Kaupunginvaltuusto, kokous 24.8.2026

§ 69 Huhtakeskuksen ja lähialueen asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

JyväskyläDno-2022-186

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Virva Hannula, virva.hannula@jyvaskyla.fi

Perustelut

Asemakaavan muutos koskee 20. kaupunginosan korttelia 46, korttelin 80 tonttia 3 sekä katu- ja puistoaluetta.

Asemakaavan tavoitteena on Huhtasuolla sijaitsevan Huhtakeskuksen kehittäminen vahvistuvana aluekeskuksena, jossa on palveluita, liiketoimintaa ja asumista. Huhtakeskuksen eteläosaan osoitetaan palveluita ja pohjoisosaan kerros- ja rivitaloasumista.

Lähtökohdat

Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt kaavoitusohjelman mukaisesti. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 30.8.2022.

Jyväskylän kaupungin oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa, ensisijaista rakentamisen kohdentamisvyöhykettä ja Huhtakeskus on merkitty lähikeskukseksi. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on liike- ja yleisten rakennusten korttelialuetta (KLY), asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), asuinkerrostalojen ja yleisrakennusten korttelialuetta (AKY-1), autopaikkojen korttelialuetta (LPA ja LPA-1), katualuetta (Nevakatu) ja puistoaluetta (VP). Voimassa olevissa asemakaavoissa alueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 36 190 kerrosalaneliömetriä. Voimassa olevan asemakaavan mukaan Huhtakeskuksen rakennukset on mahdollista purkaa, ja rakentaa tilalle viisi-, neljä- ja kaksikerroksisia liike- ja palvelurakennuksia, mikä ei ole toteutunut. Suluntien varteen kaavassa osoitetut viisikerroksiset asuinkerrostalot ovat myös jääneet toteutumatta.

Suunnittelualueella on vuonna 1979 pääosin valmistunut Huhtakeskus, jossa on liiketiloja ja julkisten palveluiden tiloja. Alueella on monipuolisesti palveluja: vähittäistavarakauppa, kirjasto, nuorisotila, kampaamo, pitseria, terveysasema, apteekki, seurakunnan tilat, toimistotiloja sekä kylätoimisto. Huhtakeskuksen rakennukset ja ulkotilat tarvitsisivat peruskorjausta. Korjauksien toteuttaminen on taloudellisesti erittäin haastavaa huomioiden, että keskuksessa on paljon tyhjiä liiketiloja, runsaasti korjausvelkaa ja Huhtakeskus Oy:n omistuspohja on hajanainen. Huhtakeskuksen ilme viestii korjaustarpeesta ja alueen käyttäjät kokevat ympäristön turvattomaksi.

Suunnittelualueen eteläosassa Kangasvuorentien tuntumassa on neljän kerrostalon ryhmä, joiden tontilla on vilkkaasti liikennöity ajoyhteys Huhtakeskukseen. Suunnittelualueen pohjoisosassa on vuonna 2016 valmistunut Huhtasuon palvelutalo.

Huhtakeskuksen lähiympäristö on muuttunut voimakkaasti 2010-luvulta alkaen. Suunnittelualueen itäpuolelle valmistui vuonna 2015 yhtenäiskoulu- ja päiväkotirakennus. Kangasvuoren entisen sairaalan alueelle on rakentunut kerros-, rivi- ja omakotitaloja 2020-luvulla. Yleisiä alueita on kunnostettu ja parannettu. Suunnittelualueen läheisyyteen on valmistunut vuonna 2025 Huhtahalli-palloilukeskus.

Asemakaavan muutosluonnos

Kaavamuutoksella Huhtakeskuksen tontti jakautuu viideksi ja Rahkaraitin keskuspiha osoitetaan katuaukioksi. Rahkaraitin pohjoispuolelle sijoittuvat asuinrakentaminen ja eteläpuolelle palvelut. Kaavaratkaisu mahdollistaa keskuksen rakennuksien uudistamisen ja vaiheittaisen toteutuksen, jolloin suurimmalta osin palveluiden toiminnat voisivat jatkua alueella keskeytyksettä.

