Perustelut
Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta on kokouksessaan 27.5.2025 asiakohdassa 114 hylännyt oikaisuvaatimuksen, jossa on vaadittu kumoamaan kaupunkirakennelautakunnan päätös lopettaa Vapaaherrantie 21 - asemakaavan ja tonttijaon valmistelu ja jatkamaan asian valmistelua kaavoitusprosessissa. Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä on määräajassa jätetty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kehottanut kaupunkirakennelautakuntaa antamaan selostuksen asiasta sekä vastaamaan osapuolten esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin sekä lausumaan esitetyistä selvityksistä sekä liittämään asiakirjoihin valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat. Lausunnon määräpäivä on 30.9.2025.
Jyväskylän kaupungin hallintosäännön 14 §:n mukaan lautakunta käyttää tehtäväalueensa puhevaltaa tuomioistuimissa.
Valitus perusteineen
Valituksessa vaaditaan, että kaupunkirakennelautakunnan päätös lopettaa Vapaaherrantie 21 asemakaavan ja tonttijaon valmistelu kumotaan ja asian valmistelua jatketaan kaavoitusprosessissa.
Valituksen perusteluina on esitetty seuraavaa (valitus lyhennettynä):
Kaavamuutosprosessi on käynnistynyt vuonna 2022 maanomistajan hakemuksesta, kaupungin suostumuksella ja ohjauksessa. Jyväskylän kaupungin kaavoitusosasto on ohjannut prosessia, osallistunut suunnitteluun ja vaatinut laajoja teknisiä selvityksiä, jotka valittaja on myös hankkinut.
Valittaja katsoo, että kaupunkirakennelautakunnan päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja päätös on myös muuten lainvastainen.
Valittaja on oikaisuvaatimuksessa vaatinut, että päätös kumottava, koska päätöstä ei ole mitenkään perusteltu, jolloin päätöksenteossa ei ole noudatettu hallintolakia. Oikaisuvaatimuksen johdosta päätökseen on lisätty lyhyet perustelut, mutta perustelut ovat edelleen hyvin ylimalkaiset ja yksilöimättömät. Ottaen huomioon, että kyseistä kaavaa on kaupungin ja maanomistajan kanssa valmisteltu vuosien ajan yhdessä, valmisteltu hyvässä hengessä ja yhteisymmärryksessä ja kaavamuutokselle on kaupungin puolelta näytetty vihreää valoa, mutta sitten kaavaprosessi keskeytetään yhtäkkiä, vaikka mikään ei ole muuttunut, niin tällaisessa tapauksessa keskeytyspäätös on perusteltava yksityiskohtaisesti ja perusteellisesti. Tämän vuoksi valittaja uudistaa valituksessa sen, mitä perustelujen osalta oli oikaisuvaatimuksessakin esitetty.
Hallintolain 45 §:n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Valittajan käsityksen mukaan oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen kirjatut lyhyet ja yleisluontoiset perustelut eivät täytä hallintolaissa edellytettyjä perusteluita.
Valittaja katsoo, että kaupunkirakennelautakunnan päätös on virheellinen myös siitä syystä, että asiassa ei ole tehty/kirjattu päätökselle vastaesitystä, johon päätös on perustettu. Menettelytapa ei ole avointa, eikä läpinäkyvää. Tämä rikkoo luottamuksensuojan periaatetta.
Päätöksen puutteellisten (ja alun perin kokonaan puuttuvien) perustelujen vuoksi valittaja ei voi tietää, mihin päätös perustuu, mutta ilmiselvältä vaikuttaa, että päätöstä ei ole perustettu asiantuntijalausuntoihin ja selvityksiin, vaan muutaman yksittäisen henkilön mielipiteisiin.
Kaava ei ole lainvastainen, eikä kaavamuutos vaikeuta asemakaavan toteuttamista. Valittaja katsoo, että kaavamuutos ei myöskään haittaisi alueen kulttuurihistoriallisia luonto- ja maisema-arvoja tai alueen asukkaiden toimintaa puhumattakaan, että kaavamuutoksesta aiheutuisi turvallisuusriski mm. perheiden lapsille.
