Perustelut
Luonnonsuojeluohjelma 2035
Luonnonsuojeluohjelma 2035 on ensimmäinen Jyväskylän kaupungille laadittu luonnonsuojeluohjelma. Ohjelma esittää luonnon monimuotoisuutta edistäviä ja luontokatoa hillitseviä toimia Jyväskylän kaupungin omistamille alueille.
Luonnonsuojeluohjelma esittelee Jyväskylän kaupungin suojelualueverkoston ja sen suojelukeinot. Vuonna 2018 hyväksytyssä metsäohjelmassa määriteltiin, että 17 prosenttia kaupungin metsistä ja soista suojellaan. Luonnonsuojeluohjelmassa määritellään kaupungin suojelualueverkostoon kuuluvat alueet, jotka tullaan osoittamaan yleiskaavassa joko luonnonsuojelulain nojalla perustettavina luonnonsuojelualueina (SL-1) tai yleiskaavan suojelualueina (S). Luonnonsuojeluohjelmaa on laadittu rinnakkain Jyväskylän yleiskaavan 2050 kanssa.
Luonnonsuojeluohjelma nostaa Jyväskylän kaupungin omistamien tai valtiolle myytyjen suojelualuevarausten pinta-alan lainvoimaisen yleiskaavan hyväksymisen aikaiseen tilanteeseen (2014) nähden 475 hehtaarista 897 hehtaariin. Luonnonsuojeluohjelmassa esitetyille SL-1 ja S-alueille esitetään hoidon ja käytön yleisperiaatteet eli se, miten ja millä reunaehdoilla ulkoilu ja luonnossa liikkuminen mahdollistetaan yleiskaavan suojelualueilla jatkossakin. Hoidon ja käytön yleisperiaatteet ohjaavat esimerkiksi hiihdon, pyöräilyn ja suunnistuksen yhteensovittamista luontoarvojen kanssa.
Luonnonsuojeluohjelma asettaa tavoitteita elinympäristöjen ennallistamiseksi sekä esittää ratkaisuja uhanalaisten ja maakunnallisten vastuulajien esiintymispaikkojen ja pesimäympäristöjen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi erityisesti suojelualueiden ulkopuolisissa metsissä. Luonnonsuojeluohjelma asettaa tavoitteet perinnebiotooppien hoidolle ja asettaa perinnebiotoopit hoidon suhteen tärkeysjärjestykseen. Ohjelma ohjaa Jyväskylän kaupunkia tarkistamaan toteutumattomien asemakaavojen päivitystarpeet merkittävien luontoarvokohteiden säilyttämiseksi. Ohjelma tavoittelee merkittävimpien haitallisten vieraslajiesiintymien hävittämistä suojelualueilta vuoteen 2035 mennessä.
Luonnonsuojeluohjelma valmisteltiin vuosien 2024-2025 aikana. Ohjelman valmisteluprosessia varten perustettiin yhteistyöryhmä, jossa oli edustettuina laajasti Jyväskylän kaupungin yksiköitä: tontit ja maanhallinta, kaupunkisuunnittelu, kadut ja puistot, liikuntapalvelut ja ympäristönsuojelu. Ohjelman kokoamisesta vastasi ympäristönsuojeluyksikkö.
Luonnonsuojeluohjelman etenemistä ja siinä asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä käytiin läpi Jyväskylän kaupungin sidosryhmille tarkoitetussa metsät ja luonto -nimisessä ryhmässä. Ryhmässä ovat edustettuina Suunta Jyväskylä, Jyväskylän latu, Bird Life Keski-Suomi, Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys, Jyväskylän pyöräilyseura ja UPM metsä.
Jyväskylän kaupungin suojelualueverkosto oli nähtävillä touko-kesäkuussa 2023. Luonnonsuojeluohjelman luonnos oli nähtävillä 27.10.-30.11.2025. Nähtävilläoloajan alussa 4.11.2025 järjestettiin avoin tilaisuus, jossa luonnonsuojeluohjelman luonnos esiteltiin. Nähtävilläoloaikana oli mahdollisuus jättää ohjelmasta muistutus Jyväskylän kaupungin kirjaamoon.
Luonnonsuojeluohjelman luonnoksesta pyydettiin lausunto Keski-Suomen Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselta ja kaupunkirakennelautakunnalta.
Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunnon huomioiminen
Keski-Suomen Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (myöhemmin ELY-keskus) antoi lausuntonsa luonnonsuojeluohjelman luonnoksesta 18.12.2025. Lausunnossaan ELY-keskus toteaa, että pienimmät luonnonsuojeluohjelmassa esitetyistä SL-1-kohteista eivät välttämättä täytä tällä hetkellä käytössä ollutta METSO-ohjelmaan (Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma) hyväksyttävien kohteiden minimipinta-alaa, ellei kohteella ole poikkeuksellisia luontoarvoja. Tämä ei johtanut luonnonsuojeluohjelman viimeistelyvaiheessa muutoksiin, sillä pienimmät SL1 -alueet ovat pääsääntöisesti lehtoja tai perinnebiotooppeja, jotka ovat Jyväskylässä vain pienialaisina esiintyviä luontotyyppejä ja siten myös pienialaisina luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettaviksi sopivia kohteita. Pienialaisimmat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettaviksi esitetyt kangasmetsät ovat osa paikallista luonnonsuojelualueiden keskittymää.