Suunnittelualueen rakennusoikeus vähenee 1580 kerrosalaneliömetriä.

Pohjoisosassa Rahkaraitin laidan ja Nevakadun varren nelikerroksisiin kerrostaloihin (AK-1) on mahdollista sijoittaa palveluita ja yhteistiloja maantasokerrokseen. Myös puiston (VP) viereen on osoitettu rakennusala nelikerroksiselle asuinkerrostalolle (AK). Suluntien ja puiston kulmaan on sijoitettu kaksikerroksista rivitalorakentamista (AR). Suluntien ja Nevakadun kulmauksessa sijaitsevan palvelutalon (AKY-1) toiminta säilyy ennallaan. Kaavaluonnoksessa asumista on yhteensä 9240 kerrosalaneliömetriä, mikä toteutuessaan tarkoittaa laskennallisesti uusia asuntoja noin 200 asukkaalle.

Huhtakeskuksen eteläosan yleisten rakennusten ja liikerakennusten korttelialueelle (YKL) sallitaan rakentamista 8000 kerrosalaneliömetriä kahteen kerrokseen. Lisäksi Rahkaraitilla säilyvät kaksi pientä liikerakennusta, joille on osoitettu toteutunutta laajuutta vastaavasti rakennusoikeutta yhteensä 280 kerrosalaneliömetriä. Kolmas pieni liikerakennus on mahdollista säilyttää tai purkaa. Nykyisen Huhtakeskuksen rakennusten toteutunut kerrosala on 8989 kerrosalaneliömetriä, joten kaava sallii laajuudeltaan lähes nykyistä vastaavan palvelurakentamisen.

Pysäköintialueet korttelin sisällä etelä- ja pohjoisosassa sekä Nevakadun varressa säilyvät ja ne on mahdollista toteuttaa maan tasoon myös jatkossa. Kangasvuorentien varressa olemassa olevien kerrostalojen tonteilla oleva ajorasite ja pyöräilyreitti muutetaan kaduksi, muuten Kangasvuorentien laidassa olevien asuinkerrostalojen kaavamerkinnät säilyvät ennallaan. Kerrostalojen tonttiliittymät ja pysäköinti säilyvät pääosin ennallaan.

Ostoskeskuksen keskipihaan perustuva rakenne säilytetään. Pihan katoksia voi purkaa ja uudistaa siten, että ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden Rahkaraitilla ja siihen rajautuvilla tonteilla. Asuminen tuo pihan laidalle uudenlaista toimintaa. Keskuksen tasakattoisten uudisrakennusten tulee muodostaa kortteleittain yhtenäisiä kokonaisuuksia.

Asemakaava on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto (hallintosääntö 8 §). Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen sivuilla osoitteessa

https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla/huhtakeskus-ja-lahialue. Asemakaavan muutosluonnosta esitellään avoimessa asukastilaisuudessa keskiviikkona 21.5.2025 kello 17-18:30 Huhtasuon yhtenäiskoulun ruokalassa, Huhta 3.

Ehdotus

Esittelijä

Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta päättää asettaa asemakaavan muutosluonnoksen alueidenkäyttölain 62 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n säännösten mukaisesti nähtäville, jotta osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Virva Hannula, virva.hannula@jyvaskyla.fi

Perustelut

Kaavaluonnoksesta saatu palaute

Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä 6.6.-31.7.2025. Nähtävänäolosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä osallisille lähetetyillä kirjeillä. Kaavaluonnosta esiteltiin asukastilaisuudessa Huhtasuon yhtenäiskoululla 21.5.2025. Kaavaluonnoksesta oli mahdollista jättää palautetta myös verkkokyselyn kautta.

Kaavaluonnoksesta annettiin nähtävänäolon aikana 4 lausuntoa ja 9 mielipidettä. Lausunnon antoivat Keski-Suomen museo, Alva-Yhtiöt Oy/vesi, Alva Sähköverkko Oy ja Telia Finland Oy. Verkkokyselyn kautta saatiin palautetta noin 45 vastaajalta.

