Kaupunginhallitus, kokous 27.4.2026

§ 125 Kaupunkistrategian 2026–2029 mittareiden asettaminen

JyväskyläDno-2025-1829

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Iiris Asunmaa, kehittämispäällikkö, iiris.asunmaa@jyvaskyla.fi
Emmi Hyvönen, viestintäjohtaja, emmi.hyvonen@jyvaskyla.fi

Perustelut

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.1.2026/3 kaupunkistrategian vuosille 2026–2029. Jyväskylä haluaa jatkossakin olla kasvava, kansainvälinen sivistyskaupunki. Työtä tehdään neljän kärjen sekä kahden läpileikkaavan teeman kautta. Kärkien teemat ovat entuudestaan tutut liikuntapääkaupunki ja koulutus- ja kulttuurikaupunki. Kaksi muuta kärkeä ovat osaamisen ja yrittäjyyden kaupunki sekä nuorten kaupunki. Läpileikkaavia teemoja on kaksi, kestävyys ja kansainvälisyys. Lisäksi strategiassa on kuvattu kaupungin arvot ja se, miten tavoitteisiin tullaan pääsemään.

Kaupunkistrategiassa kaupunginvaltuusto päätti, että strategian kärkien toteutumisen arvioimiseksi kaupunginhallitus asettaa vaikuttavuusmittarit sekä toiminnallisia mittareita, joiden avulla strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan. Strategian toimeenpanoa raportoidaan vuosittain valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Laajempi strategian seuranta tehdään valtuustokauden puolivälissä sekä valtuustokauden lopulla.

Kaupunkistrategialle on valmisteltu poikkihallinnollisesti liitteen mukainen ehdotus mittareista. Mittareiden valinnassa on pyritty tunnistamaan erityisesti sellaisia mittareita, joiden muutoksiin kaupungin toiminnalla voidaan vaikuttaa. Lisäksi esimerkiksi työllisyyteen ja elinvoimaan liittyen on tunnistettu myös vaikuttavuusmittareita. Mittareiden valinnassa on huomioitu mittaritietojen luotettavuus sekä mahdollinen tiedonsaannin toistuvuus valtuustokauden aikana. Mittareiden tavoitetasot on pyritty asettamaan riittävän kunnianhimoisiksi mutta kuitenkin suhteutettuna käytössä oleviin resursseihin. Tavoitetasot koskevat koko strategiakautta.

Osana strategiatyötä on myös tunnistettu erilaisia strategiaa toteuttavat ohjelmia, jotka sisältävät osaltaan taktisen ja operatiivisen tason mittareita kaupungin toiminnasta ja strategian toimeenpanosta. Ohjelmia laaditaan tarvelähtöisesti, ja ne tuodaan kaupungin hallintosäännön määräysten tai lainsäädännön edellytysten mukaan päätöksentekoon esimerkiksi lautakuntiin, kaupunginhallitukseen tai kaupunginvaltuustoon. Strategiaa toteuttavia ohjelmia ovat muun muassa Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma, Hyvinvointiohjelma, Kasvun ja oppimisen kehittämisohjelma sekä Liikkumisohjelma. Poikkileikkaavien teemojen vaikuttavuutta vahvistetaan niille laadittavilla toimeenpanevilla ohjelmilla ja niissä asetettavilla mittareilla.

Ehdotus

Esittelijä

Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy kaupunkistrategian mittarit liitteen mukaisena.

Päätös

Asia päätettiin palauttaa uudelleen valmisteluun.

Kokouskäsittely

Keskustelun aikana Meri Lumela ehdotti mm. Matleena Käpin ja Ari-Pekka Liukkosen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Koska oli tehty asian palauttamista koskeva kannatettu ehdotus, puheenjohtaja totesi, että siitä on äänestettävä. Hän esitti, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin.

Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että äänin 4-9 asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Kehittämispäällikkö Iiris Asunmaa oli läsnä kokouksessa asian käsittelyn aikana ja poistui kokouksesta ennen asian päätöksentekoa.

