestämään kuljetuksen oppilaan molemmista kodeista.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (7 §, 9 §) tunnistetaan vuoroasuminen. Vuoroasumistilanteessakin lapsella on kuitenkin yksi väestötietojärjestelmään merkitty vakituinen asuinpaikka, jonka perusteella useat julkiset palvelut ja etuudet määräytyvät.  

Jyväskylän kaupungin voimassa olevan koulukuljetussäännön mukaan koulukuljetuksen ensisijainen peruste on oppilaan matka väestörekisteriin merkitystä vakituisesta asuinpaikasta esi- tai perusopetukseen. Kuljetusetuuden edellytyksenä on lisäksi, että oppilas käy kaupungin hänelle osoittamaa ensisijaista koulu- tai esiopetuspaikkaa.

Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 2006:10 katsonut, että oppilaan oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen määräytyy hänen vakituisen asuinpaikkansa perusteella eikä kunnalla ole velvollisuutta järjestää koulukuljetusta oppilaan toisen huoltajan luota. 

Kuntarajaa koskeva näkökulma

Esille tuodussa tapauksessa oppilaan toinen asuinpaikka sijaitsee Jyväskylän kaupungin ulkopuolella. Voimassa oleva lainsäädäntö ei velvoita kuntaa järjestämään koulukuljetuksia oppilaan toisesta asuinpaikasta, eikä arvioinnin kannalta ole merkitystä sillä, sijaitseeko toinen osoite samassa vai toisessa kunnassa. Jyväskylän kaupungilla ei ole käytäntöä järjestää koulukuljetuksia vuoroasumistilanteissa toisesta kunnasta Jyväskylässä sijaitsevaan perusopetuksen kouluun.

Asiassa on syytä todeta, että kysymyksessä oleva arviointi ei ratkeaisi toisin yksinomaan sillä perusteella, että oppilaan molemmat huoltajat asuisivat Jyväskylän kaupungin alueella. Koulukuljetusoikeus määräytyy oppilaan vakituisen asuinpaikan perusteella, eikä lähtökohtaisesti oppilaan molemmista asuinosoitteista.

Lapsen etua koskeva näkökulma

Huoltaja on kirjeessään kysynyt, toteutuuko lapsen etu tilanteessa, jossa koulukuljetusoikeus määräytyy vain yhdestä osoitteesta. Kysymys on perusteltu, sillä vuoroasuminen on yleistynyt viime vuosina ja monien lasten arki rakentuu käytännössä kahden kodin varaan. Nykyinen palvelujärjestelmä ja koulukuljetuksia koskeva sääntely perustuvat kuitenkin edelleen lähtökohtaan, jossa oppilaalla on yksi väestötietojärjestelmään merkitty vakituinen asuinpaikka. Koulukuljetusoikeus määräytyy tämän asuinpaikan perusteella.

Koulukuljetuksia koskevassa päätöksenteossa lapsen etua tarkastellaan yksittäisen tapauksen lisäksi myös kaikkien oppilaiden näkökulmasta. Lapsen etuun kuuluu, että koulupaikka- ja koulukuljetusjärjestelmä perustuu selkeisiin, ennakoitaviin ja yhdenvertaisesti sovellettaviin perusteisiin. Lisäksi lapsen etua arvioitaessa on huomioitava koulumatkojen turvallisuus, niiden kohtuullinen kesto sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu.

Yksittäisen lapsen näkökulmasta koulukuljetuksen järjestäminen myös toisesta asuinpaikasta voi joissakin tilanteissa tukea arjen sujuvuutta ja helpottaa vuoroasumisen käytännön järjestelyjä. Koulukuljetusoikeuden arviointi ei kuitenkaan perustu yksinomaan siihen, mikä yksittäisessä tilanteessa olisi tarkoituksenmukaisinta, vaan kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon voimassa oleva lainsäädäntö, oikeuskäytäntö sekä koulukuljetusten järjestämistä koskevat yleiset perusteet.