Kaavaehdotus noudattaa kaupungin yleiskaavaa, Resurssiviisas Jyväskylä 2040 – ohjelmaa sekä Avoin kaupunkiympäristö politiikkaan. Alue on oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaan ensisijainen täydennysrakentamisen vyöhyke.
Kaikesta saadusta palautteesta huolimatta mitään laillisesti kestävää syytä kaavan keskeyttämiselle ei ole esitetty. Palaute on ollut pääasiassa henkilösidonnaista ja yksittäisten henkilöiden subjektiivista, omia intressejä tukevia, näkemyksiä.
Asian käsittelyssä ja päätöksenteossa on otettava asiantuntijaselvitykset ja kaavaselostuksessa esitetyt tosiasiat huomioon ja huomioitava myös yhdenvertaisen kohtelun periaatteet. Nyt päätöstä ei ole perustettu näihin asiantuntijaselvityksiin, vaan edellä kerrotusti muutaman kovasti lobbaavan naapurin vastustavaan mielipiteeseen.
Valittaja kyseenalaistaa myös sen, onko kaupunkirakennelautakunnalla ollut edes toimivaltaa tehdä kyseisenlainen keskeyttämispäätös mitä ilmeisemmin hankkeen merkittäviksi arvioitujen vaikutusten perusteella.
Jyväskylän kaupungin hallintosäännön 16 §:n perusteella kaupunkirakennelautakunta hyväksyy muun kuin vaikutuksiltaan merkittävän asemakaavan. Vaikutuksiltaan merkittävien asemakaavojen hyväksymisestä päättää Jyväskylän kaupungin hallintosäännön 8 §:n perusteella kaupunginvaltuusto.
Valituksessa on lisäksi esitetty yksityiskohtaisia perusteluita seuraavien otsikoiden alla
· Kaavamuutoksen hylkääminen aiheuttaa kohtuuttoman haitan maanomistajalle
· Kulttuurihistorialliset arvot ja alueen nykytila
· Liikenneturvallisuuskysymyksiä
· Vastaus Harjunselänne taloyhtiön kohtaan 4 – rasitetien kuva ei ole ajantasainen
· Mielipide liikenteestä ja kaavamuutoksesta
· Kaavamuutosalueen rajaus: tarkemmin Tourujoen kunnostuksesta ja ristiriidat ympäristönsuojelussa, yhdenvertainen kohtelu otettava huomioon päätöksenteossa
Lausunto
Kaupunkirakennelautakunnan valituksenalaiseen päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksin. Kuntalain 135.2 §:n mukaan valituksen saa tehdä sillä perusteella, että 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen.
Kaupunki pyytää, että hallinto-oikeus hylkää valituksen perusteettomana jäljempänä esitetyillä perusteilla. Kaupunkirakennelautakunta on tehnyt toimivaltansa puitteissa päätöksen lopettaa kaavan valmistelu. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä eikä valituksessa ole esitetty muutakaan perustetta, minkä vuoksi päätös olisi kuntalain 135.2 §:n tarkoittamalla tavalla lainvastainen.
Valituskirjelmässä esitetyistä valitusperusteista lausutaan vielä seuraavaa:
Kunnan tehtävänä on alueidenkäyttölain 20 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta ja maapolitiikan harjoittamisesta alueellaan. Lain 51 §:n 1 momentin mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Edelleen 2 momentissa todetaan, että maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve ja elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistäminen.
Alueidenkäyttölain perusteella kunnalla on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se haluaa alueitaan kehittää ja mille alueille kaavoitusta suunnataan. AKL 51 §:n mukaisesta kunnan velvollisuudesta laatia ja pitää asemakaava ajan tasalla ei perusta yksittäiselle maanomistajalle oikeutta saada alueita kaavoitetuksi haluamallaan tavalla vaan kaavan laatiminen on kunnan harkittavissa edellyttäen, että kaavalle laissa säädetyt sisältövaatimukset täyttyvät. Kunnalla on vastaava harkintavalta myös sen päättäessä jonkin tietyn alueen kaavan valmistelun lopettaminen.