 

Äänestystulokset

  • Kyllä 4 kpl 31%

    Juha Suonperä, Katja Isomöttönen, Tero Kalavainen, Mervi Hovikoski

  • Ei 9 kpl 69%

    Jenni Suutari, Matleena Käppi, Meri.J Lumela, Jukka Hämäläinen, Ari-Pekka Liukkonen, Saija Meriö, Jari Colliander, Ilse.K Weijo, Jari Blom

Valmistelija

  • Emmi Hyvönen, viestintäjohtaja, emmi.hyvonen@jyvaskyla.fi

Perustelut

Kaupunkistrategian mittareita on hieman tarkennettu koskien mm. nuorten hyvinvointia, kulttuurikaupunkia sekä urheilutapahtumia. Lisäksi on pyritty selkeyttämään sitä, mitkä ohjelmat muodostavat kaupunkistrategian ohjelmatyön rungon.

Strategiaa toteuttavissa ohjelmissa asetetaan toiminnalle tarkemmat mittarit teemakohtaisesti. Lisäksi jokaisen ohjelman alussa kerrotaan, miten ohjelmatyöllä edistetään poikkileikkaavia teemoja eli kestävän arjen kaupungin tavoitteita sekä kansainvälisyyttä. 

Strategiaa toteuttavat ohjelmat hyväksytään kaupungin päätöksenteossa hallintosäännön mukaisesti. Ohjelmatyön valmistelussa on yhdenmukaistettu päätöksenteon tasoja. Yhtä toimialaa tai palvelualuetta koskevat ohjelmat hyväksytään lautakunnassa, kahta tai useampaa toimialaa koskevat ohjelmat tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi. Lakisääteisesti valtuustokäsittelyä edellyttävät ohjelmat sekä laajasti kaupungin kehittämistä strategisella tasolla ohjaavat ohjelmakokonaisuudet viedään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätöksenteon tasosta riippumatta, kaikki strategiaa toteuttava ohjelmatyö esitellään aina kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle seminaari- tai iltakouluasioina.

Poikkileikkaaville teemoille laaditaan omat ohjelmat, joissa asetetaan mittarit kestävän arjen ja kansainvälisyyden kokonaisuuksille. Kestävä arjen kaupungin keskeisenä ohjelmana toimiva Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma tulee hallituksen käsittelyyn jo kevään aikana. Kansainvälisyysohjelman laadintaan koottu työryhmä käynnistää parhaillaan ohjelmatyötä ja kaupunginhallitukseen kansainväliset linjaukset työnimellä kulkeva ohjelma mittareineen tulee syksyn 2026 aikana.

Strategian kärkiä toteuttavat ohjelmat ja niistä päättävä taho:

  • Nuorten kaupunki
    • Hyvinvointiohjelma, kaupunginvaltuusto
    • Kasvun ja oppimisen kehittämisohjelma, sivistyslautakunta
       
  • Osaamisen ja yrittäjyyden kaupunki
    • Jyväskylän malli, kaupunginvaltuusto
    • Työpaikka-alueiden maankäytön toteutusohjelma, kaupunginvaltuusto
       
  • ​​​​​Liikuntapääkaupunki
    • Liikkumisohjelma, kaupunginhallitus
    • Liikuntaolosuhteiden kehittämisohjelma, kulttuuri- ja liikuntalautakunta
       
  • Kasvatus- ja kulttuurikaupunki
    • Kasvun ja oppimisen kehittämisohjelma, sivistyslautakunta​
    • Kulttuurin kasvuohjelma, kulttuuri- ja liikuntalautakunta
       

Poikkileikkaavat teemat:
 

  • Kestävän arjen kaupunki:
    • Resurssiviisas Jyväskylä,​ kaupunginhallitus
    • Maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelma KymppiR, kaupunginvaltuusto
       
  • Kansainvälinen kaupunki
    • Kansainvälisen toiminnan linjaukset (työnimi), kaupunginhallitus​
       

Näin me sen teemme:

  • Henkilöstötyön linjaukset, kaupunginhallitus
  • Jyväskylän kaupungin digiohjelma (työnimi), kaupunginhallitus
     

Ohjelmatyö voi strategiakauden aikana täydentyä toimintaympäristön muutosten tai toiminnan uusien painopisteiden mukaisesti. Uuden strategiaa toteuttavan ohjelmatyön käynnistämisestä linjaa aina kaupungin johtoryhmä, joka varmistaa samalla, että ohjelma tuodaan päätöksentekoon hallintosäännön määräysten mukaisesti.

Ehdotus

Esittelijä

  • Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, timo.koivisto@jyvaskyla.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy kaupunkistrategian mittarit liitteen mukaisena.

