Kaupunkirakennelautakunta, kokous 3.2.2026

Perustelut

Lupaa haetaan kerrosalaltaan 4232 m² (3962 ro k-m²) suuruisen liikerakennuksen ja piha-alueiden rakentamiseen.

Hakemuksen kohteena oleva hanke sijoittuu Seppälää tontille 179-15-13-22 sekä tontin 179-15-13-23 ja tilan 179-15-9903-0 määräaloille osoitteessa Miilukatu 3.

Alueella on voimassa 16.6.1987 hyväksytty asemakaava 179 15:041 sekä 11.11.2002 hyväksytty asemakaava 179 15:071.

Asemakaavamerkintä hakemuksen kohteena olevalla alueella kaavassa 179-15:041 on teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialue (TL-2). Enintään 30 prosenttia sallitusta rakennusoikeudesta saa rakentaa liiketilaksi, jonka tulee olla pääasiassa myymälätilaa. Kortteliin ei saa perustaa automarket-tyyppistä suurmyymälää. Korttelialueella sallitaan moottoriajoneuvojen polttoaineiden jakelu. Kiinteistön toiminnan kannalta välttämättömät asunnot sallitaan.
Autopaikkoja on rakennettava seuraavasti:
- 1 ap teollisuus- ja varastotilan 100 kerrosalaneliömetriä kohti
- 1 ap liike- ja toimistotilan 50 kerrosalaneliömetriä kohti
- 5 ap yhtä autohuoltopaikkaa kohti
- 1 ap asuntoa kohti

Rakennuslautakunta voi myöntää tästä määräyksestä poikkeuksen hakijan osoittaman hyväksyttävän autopaikkalaskelman perusteella.

Poikkeamista haetaan voimassa olevassa asemakaavassa sallitun liiketilan määrän ylittämiseen sekä kaavassa velvoitettujen autopaikkojen lukumäärästä, rakennusalueen rajasta ja rakennusjärjestyksessä sallitusta ajoneuvoliittymien lukumäärästä. Autopaikkoja on sijoitettu voimassa olevassa asemakaavassa sähkölinjan vaara-alueeksi merkitylle puistoalueelle.

Hakemuksen kohteena olevalla alueella on vireillä asemakaavan muutos. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä 18.11. –18.12.2025.
Kaavamuutoksen tavoitteena hakemuksen kohteena olevalla rakennuspaikalla on muuttaa voimassa olevan asemakaavan mukainen teollisuus- varasto ja liikerakennuksen rakennuspaikka (TL-2) Liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KLTY-6). Alueelle ei saa sijoittaa alueidenkäyttölain tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueelle voidaan sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja yhteensä enintään 1000 kerrosalaneliömetriä. Korttelialueella sallitaan moottoriajoneuvojen polttoaineenjakelu.

Kaavaluonnoksessa määrätään pysäköinnistä seuraavasti:
Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti:
-1 ap / 100 liike- ja toimistorakentamisen kerrosalaneliömetriä.
-1 ap / 100 teollisuusrakentamisen kerrosalaneliömetriä.

Polkupyörien säilytyspaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti:
-1 pp / 100 toimistorakentamisen kerrosalaneliömetriä.
-1 pp / 150 liiketilojen kerrosalaneliömetriä. -1 pp / 250 teollisuusrakentamisen kerrosalaneliömetriä.

Polkupyöräpaikkojen tulee olla helppokäyttöisiä ja sijaita maantasosta helposti saavutettavissa. Paikoissa tulee olla runkolukitusmahdollisuus. Vähintään 30 % pyöräpaikoista tulee sijoittaa katettuun tilaan. Pyöräpaikat tulee sijoittaa sisäänkäyntien tuntumaan ja sujuvien kulkuyhteyksien varrelle. Liiketilojen pyöräpaikoista vähintään 10 % tulee varata erikoispyörille.
Korttelin 13 tonteille 32 - 34 saa toteuttaa ajoneuvoliittymän sekä Vasarakadulta LPA-korttelin kautta että Miilukadulta. Korttelin 13 tontille 30 saa toteuttaa ajoneuvoliittymän sekä Vasarakadulta LPA-korttelin kautta että Ahjokadulta.
Ajoneuvoliittymät Vasarakadulta LPA-alueelle tulee lähtökohtaisesti toteuttaa LPA-tonttien yhteisinä liittyminä.

Voimassa olevan asemakaava puistoalue (VP) on kaava luonnoksessa esitetty muutettavaksi osin autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-1) sekä osin katualueeksi. Autopaikkakorttelialueen kautta saa järjestää ajoyhteyden korttelin 13 tonteille. Suluissa olevat numero osoittavat korttelin ja tontit, joiden autopaikkoja alueelle saa sijoittaa.