Lausunnoissa käsiteltiin seuraavia asioita:

  • Huhtakeskuksen rakennuksilla on paikallista kulttuurihistoriallista arvoa.
  • Keskuspihan säilyttäminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaana alueena on hyvä ratkaisu ja turvaa riittävästi arvot. Kaavamääräykset ovat niukat ja niiden perusteella kaavan vaikutusten arviointi on vaikeaa.
  • Kunnallistekniikkaan liittyviä kaavamääräyksiä on tarkennettava.

Mielipiteissä ja verkkokyselyn kautta jätetyssä palautteessa käsiteltiin seuraavia asioita:

  •  Alueen kehittäminen on hyvä ratkais
  •  Alueen nykyiset palvelut tulisi säilyttää. Monet alueen iäkkäät ja vähävaraiset tarvitsevat palvelut lähelle. Mihin nykyiset yhteisö-, seurakunta- ja hävikkiruuan jakelun tilat voisivat sijoittua?
  •  Osa nykyisistä rakennuksista voitaisiin korjata purkamisen sijasta.
  •  Avoimuus ja parempi valaistus on tärkeitä keinoja turvallisuuden parantamiseksi.
  •  Huhtakeskuksessa esiintyy päihteiden käyttöä ja häiriökäyttäytymistä. Ongelmat liitetään lähistöllä olevan Kankitien yksikön asiakkaiden tilanteisiin sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen heikkoon saatavuuteen. Pelkona on, ettei Huhtakeskuksen muutokset riitä vähentämään häiriökäyttäytymistä, koska kaavoitus ei vaikuta häiriökäytöksen todellisiin syihin.
  •  Onko Huhtakeskus houkutteleva asuinympäristö
  •  Rakentaminen on liian tiivistä ja korkeaa
  •  Lähivihreä ja olemassa oleva puusto tulee säilyttää
  •  Pysäköintipaikkojen määrä koetaan riittämättömäksi. Alueella on jo nyt paljon autoilijoita, ja palvelut tarvitsevat helposti saavutettavaa pysäköintiä.
  •  Pyöräilyn sujuva reitti tulisi toteuttaa Huhtasuonpuiston läpi eikä Nevakadulle
  •  Asukastilaisuuden ajankohta oli huono

Luonnosvaiheen palautteesta ja kaavoittajan vastineista on koottu erillinen yhteenveto, joka on asian liitteenä.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutosehdotus on perusratkaisultaan kaavaluonnoksen mukainen. Palautteen perusteella ehdotusvaiheessa on päivitetty keskusaukion merkintöjä, laadittu aukion ideasuunnitelma ja rakentamistapaohje sekä pidetty eri asukasryhmille osallistumistilaisuuksia.

Saadun palautteen ja tarkentuneen suunnittelun johdosta asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

  •  Asuinkerrostalotontien (AK, AK-1) rakennusoikeuksia on vähentynyt noin 1300 kerrosalanelimetriä. Tonteille on lisätty talousrakennusten rakennusalat.
  •  Rivitalotontin (AR) muotoa ja rakennusalojen sijaintia on muutettu.
  •  Palveluille varattu tontti (YKL) on jaettu kahdeksi tontiksi, joista toisella on sallittu myös palveluasuminen. Rakennusaloja on tarkennettu ja rakennusoikeus on vähentynyt 1600 kerrosalaneliömetriä.
  •  Pysäköintialueiden (LPA) merkintöjä on tarkennettu. Määräyksissä on edellytetty myös yleiseen pysäköintiin varattavia paikkoja.
  •   Eteläisen LPA-4 -alueella sallitaan myös jätehuolto, jolloin nykyisin alueen pohjoisosassa olevan kierrätyspisteen on mahdollista sijoittua pysäköintialueelle. Alueen länsirajalla olevat kookkaat männyt on merkitty säilytettäviksi, samoin alueen eteläosassa oleva kookas kuusi. 
  •   Pihojen meluntorjunnan vuoksi Suluntien varrella olevilla tonteille on lisätty autojen säilytyksen rakennusalat ja merkintä meluntorjunnan tarpeesta
  •   Rakentamistapaa koskevia kaavamääräyksiä on tarkennettu, esimerkiksi lisätty värejä sekä aukotusta koskevat määräykset. Kattomuotoina sallitaan tasakaton lisäksi myös loiva pulpettikatto.
  •   Aukion suojelumerkintää (s-1) on muokattu. Aukiolta on poistettu yksi rakennusala, mikä tarkoittaa, että kolmas pieni liikerakennus aukiolla puretaan. Kaavamääräykset katosten ja pergoloiden rakentamistapaohjeen   noudattamisesta on lisätty.
  •   Huhtasuonpuistoon on lisätty merkinnät uutta muuntamoa ja olemassa olevaa muuntamoa varten. Pyöräilynreittien merkintä on muutettu vastaamaan yleiskaavaluonnoksen mukaisen pyöräilyn aluereitin sijaintia.
  •   Uusi katualue (Hetekuja) on esitetty leveämpänä ja kadun päähän on esitetty osa, johon on mahdollista toteuttaa kääntöpaikka.