Vapaaherrantie 21 asemakaavamuutoksen suunnittelu on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta. Asemakaavan tavoitteena on ollut osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan mahdollistaa paritalon rakentaminen kaavamuutoksen hakijan omistamalle kiinteistölle, jolla on ennestään voimassa olevassa asemakaavassa suojelumerkinnällä osoitettu ns. Rytin talo. Alueelle on voimassa 29.3.2000 lainvoiman saanut asemakaava, jossa kaavamuutoksen kohteena olevalle alueelle on osoitettu kaavamerkintä AL - asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jonka kaavamääräyksen mukaan rakennuksen kerrosalasta on vähintään 40 prosenttia käytettävä asuinhuoneistoja varten.
Alue on todettu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi osaksi maakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista kokonaisuutta ja kuten Keski-Suomen museo on kaavamuutoksesta antamassaan lausunnossa todennut, ei sen arvot ole olennaisella tavalla heikentyneet edellisen asemakaavan laadinnan jälkeen, toisin kuin valituksessa on esitetty.
Hallintolain 6 § säädetään hallinnon oikeusperiaatteista, niiden perusteella viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.
Kaavoituksen osalta on huomioitava, että kaavoituksen käynnistäminen ei välttämättä johda kaavan hyväksymiseen tai lainvoimaiseksi tuloon. Kaavatyö edellyttää riittävien selvitysten tekemistä, eikä niiden laajuus ja määrä ole kaikilta osin tiedossa käynnistämisen ajankohtana. Kaavan sisällöstä tai lopputuloksesta ei siten voida sitovasti sopia ennakkoon.
Asemakaavan tulee jo laista tulevana lähtökohtana perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja tämän edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin, selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin. Kaavamuutoksen tulee täyttää alueidenkäyttölain 54 §:n asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja näiden sisältövaatimusten arvioiminen edellyttää riittävien selvitysten laatimista. Tämän perusteella ei tehtyä kaavoitusprosessin lopettamispäätöstä voida pitää valituksessa esitetyllä tavalla suhteellisuusperiaatteen ja siten hallintolain 6 §:n vastaisena, eikä se aiheuta maanomistajalle kohtuutonta haittaa.
Oikaisuvaatimuksesta annetussa päätöksessä on vastattu valituksessa esitettyyn perusteeseen luottamuksensuojasta, perustelussa on tuotu esiin kaavoitusprosessiin liittyviä ominaispiirteitä luottamuksensuojan näkökulmasta. Kaavoituksen käynnistäminen ei välttämättä johda kaavan hyväksymiseen tai lainvoimaiseksi tuloon. Kaavaprosessin valmistelun aikana voi ilmetä seikkoja, joiden perusteella kunta katsoo, että edellytyksiä kaavoituksen jatkamiselle ei ole. Näin ollen maanomistaja ei voi valituksessa tarkoitetulla tavalla saada luottamuksensuojaa.
Jyväskylän kaupungin hallintosäännön 16 § mukaan kaupunkirakennelautakunnan tehtävänä on huolehtia muun ohella yleis- ja asemakaavoituksen valmistelusta sekä hyväksyä muu kuin vaikutukseltaan merkittävä asemakaava. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisessa on kyse kaavan valmistelusta, jonka osalta toimivalta on edellä esitetyn mukaisesti hallintosäännön 16 §:n perusteella kaupunkirakennelautakunnalla eikä lautakunta siten ole ylittänyt toimivaltaansa.
Toimivallan osalta voidaan vielä lisäksi todeta, että kaavan vaikutuksia on arvioitu kaavoitusprosessin yhteydessä ja siinä on todettu asemakaavan muutoksen olevan vaikutuksiltaan vähäinen ja siten sen hyväksyy hallintosäännön 16 §:n mukaisesti kaupunkirakennelautakunta. Vaikutusten osalta kaavaselostuksessa todetaan, että alue on osa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alueen rakentamisella on vähäistä paikallista merkitystä maisema- ja taajamakuvaan. Edellä esitetyn perusteella valituksessa esitettyä perustetta toimivallasta ei voida tälläkään perusteella pitää perusteltuna.
