Kaupunginhallitus, kokous 27.4.2026

§ 126 Vetykäyttöisen kirjastoauton pilotointihanke Jyväskylässä

JyväskyläDno-2026-1477

Valmistelija

  • Seija Laitinen-Kuisma, johtaja, Seija.Laitinen-Kuisma@jyvaskyla.fi

Perustelut

Jyväskylän kirjastopalveluissa toimii kaksi kirjastoautoa. Kirjastoautot turvaavat kirjastopalveluja alueilla, joissa ei ole kiinteää palvelupistettä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi haja-asutusalueet ja uudet lähiöt. Kirjastoautot palvelevat myös monia kouluja ja päiväkoteja ja edistävät erityisesti lukutaitoa ja lukemista.

Toinen kirjastoautoista on otettu käyttöön vuonna 2009 ja on tulossa käyttöikänsä päähän. Toinen kirjastoautoista on jo uudistettu vuonna 2024. Se valittiin Vuoden kirjastoautoksi valtakunnallisilla Kirjastoautopäivillä 2025. Kyljen ulkovalaistus on ensimmäinen ja ainoa laatuaan Suomen kirjastoautoissa.

Vuonna 2027 tai 2028 hankittavaksi tulevassa autossa tulee ottaa huomioon Jyväskylän kaupunkistrategian 2026–2029 tavoitteet kestävästä kehityksestä, ilmastoystävällisyydestä ja energiatehokkuudesta.

Kirjastopalvelut yhdessä elinkeinopalveluiden ekosysteemitiimin vetyohjelman kanssa on valmistellut hanketta, jossa selvitettäisiin, voisiko uuden kirjastoauton käyttövoimana toimia vety. Kyseessä olisi maailman ensimmäinen vetykäyttöinen kirjastoauto.

Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on poistaa julkisiin vetyhankintoihin liittyvä korkea riskiprofiili. Käyttöönottoa haittaavat standardoitujen teknisten määrittelyjen puute, erikoisajoneuvojen huoltoprotokollien epäselvyys ja puutteellinen ymmärrys todellisista elinkaarikustannuksista. Ajoneuvovaatimuksia koskien tulee selvittää pohjoisten olosuhteiden hallinta ja vetyteknologian toimintavarmuuden varmistaminen äärimmäisissä sääilmiöissä.

Hankkeessa luodaan investointivalmis ja teknis-taloudellisesti varmistettu toteutusmalli maailman ensimmäiselle vetykäyttöiselle kirjastoautolle. Hanke tuottaa konkreettisen, teknis-taloudellisesti validoidun ja skaalattavan toteutusalustan, jollaista ei ole tällä hetkellä saatavilla valmiina tuotteena tai ohjeistuksena. Hankkeella varmistetaan investoinnin toimintavarmuuteen liittyvät seikat ja selvitetään kustannukset.

Lisäksi hanke vastaa markkinoiden kehitystarpeeseen. Tällä hetkellä vetykäyttöisten erikoisajoneuvojen tarjonta on rajallista, koska teollisuus tarvitsee selkeitä signaaleja julkisten hankkijoiden vaatimustasosta.

Hallintosäännön 67 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää kehittämis- ja yhteistyöhankkeesta kaupunkiorganisaation ulkopuolisten tahojen kanssa ilman euromääräistä rajaa, kun kyse on kestävää hiilineutraalia liikkumista tai kaupunkikehitystä koskevasta, Erityisrahoituksen kustannuspaikalle kirjatusta hankkeesta elinkeino- ja työllisyyspalveluiden toimialalla.

Kaupunginjohtaja Timo Koiviston ollessa Central Finland Mobility Foundation sr:n (Cefmof) hallituksen puheenjohtajana esteellinen, asian esittelijänä toimii kansliapäällikkö Heli Leinonkoski.

Ehdotus

Esittelijä

  • Hannu Kantonen, toimialajohtaja, hannu.kantonen@jyvaskyla.fi

Kaupunginhallitus päättää, että Jyväskylän kaupunki hakee Vetykäyttöisen kirjastoauton pilotointihanketta.

Hankkeelle haetaan rahoitus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027, Kestävän kaupunkikehittämisen hausta, jonka hakuaika päättyy 30.4.2026. Hankkeen tulee vastata ohjelman toimintalinjalla 2 (Hiilineutraali Suomi) erityistavoitteen 2.1 painotuksiin.

Hankkeen kokonaiskustannus vuosille 2026-2027 (12 kk) on noin  119.000 euroa. Hankkeen omarahoitusosuuteen, joka on enintään 48.000 euroa vuosien 2026-2027 aikana, varaudutaan Erityisrahoituksen kustannuspaikalta. EU-rahoituksena haetaan 60% hankkeen kustannuksista. n. 72.000 e.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Esteellisyys

  • Timo Koivisto ilmoitti Central Finland Mobility Foundation sr:n (Cefmof) hallituksen puheenjohtajana olevansa hallintolain 28 §:n 1. mom. 5. kohdan mukaan esteellinen käsittelemään asiaa. Hän poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

    Heli Leinonkoski ilmoitti olevansa hallintolain 28 §:n 1. mom. 7. kohdan mukaan esteellinen käsittelemään asiaa, koska hän toimii hankkeen pisteyttäjänä rahoitushaussa. Hän poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

     

Kokouskäsittely

Timo Koiviston ja Heli Leinonkosken ollessa esteellisiä ja Eino Leisimon poissa ollessa asian esittelijänä kokouksessa toimi kaupunginjohtajan päätöksen 16/27.4.2026 mukaisesti toimialajohtaja Hannu Kantonen.


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje, kunnallisasiat 

Päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. 

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä 

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä 
- kunnan jäsen. 

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. 

Oikaisuvaatimuksen maksu 

Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta. 

Oikaisuvaatimusaika 

Oikaisuvaatimus on jätettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kirjeitse tapahtuvan tiedoksiannon kohdalla asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. 

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille.  

Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. 

Oikaisuvaatimuksen muoto, sisältö ja liitteet 

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. 

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava;

- päätös, johon haetaan muutosta;
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; ja
- muutosvaatimuksen perusteet. 

Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin sen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. 

Kirjelmässä on mainittava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi, asuinkunta ja postiosoite sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa. 

Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. 

 

 

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen viranomaiselle 

Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava Jyväskylän kaupungin kirjaamoon ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. 

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. 

Viranomaiselle toimitetun sähköisen asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos asiakirja saapuu viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana. Paperinen oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.  

Sähköisen viestin (sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Jyväskylän kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta. 

Oikaisuvaatimusviranomainen 

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti päätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijapäätöksen osalta toimielimelle, jonka alaisuudessa viranhaltija toimii. 

Jyväskylän kaupunki 
PL 193 
Vapaudenkatu 32 (käyntiosoite) 
40101 Jyväskylä 
kirjaamo@jyvaskyla.fi 
Puhelin: 014 569 0888 
Aukioloaika: klo 8.00–15.00 

Päätös on lainvoimainen oikaisuvaatimusajan jälkeen, ellei siihen ole haettu muutosta eikä sitä ole otettu ylemmän toimielimen käsiteltäväksi.