Asemakaavan muutosehdotus, sitova tonttijako ja rakentamistapaohje pidetään julkisesti nähtävänä 30 päivää. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto (hallintosääntö 8 §). Asemakaavamuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako ja rakentamistapaohje.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla/huhtakeskus-ja-lahialue.

Jos lautakunta päättää asettaa muutosehdotuksen nähtäville, sitä esitellään avoimessa asukastilaisuudessa.

Ehdotus

Esittelijä

Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta

  • päättää asettaa asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvät sitovan tonttijaon ja rakentamistapaohjeen alueidenkäyttölain 65 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n säännösten mukaisesti julkisesti nähtäville
  • pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat viranomaislausunnot
  • päättää, että mikäli muistutuksia ei jätetä, eivätkä asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset edellytä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n mukaista uudelleen nähtäville asettamista, esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan muutosehdotus sekä siihen liittyvä sitova tonttijako hyväksytään.

 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Aimo Asikainen ilmoitti olevansa hallintolain 28 §:n 5. kohdan mukaan esteellinen (seurakunnan kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan jäsen). Hän poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi kokouksesta. 

Valmistelija

Virva Hannula, virva.hannula@jyvaskyla.fi

Perustelut

Kaavaehdotuksesta saatu palaute

Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävänä 27.3.—27.4.2026 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta annettiin nähtävänäolon aikana neljä lausuntoa ja yksi muistutus. Lausunnon antoivat Keski-Suomen museo, Alva Yhtiöt Oy, Alva Sähköverkko Oy ja Telia Finland Oy. Muistutuksen antoi yksityishenkilö.

Lausunnoissa ja muistutuksessa esiin nostetut asiat:

  •   S-1-merkinnän säilyttämismääräys on ristiriidassa keskusaukion toteuttamista ohjaavan uuden yleissuunnitelman ja rakentamistapaohjeen kanssa.
  •   YKL/s-korttelin kaavamerkinnöissä ei käy ilmi, onko rakennukset säilytettävä
  •   Keskusaukion liikennettä tulee vähentää.
  •   Huhtakeskuksen alkuperäisiä materiaaleja, kun uritettua betonia, tulisi käyttää uusissa rakennuksissa
  •   Pysäköintipaikkoja on liian vähän

Ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineista on koottu erillinen yhteenveto, joka on asian liitteenä.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutosehdotukseen on tehty nähtävänäolon jälkeen vähäisiä muutoksia. Lausunnon perusteella s-1-määräystä on muokattu niin, että siitä käy selvemmin ilmi keskusaukion muutosten luonne. Muutokset ovat vaikutuksiltaan vähäisiä eivätkä edellytä asemakaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäväksi.

Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto (hallintosääntö 8 §). Asemakaavamuutoksen yhteydessä hyväksytään tonttijako.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla osoitteessa

https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla/huhtakeskus-ja-lahialue.

Ehdotus

Esittelijä

Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunkirakennelautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan muutosehdotus hyväksytään 3.6.2026 tarkistetussa muodossa sekä asemakaavan muutokseen liittyvä sitova rakentamistapaohje ja tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

Aimo Asikainen ilmoitti olevansa hallintolain 28 §:n 5. kohdan mukaan esteellinen (seurakunnan kiinteistö-​ ja hautaustoimen johtokunnan jäsen). Hän poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi kokouksesta. 