ELY-keskus huomauttaa lausunnossaan, että luonnonsuojeluohjelmassa olisi syytä esittää kriteerit, joiden perusteella suojelualueverkostosta on valittu kohteita, joita luonnonsuojeluohjelmassa esitetään yleiskaavan suojelualuevarauksiksi. Kriteerit on esitetty viimeistellyssä luonnonsuojeluohjelmassa.
ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että luonnonsuojelualueverkoston kokonaisuuden kannalta myös yksityishenkilöiden suojeluun tarjoamat kohteet voisivat täydentää osaltaan yleiskaavan suojelualueverkostoa. Jyväskylän kaupunki toteaa, että yksityisten maanomistajien suojeluun tarjoamat kohteet tulevat arvioitaviksi ja mahdollisesti suojelluiksi normaalin METSO-ohjelman prosessin mukaisesti. Näin ollen luonnonsuojeluohjelma ei esitä yksityismaille suojelualueita.
ELY-keskus toteaa, että jos kohteella on runsaasti erilaisia virkistyskäyttötarpeita, alueen käyttömuodoksi ei yleensä parhaiten sovellu luonnonsuojelu, jossa periaatteena on alueen luontainen kehitys ilman ihmistoiminnan vaikutusta. Tällä ELY-keskus viittaa runsaassa ulkoilukäytössä oleviin päävirkistysalueisiin, kuten Laajavuoreen ja Keljonkankaan-Sarvivuoren alueeseen, joihin luonnonsuojeluohjelma esittää laajoja suojelualuevarauksia. Jyväskylän kaupunki jatkaa neuvotteluja kyseisten alueiden soveltuvuudesta rauhoitettaviksi luonnonsuojelualueiksi (SL-1) toimivaltaisen luonnonsuojeluviranomaisen kanssa. Huomioitavaa on, että useat Suomen suuret ja keskikokoiset kaupungit omistavat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja alueita vilkkaassa ulkoilu- ja matkailukäytössä olevilla alueilla.
ELY-keskus suosittelee harkitsemaan, otettaisiinko luonnonsuojeluohjelmaan mukaan kaikki luonnonsuojelulain tiukan suojelun lajit riippumatta siitä, ovatko lajit tällä hetkellä uhanalaisia. Vesiympäristöissä kuteva viitasammakko on esimerkki lajista, joka jää kokonaan esitetyn luonnonsuojeluohjelman toimenpiteiden ulkopuolelle, vaikka sillä on usein merkittäviäkin vaikutuksia maankäyttöön. Luonnonsuojeluohjelmassa ei katsottu tarpeelliseksi osoittaa viitasammakolle tai muille elinvoimaisille luonnonsuojelulain tiukan suojelun lajeille erityisiä toimenpiteitä sen lisäksi, mitä luonnonsuojelulaki edellyttää.
ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että luonnonsuojeluohjelmassa voisi avata tarkemmin hoidon piiriin otettavien perinnebiotooppien priorisointia. Tämä priorisointi on avattu viimeisteltyyn luonnonsuojeluohjelmaan. ELY-keskus pitäisi hyvänä, jos tavoitteisiin otettaisiin mukaan myös hoidettavien perinnebiotooppien ekologisen tilan parantaminen ja mittareihin lisäksi hoidon laadun ja lajiston seuranta. Luonnonsuojeluohjelmassa on tavoitteisiin nostettu hoidettavien perinnebiotooppien ekologisen tilan parantaminen, ja seurattavaksi mittariksi vastaavasti perinnebiotooppien ekologinen tila.
Kaupunkirakennelautakunnan lausunnon huomioiminen
Kaupunkirakennelautakunta antoi lausuntonsa luonnonsuojeluohjelman luonnoksesta 3.2.2026.
Kaupunkirakennelautakunnan lausunnon mukaan luonnonsuojeluohjelman viimeistelyssä tulisi selventää, mitkä luonnonsuojeluohjelman kohteista on esitetty suojeltaviksi luonnonsuojelulain nojalla ja mitkä kaavalla sekä listata myös itse ohjelmaan luonnonsuojeluohjelmassa suojelualueiksi hyväksyttävät kohteet sekä täsmentää, mitä alueita ohjelmassa määritellyt hoidon ja käytön periaatteet koskevat.