Päätös

Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan ehdotuksen muilta osin, mutta päätti seuraavaa:

Kaupunkistrategian mittareihin tehdään seuraavat muutokset:

  • Kasvatus- ja kulttuurikaupungin kärkeen asetetaan mittari: Jyväskylän sijoitus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resurssoinnissa Suomen 10 suurimman kaupungin vertailussa. 
     
  • Kasvatus- ja kulttuurikaupungin mittareista poistetaan toisena oleva koulukiusaamista koskeva kohta, joka siirretään lautakunnan seurattavaksi tavoitteeksi.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että tulevissa mittariston päivityksissä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan pidemmän aikavälin vertailua yhden tarkastelujakson sijaan.  

Pöytäkirjan liitteeksi otettiin kaupunginhallituksen päätöksen mukaiseksi tarkistettu liite.

Kokouskäsittely

Keskustelun aikana tehtiin seuraavat muutosehdotukset:

  1. Jenni Suutari esitti Matleena Käpin kannattamana, että kasvatus- ja kulttuurikaupungin mittari: Pienalueiden välinen erilaisuus ei kasva erilaisuusindeksien perusteella, muutetaan muotoon: Pienalueiden välinen erilaisuus vähenee. 
     
  2. ​​​​​Jari Colliander esitti Ilse Weijon kannattamana, että osaamisen ja yrittäjyyden mittari - Ulkomaalaisten työllisyysaste on vähintään 50 % - muutetaan muotoon: Ulkomaalaisten työllisyysaste on vähintään 50 % ja Jyväskylässä työttömien työhakijoiden työttömyysaste lähestyy voimakkaasti 10 prosenttia.
     
  3. Meri Lumela esitti Ilse Weijon, Ari-Pekka Liukkosen ja Matleena Käpin kannattamana, että kasvatus- ja kulttuurikaupungin kärkeen asetetaan mittari: Jyväskylän sijoitus varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resurssoinnissa Suomen 10 suurimman kaupungin vertailussa. 
     
  4. Meri Lumela esitti Ari-Pekka Liukkosen ja Jenni Suutarin kannattamana, että kasvatus- ja kulttuurikaupungin mittareista poistetaan toisena oleva koulukiusaamista koskeva kohta, joka siirretään lautakunnan seurattavaksi tavoitteeksi. 
     
  5. Matleena Käppi esitti Jenni Suutarin kannattamana Liikuntapääkaupunki-kärkeen seuraavaa lisäystä: Lähiluonnon saavutettavuus paranee. Niiden asukkaiden osuus kaikista kaupungin asukkaista, jotka asuvat alle 300 metrin päässä vähintään 2,0 hehtaarin kokoisesta viheralueesta
     
  6. Saija Meriö esitti Jari Blomin, Ilse Weijon ja Ari-Pekka Liukkosen kannattamana, että mittareita koskien lisätään huomio: Tulevissa mittariston päivityksissä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan pidemmän aikavälin vertailua yhden tarkastelujakson sijaan. 

 

Koska oli tehty kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeavia kannatettuja muutosehdotuksia, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä.

Puheenjohtaja esitti, että tehdyt muutosehdotukset asetetaan kukin erikseen vastakkain äänestettäväksi kaupunginjohtajan ehdotuksen kanssa. Äänestysmenettely hyväksyttiin.

Puheenjohtaja ehdotti, että 1. muutosehdotuksen osalta kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Jenni Suutarin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus tuli äänin 9-4 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi.

Puheenjohtaja ehdotti, että 2. muutosehdotuksen osalta kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Jari Collianderin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus tuli äänin 10-3 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi.

Puheenjohtaja ehdotti, että 3. muutosehdotuksen osalta kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Meri Lumelan ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että Meri Lumelan muutosehdotus tuli äänin 3-10 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi.

Puheenjohtaja ehdotti, että 4. muutosehdotuksen osalta kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Meri Lumelan ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että Meri Lumelan muutosehdotus tuli äänin 4-8 (yksi tyhjä) tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi.

Puheenjohtaja ehdotti, että 5. muutosehdotuksen osalta kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Matleena Käpin ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan ehdotus tuli äänin 10-3 tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi.

Puheenjohtaja ehdotti, että 6. muutosehdotuksen osalta kaupunginjohtajan ehdotuksen kannattajat äänestävät JAA ja Saija Meriön ehdotuksen kannattajat äänestävät EI. Edelleen puheenjohtaja ehdotti, että äänestys toteutetaan sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Äänestysmenettely hyväksyttiin. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että Saija Meriön muutosehdotus tuli äänin 3-9 (yksi tyhjä) tältä osin kaupunginhallituksen päätökseksi.