Valmistelija

Päivi Lind, asianhallinnan asiantuntija, paivi.lind@jyvaskyla.fi

Perustelut

Kaavaan ei liity maankäyttösopimusta.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla/huhtakeskus-​ja-​lahialue.

Ehdotus

Esittelijä

Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen 3.6.2026 tarkistetussa muodossa ja että asemakaavan muutokseen liittyvä sitova rakentamistapaohje ja tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

Jari Colliander ilmoitti Jyväskylän seurakunnan kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan varajäsenenä olevansa hallintolain 28 §:n 1. mom. 5. kohdan mukaan esteellinen käsittelemään asiaa. Hän poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Mervi Hovikoski ja Ari-Pekka Liukkonen ilmoittivat Osuuskauppa Keskimaan hallintoneuvoston jäseninä olevansa hallintolain 28 §:n 1. mom. 5. kohdan mukaan esteellisiä käsittelemään asiaa. He poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Perustelut

Kaavaan ei liity maankäyttösopimusta.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla osoitteessa https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/vireilla/huhtakeskus-​ja-​lahialue.

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen 3.6.2026 tarkistetussa muodossa sekä kaavaan liittyvät sitovan rakentamistapaohjeen ja tonttijaon.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Valitusosoitus, asemakaavan hyväksyminen

Valitusviranomainen ja valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 

Valituksen saa tehdä 

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) 
- kunnan jäsen 
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa 
- maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan. 

Pelkästään kunnan jäsenyyden perusteella valitusoikeutta ei ole silloin, kun kyse on vaikutuksiltaan vähäisenä pidettävästä muun asemakaavan kuin ranta-asemakaavan muutoksesta. (Alueidenkäyttölaki 191 § 3 mom.) 

Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole lain mukaan pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Vähäisen vaikutuksen käsite on rajattu paikallisiin, pienehköihin vaikutuksiin, jotka eivät ole alueellisesti tai sisällöllisesti merkityksellisiä. 

Muutoksenhaun maksu 

Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta annetussa oikeusministeriön asetuksessa (1020/2024).  Ajantasainen tieto oikeudenkäyntimaksuista löytyy Tuomioistuinlaitoksen sivustolta. 

Valitusperusteet 

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 

- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 
- päätös on muuten lainvastainen. 

Päätöksen tiedoksisaanti ja valitusaika 

Valitus on jätettävä hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Päätöksen katsotaan tulleen kaikkien valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. 

Sähköisen asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos asiakirja saapuu valitusviranomaiselle viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana. Paperinen valituskirjelmä on toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. 

Valituksen muoto, sisältö ja liitteet 

Valitus on tehtävä kirjallisena. Sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.  

Valituksessa on ilmoitettava​​​: 

- päätös, johon haetaan muutosta;  
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; 
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan;  
- valittajan nimi, henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus sekä kotikunta; ja puhelinnumero, postiosoite ja sähköinen tai muu mahdollinen osoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset ja oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat valittajalle voidaan toimittaa (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat. 

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. 

Muun kuin sähköisen valituksen on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. 

 

Valitukseen on liitettävä: 

- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;  
- todistus siitä minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkami-sesta; sekä  
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. 

Valituksen toimittaminen 

Valitus on valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. 

Valitus tulee ensisijaisesti tehdä oikeushallinnon sähköisen asiointipalvelun kautta osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/. Vaihtoehtoisesti valituksen voi lähettää sähköpostitse tai postitse. Valituksen voi toimittaa hallinto-oikeuden kirjaamoon myös henkilökohtaisesti tai lähetin tai asiamiehen välityksellä. 

Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. 

Valitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. 

Valitusviranomaisen yhteystiedot 

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 
Raatihuoneenkatu 1 
13100  HÄMEENLINNA 
Puhelin: 029 56 42200 (vaihde) 
Sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi 
Virka-aika:  klo 8.00 – 16.15