Asemakaavoitus on antanut hankkeesta 19.1.2026 päivätyn lausunnon, jossa todetaan muun ohella seuraavaa:

Asemakaavasta poikkeaminen tarvitaan 3978,5 kerrosalaneliömetrin liikerakennuksen luvittamiseksi ja rakentamiseksi TL-2 -korttelialueelle. Pysäköinnin osoitettaisiin voimassa olevan asemakaavan mukaiselle VP-alueelle. Liikerakennuksen kerrosalalaskelmassa on jo huomioitu seinäpaksuuden ylityksestä annettu vähennys. Ilman vähennystä suunnitellun rakennuksen kerrosala on 4232 kerrosalaneliömetriä, mikä on enemmän, kuin asemakaava sallii. Lisäksi rakentamista esitetään vähäisesti Miilukatua vasten olevalle istutettavalle alueen osalle. Neljä ajoneuvoliittymää on lähtökohtaisesti rakennusjärjestyksen vastaista.

Tonteilla on neljä rakennusta, joista kolme on tarkoitus purkaa. Tilalle rakennettaisiin uusi liikerakennus, jonka toisessa kerroksessa olisi toimistotiloja ja talotekniikkaa. Tontista 15-13-22 lohkotaan määräala, joka liitetään tonttiin 15-13-23, jolloin syntyy uusi pinta-alaltaan 5683,5 m2 tontti 15-13-33. Liiketilarakennus sijoittuisi tälle uudelle tontille 16-13-33, jolla rakennusoikeutta on 3978,5 kerrosalaneliömetriä. Kiinteistötoimitus on vireillä ja purettaville rakennuksille on myönnetty purkamisluvat.
 
Asemakaavoituksen näkemys poikkeamisesta
TL-2 -korttelialueelle ja VP-alueelle haetaan poikkeamisella sellaisen rakentamisen mahdollistamista, joka on täysin tai osittain voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoitusmerkintöjen vastaista.

Muodostettavalle uudelle TL-2 -tontille voi asemakaavamääräyksen perusteella toteuttaa liikerakentamista (myymälätilaa) enintään 1193,5 kerrosalaneliömetriä. Nyt sille esitetään liikerakentamista noin 4000 kerrosalaneliömetriä. Pysäköintipaikkoja tulee toteuttaa 80 kappaletta, jotka eivät mahtuisi uudelle tontille vaan niitä osoitettaisiin puistoalueelle. Puistoalueelle ei voi sijoittaa pysäköintiä.

Kiinteistöjen alueella on vireillä asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on mahdollistaa liikerakentaminen korttelialueen pääasiallisena käyttötarkoituksena ja puistoalueen osan käyttötarkoituksen muuttaminen sellaiseen käyttötarkoitukseen, että tonttien toimintaan liittyvä pysäköinti olisi mahdollista. Asemakaavaprosessi on edennyt ehdotusvaiheeseen, joten kaavamuutoksen vaikutusten arviointi on kesken. Luonnosvaiheen lausunnoissa ei tullut esiin mitään kaavamuutoksen tavoitteiden vastaista, eikä osallisten mielipiteitä saatu. Asemakaavamuutos on vietävissä ehdotusvaiheen lautakuntakäsittelyyn ilman lausunnoista tai mielipiteistä johtuvia merkittäviä muutoksia. Näin ollen asemakaavasta poikkeamiselle voidaan katsoa olevan paremmat edellytykset kuin siinä tapauksessa, että minkäänlaista maankäytön suunnittelua ja vuorovaikutusta ei olisi tehty.

Edellä oleva selvitys huomioon ottaen Jyväskylän kaupungin asemakaavoitus puoltaa poikkeamislupahakemusta sillä ehdolla, että aluetta koskevan asemakaavan muutoksen (kaavatunnus 15:098) asemakaavaehdotus hyväksytään asetettavaksi nähtäville kaupunkirakennelautakunnassa ennen poikkeamislupahakemuksen käsittelyä.

Huomioon ottaen asemakaavoituksen puoltava näkemys ja hankkeesta saatu muu selvitys katsotaan, että hakemuksen mukainen rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakentaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen, eikä aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Suunniteltu rakentaminen on nähtäville asetettavaksi laaditun asemakaavaehdotuksen sekä alueen maankäytön tavoitteiden mukaista.

Hakemus perusteluineen sekä päätöksen perustelut kokonaisuudessaan ilmenevät liitteenä olevasta asiakirjasta, poikkeamispäätösehdotus.

Hallintosäännön 16 §:n mukaan toimivalta asiassa kuuluu kaupunkirakennelautakunnalle.

Ehdotus

Esittelijä

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy hakemuksen liitteenä olevan poikkeamispäätösehdotuksen mukaisesti.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.