Jos koulukuljetusoikeus ulotettaisiin koskemaan myös oppilaan toista asuinpaikkaa, olisi samalla määriteltävä yleiset perusteet sille, missä tilanteissa kuljetus järjestetään ja miten eri tilanteissa olevien oppilaiden yhdenvertainen kohtelu varmistetaan. Arvioitavaksi tulisivat muun muassa kuntarajojen merkitys, kuljetusmatkojen pituudet, koulumatkojen kokonaiskesto sekä kuljetusten käytännön toteuttaminen. Nykyinen lainsäädäntö ja kaupungin koulukuljetusperiaatteet perustuvat oppilaan vakituiseen asuinpaikkaan. Tämä mahdollistaa koulukuljetusten järjestämisen yhdenmukaisin perustein sekä sen, että koulumatkojen pituus, turvallisuus ja oppilaan päivittäinen kuormitus voidaan arvioida samalla tavoin kaikkien oppilaiden osalta. Lapsen edun näkökulmasta on tärkeää, että koulumatkat pysyvät kohtuullisina eikä oppilaan koulupäivä pitene kohtuuttomasti kuljetusjärjestelyjen vuoksi.

Koulukuljetusoikeuden ulottaminen oppilaan toiseen asuinpaikkaan voisi myös johtaa tilanteisiin, joissa koulumatkan pituus ja kuljetustarve muuttuvat olennaisesti huoltajien asumisjärjestelyjen muuttuessa. Oppilaan toinen asuinpaikka voisi sijaita huomattavan etäällä (esim. toisella puolella kaupunkia) siitä lähikoulusta, joka on määräytynyt oppilaan vakituisen asuinpaikan perusteella. Tällöin koulumatka saattaisi muodostua pitkäksi sekä oppilaan päivittäisen kuormituksen että kuljetusten järjestämisen näkökulmasta. Lapsen etua arvioitaessa on huomioitava myös se, että koulumatkat pysyvät kohtuullisina ja että oppilaan päivittäinen koulupäivä kuljetuksineen ei muodostu tarpeettoman pitkäksi.

Lisäksi oppilaan huoltajien asuinpaikka voi muuttua ajan kuluessa useita kertoja. Mikäli koulukuljetusoikeus perustuisi molempiin asuinpaikkoihin, edellyttäisi tämä kuljetusreittien, kuljetussopimusten ja kuljetuspäätösten jatkuvaa päivittämistä. Tällainen järjestely vaikeuttaisi kuljetusten suunnittelua ja ennakointia sekä heikentäisi mahdollisuuksia järjestää kuljetukset yhdenmukaisin perustein kaikille oppilaille. Oppilaan vakituiseen asuinpaikkaan perustuva koulukuljetusjärjestelmä luo kuljetusten järjestämiselle pysyvän ja ennakoitavan perustan.

Jyväskylän perusopetuspalveluissa asian vaikutuksia on arvioitu aiempien selvitysten yhteydessä. Arvioinneissa on todettu, että mahdollisten kustannus- ja järjestämisvaikutusten luotettava arviointi on haastavaa, koska opetuksen järjestämistä varten ylläpidettävissä rekistereissä ei ole käytettävissä tietoa oppilaiden tosiasiallisista vuoroasumisjärjestelyistä (eikä tällaista tietoa ole opetuksen järjestämisen kannalta tarpeen ylläpitää henkilötietojen käsittelyä koskevat vaatimukset huomioon ottaen). Lisäksi vaikutukset riippuisivat muun muassa huoltajien asuinpaikkojen sijainnista, joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksista sekä erillisten kuljetusjärjestelyjen tarpeesta.

Voimassa olevan lainsäädännön, oikeuskäytännön ja kaupungin koulukuljetussäännön perusteella Jyväskylän kaupungilla ei tällä hetkellä ole yleistä velvollisuutta järjestää koulukuljetusta oppilaan toisesta asuinpaikasta. Yksittäiset koulukuljetushakemukset ratkaistaan tapauskohtaisesti voimassa olevan lainsäädännön, koulukuljetussäännön ja asiassa esitetyn selvityksen perusteella. Mahdollinen koulukuljetusoikeuden laajentaminen koskemaan myös oppilaan toista asuinpaikkaa ei ole nykyisen lainsäädännön perusteella kunnan velvollisuus. Tällainen muutos olisi kuitenkin vaikutuksiltaan laaja ja sillä olisi merkittäviä vaikutuksia kuljetusjärjestelmään, kustannuksiin sekä oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun. Tämän vuoksi kysymyksen mahdollinen uudelleenarviointi kuuluu ensisijaisesti valtakunnallisen lainsäädännön kehittämiseen, jotta oppilaiden oikeudet ja opetuksen järjestäjien velvollisuudet määräytyvät yhdenmukaisesti koko maassa.