Hallintolain 45.1 §:n mukaan päätös on perusteltava ja perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
Hallintopäätöksen perustelujen tarkoituksena on saada tieto siitä, miksi asia on ratkaistu päätöksestä ilmenevällä tavalla. Perustelujen tulee olla ymmärrettävät ja selkeät, jotta on mahdollista arvioida päätöksen lainmukaisuus ja tarvittaessa hakea siihen muutosta. Hallintolain 45 §:ää koskevissa esitöissä (HE 72/2002 vp) todetaan perusteluvelvollisuudella olevan keskeinen merkitys asianosaisen oikeusturvan kannalta. Asianosaisen on saatava tietää, mitkä seikat ovat johtaneet häntä koskevan ratkaisun tekemiseen. Riittävät perustelut antavat edellytyksiä harkita muutoksenhaun tarvetta.
Kaupunkirakennelautakunta on oikaisuvaatimuksen johdosta täydentänyt päätöstä perusteluilla kaupunkirakennelautakunnassa 25.3.2025 asiakohdassa §67 tekemänsä päätöksen osalta. Perusteluissa on tuotu esiin ne seikat ja selvitykset, joiden perusteella päätös on tehty. Päätös täyttää hallintolaissa säädetyt päätöksen perustelemista koskevat vaatimukset.
Kuntalain 107 §:n mukaan toimielimen kokouksesta on laadittava pöytäkirja. Laissa ei tarkemmin säädetä pöytäkirjan sisällöstä. Hallintosäännössä voidaan antaa tarpeellisia määräyksiä pöytäkirjan laatimisesta. Jyväskylän kaupungin hallintosäännön 109 § kohdan ’Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen’ 2 momentin mukaan, jos puheenjohtaja toteaa toimielimen yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen toimielimen päätökseksi.
Lautakunnan ollessa yksimielinen vastaesitystä ei hallintosäännön ja kokouskäytänteiden perusteella tällaisessa tilanteessa edellytetä, eikä päätös siten ole valituksessa esitetyllä tavalla virheellinen.
Valituksessa on esitetty epäilys kaavasta luonnosvaiheessa annetun mielipiteen oikeellisuudesta liittyen rasitetiehen ja toisen mielipiteen jättäjän motiiveihin vastustaa nyt oikaisuvaatimuksenkohteena olevaa kaavamuutosta. Kaavaprosessinaikainen vuorovaikutus on alueidenkäyttölailla säädetty mahdollisuus, jolla turvataan kaavoituksen osallisille tasavertainen mahdollisuus osallistua, tuoda ilmi omia näkemyksiä ja mielipiteitä.
Kuulemisista saadulla palautteella voi olla vaikutusta tehtävään kaavaratkaisuun. Lopullinen kaavaratkaisu muotoutuu kuitenkin monivaiheisen suunnitteluprosessin aikana, jota alueidenkäyttölaki rajaa. Vastaavalla tavalla kuten edellä on jo esitetty, mielipiteen eivät kuitenkaan velvoita kuntaa tekemään alueelleen tietynsisältöistä kaavaa eikä niiden perusteella voida yksinomaan ratkaista asiaa arvioitaessa, onko kaavahankkeen eteenpäinviemiselle edellytyksiä huomioiden kunnan harkintavalta kunnan alueiden käyttöön liittyvistä linjauksista.
Maaomistajien tasapuolinen kohtelu tarkoittaa sitä, että vastaavassa tilanteessa olevia maanomistajia tulee kohdella keskenään vastaavalla tavalla. Nyt voimassa oleva kaava ei estä rakennuspaikan käyttämistä ja kehittämistä edelleen voimassa olevien kaavamääräysten mukaisesti, jotka vastaa ratkaisultaan ympäröivien tonttien kaavaratkaisua. Tämä huomioiden ei voida katsoa, että maanomistajaa olisi tässä tapauksessa kohdeltu eriarvoisesti.