Viimeisteltyyn luonnonsuojeluohjelmaan on lisätty kohdetaulukot luonnonsuojeluohjelman esittämistä luonnonsuojelualueista (SL ja SL-1) sekä suojelualueista (S). Ohjelmassa on täsmennetty, että hoidon ja käytön yleisperiaatteet koskevat SL-1- ja S-alueita. Kaikista suojelualueverkoston kohteista ei ole tehty luonnonsuojeluohjelmaan kohdetaulukoita kohteiden runsaan määrän vuoksi, mutta kookkaimmista suojelualueverkoston kohteista on lisätty taulukko luonnonsuojeluohjelmaan sekä kohdekuvaukset ohjelman liitteenä olevaan kohdekoosteeseen. Rakennus- ja ympäristölautakunnalle on toimitettu linkki suojelualueverkoston karttapohjaiseen esittelyyn ennen luonnonsuojeluohjelmasta päättämistä.
Kaupunkirakennelautakunta pitää hyvänä, että luonnonsuojeluohjelmassa on sovitettu yhteen SL-1 ja S-alueiden luonnonsuojelu sekä ulkoilu- ja virkistyskäytön tarpeet laatimalla alueille hoidon ja käytön yleisperiaatteet. Kaupunkirakennelautakunta toteaa lausunnossaan, että luonnonsuojelulain mukaisten suojelualueiden perustamisen yhteydessä tulee varmistaa, että nämä periaatteet säilyvät myös varsinaisissa rauhoitusmääräyksissä.
Jyväskylän kaupunki on sitoutunut kymmenen suurimman kaupungin joukossa kunnianhimoiseen luontotavoitteeseen pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä sekä pyrkiä edistämään kaupungin toiminnassa luontopositiivisuutta. Kaupunkirakennelautakunta esittää lausunnossaan, että luonnonsuojeluohjelmassa voitaisiin vielä paremmin avata sitä ohjelmien ja muiden toimien kokonaisuutta, jolla kaupunki tulee luontojulkilausuman tavoitteeseen vastaamaan. Tähän tarpeeseen on vastattu lisäämällä luonnonsuojeluohjelmaan oma kappaleensa, jossa esitellään Jyväskylän kaupungin alustavasti suunnittelemat askeleet kohti luontokadon pysäyttämistä kaupungin omistamilla alueilla.
Kaupunkirakennelautakunta toteaa lausunnossaan, että luonnonsuojeluohjelmassa tulisi kuvata sen toteuttamisen seurantaa nykyistä tarkemmin. Myös suojelualueiden perustamiselle olisi hyvä asettaa aikataulullisia tavoitteita ja myös rauhoitusten etenemistä tulisi seurata erillisellä mittarilla. Tähän tarpeeseen on vastattu lisäämällä luonnonsuojeluohjelmaan seurantaa koskeva kappale ja lisäämällä luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettavien luonnonsuojelualueiden (SL-1) taulukkoon tavoiteltu rauhoittamisaikataulu.
Yksityishenkilöiden ja järjestöjen jättämien muistutusten huomioiminen
Luonnonsuojeluohjelman luonnoksen nähtävilläoloaikana 22 yksityishenkilöä jätti muistutuksen ohjelmaluonnoksesta. Lisäksi muistutuksen jättivät Luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys ja Suunta Jyväskylä.
Luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys toteaa muistutuksessaan, että Jyväskylän kaupungin luonnonsuojeluohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden tulisi olla linjassa Suomen kymmenen suurimman kaupungin kaupunginjohtajien ja pormestareiden antamassa luontojulkilausumassa sovittujen tavoitteiden kanssa. Yhdistys muistuttaa myös, että luonnonsuojeluohjelman toimissa tulisi huomioida ilmastonmuutoksen luontokatoa kiihdyttävä vaikutus.
Myös yksityishenkilöiltä tuli eniten muistutuksia siitä, että ohjelma ei aseta yhtä kunnianhimoisia tavoitteita kuin kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden viitekehys ja EU:n biodiversiteettistrategia. Tähän palautteeseen on vastattu esittelemällä viimeistellyssä luonnonsuojeluohjelmassa Jyväskylän kaupungin suunnittelemat toimet, joilla Jyväskylän kaupunki pyrkii paikallisesti pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä.
Jyväskylän kaupunkimetsien hoidosta tuli palautetta useassa muistutuksessa. Kaupunkimetsien hoidon toivottiin olevan luontoarvoja enemmän huomioivaa tai kaupungin toivottiin siirtyvän kaupunkimetsiensä ylläpidossa kokonaan hallittuun hoitamattomuuteen. Jyväskylän metsien hoitoa ohjaa vuonna 2018 valmistunut metsäohjelma, ja metsien hoidon linjauksia tarkastellaan seuraavaksi metsäohjelman päivityksen yhteydessä vuoteen 2030 mennessä.
Suunta Jyväskylä toteaa muistutuksessaan, että seura pitää hyvänä luonnonsuojeluohjelmaan tehtyä periaatekirjausta, että kuntorastit, harjoitukset ja pienet kilpailut mahdollistetaan jatkossakin suunnistusseurojen kanssa tehtävillä sopimuksilla, joiden reunaehdoista pyydetään SL-1 -alueiden osalta lausunnot toimivaltaiselta valtion viranomaiselta.