2. Korpilahdella on herännyt huoli lähes 50 vuotta toimineen Nuorisoverstaan sulkemisesta:

-miksi nuorisoverstas suljettiin syksyn ajaksi

-kuka teki tämän päätöksen

-paljonko toimenpide tuo säästöjä

-millainen vuokrasopimus on nyt voimassa tilojen omistajan kanssa

-mitä vaikutuksia verstaan sulkeminen aiheuttaa nuorille Korpilahdella (vaikutusarviointi)

-mitä korvaavia palveluja tuodaan verstaan tilalle

Palvelujohtaja Soanjärven vastaus:

Miksi nuorisoverstas suljettiin syksyn ajaksi?

 Alueellisen nuorisotyön henkilöstöresurssit ovat riittämättömät kaupungin tilaverkkoon nähden. Korpilahdella on kaksi työntekijää, ja kaksi toimipistettä. Nuorisotyötä tehdään aina työpareittain työturvallisuussyistä eikä työntekijöitä riitä ylläpitämään täysimääräisesti molempien tilojen toimintaa. Korpilahden nuorisoverstaan käyntimäärät ovat olleet hyvin vähäisiä viime vuosina. Alla taulukko, jossa sekä Korpilahden nuorisoverstaan että nuorisotila Sumpbin käyntimäärät 

Kun arvioitiin kumpaan toimipisteeseen nuorisotyöresurssi ohjataan, nuorisotila Sumpbin arvioitiin tilastojen perusteella tavoittavan Korpilahden alueen nuoria kattavammin kuin nuorisoverstas. 

Nuorisoverstaalla sijaitsevan musapajan omaehtoinen käyttö kuitenkin jatkuu edelleen, ja käyttöoikeuksia tilaan on myönnetty myös syksylle 2026. 

Kuka teki tämän päätöksen?  

Palvelujohtaja Katariina Soanjärvi, nuorisopalvelut. 

Paljonko toimenpide tuo säästöjä?  

Toimenpide ei tuo välittömiä säästöjä. Toimenpiteen taustalla on koko alueellisen nuorisotyön toiminta-alueen henkilöstön riittävyyteen liittyvät syyt. Toimenpiteellä tavoitellaan vakaampia palveluaikoja nuorille asiakkaille. 

Millainen vuokrasopimus on nyt voimassa tilojen omistajan kanssa?  

Vuokrasopimus on solmittu Rakennusliike Vanhala Oy:n kanssa toistaiseksi alk. 1.5.2013. Vuokratut tilat sijaitsevat osoitteessa Tikkasentie 2, Korpilahti. Vuokratut tilat ovat monitoimi- ja musiikkitila (74 m²) ja sosiaalitilat (39 m²) yhteensä 113 m². Vuokran arvo 13 404 €/vuosi. Lisäksi tilankustannuksiin tulee siivouskuluja 3 576 €/vuosi. Kokonaiskustannus 16 980 €/vuosi.  

Mitä vaikutuksia verstaan sulkeminen aiheuttaa nuorille Korpilahdella (vaikutusarviointi)?  

 Nuorisoverstaan käyttöaste on ollut vähäinen jo useamman vuoden ajan. Verstaan sulkemisella ei arvioida olevan merkittäviä kuntalaisvaikutuksia. 

Nuorisotila Sumpbin lisääntyneiden palveluaikojen arvioidaan tavoittavan Korpilahdella useampia kävijöitä ja kohdistuvan laajempaan nuorten joukkoon. 

Mitä korvaavia palveluja tuodaan verstaan tilalle?  

Nuorisotila Sumpbiin saatiin lisättyä yksi viikoittainen aukiolopäivä. Lisäksi perjantain iltakahviloita pystytään järjestämään useammin kuin kerran kuukaudessa – lähes joka toinen perjantai.