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa.

Äänestystulokset

  • Kyllä 9 kpl 69%

    Tero Kalavainen, Katja Isomöttönen, Jukka Hämäläinen, Jaakko Selin, Jari Blom, Saija Meriö, Jari Colliander, Mervi Hovikoski, Ilse.K Weijo

  • Ei 4 kpl 31%

    Meri.J Lumela, Jenni Suutari, Matleena Käppi, Ari-Pekka Liukkonen

  • Kyllä 10 kpl 77%

    Jaakko Selin, Tero Kalavainen, Katja Isomöttönen, Mervi Hovikoski, Saija Meriö, Ari-Pekka Liukkonen, Jukka Hämäläinen, Jenni Suutari, Meri.J Lumela, Jari Blom

  • Ei 3 kpl 23%

    Matleena Käppi, Jari Colliander, Ilse.K Weijo

  • Kyllä 3 kpl 23%

    Tero Kalavainen, Katja Isomöttönen, Jaakko Selin

  • Ei 10 kpl 77%

    Mervi Hovikoski, Jari Blom, Jenni Suutari, Meri.J Lumela, Jari Colliander, Saija Meriö, Matleena Käppi, Ari-Pekka Liukkonen, Jukka Hämäläinen, Ilse.K Weijo

  • Kyllä 4 kpl 31%

    Jaakko Selin, Katja Isomöttönen, Jari Blom, Tero Kalavainen

  • Ei 8 kpl 62%

    Jenni Suutari, Meri.J Lumela, Mervi Hovikoski, Jari Colliander, Saija Meriö, Ari-Pekka Liukkonen, Jukka Hämäläinen, Ilse.K Weijo

  • Tyhjä 1 kpl 8%

    Matleena Käppi

  • Kyllä 10 kpl 77%

    Tero Kalavainen, Mervi Hovikoski, Jari Blom, Jari Colliander, Katja Isomöttönen, Jukka Hämäläinen, Jaakko Selin, Ari-Pekka Liukkonen, Saija Meriö, Ilse.K Weijo

  • Ei 3 kpl 23%

    Jenni Suutari, Matleena Käppi, Meri.J Lumela

  • Kyllä 3 kpl 23%

    Jaakko Selin, Katja Isomöttönen, Tero Kalavainen

  • Ei 9 kpl 69%

    Mervi Hovikoski, Jenni Suutari, Saija Meriö, Jari Blom, Jukka Hämäläinen, Ari-Pekka Liukkonen, Jari Colliander, Meri.J Lumela, Ilse.K Weijo

  • Tyhjä 1 kpl 8%

    Matleena Käppi


Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje, kunnallisasiat 

Päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. 

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä 

- asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä 
- kunnan jäsen. 

Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa oikaisuvaatimuksen tehdä myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. 

Oikaisuvaatimuksen maksu 

Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta. 

Oikaisuvaatimusaika 

Oikaisuvaatimus on jätettävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kirjeitse tapahtuvan tiedoksiannon kohdalla asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. 

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi Jyväskylän kaupungin verkkosivuille.  

Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. 

Oikaisuvaatimuksen muoto, sisältö ja liitteet 

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. 

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava;

- päätös, johon haetaan muutosta;
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; ja
- muutosvaatimuksen perusteet. 

Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin sen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. 

Kirjelmässä on mainittava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi, asuinkunta ja postiosoite sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa. 

Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. 

 

 

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen viranomaiselle 

Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava Jyväskylän kaupungin kirjaamoon ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. 

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. 

Viranomaiselle toimitetun sähköisen asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos asiakirja saapuu viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana. Paperinen oikaisuvaatimuskirjelmä on toimitettava kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.  

Sähköisen viestin (sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla. Jyväskylän kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta. 

Oikaisuvaatimusviranomainen 

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti päätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijapäätöksen osalta toimielimelle, jonka alaisuudessa viranhaltija toimii. 

Jyväskylän kaupunki 
PL 193 
Vapaudenkatu 32 (käyntiosoite) 
40101 Jyväskylä 
kirjaamo@jyvaskyla.fi 
Puhelin: 014 569 0888 
Aukioloaika: klo 8.00–15.00 

Päätös on lainvoimainen oikaisuvaatimusajan jälkeen, ellei siihen ole haettu muutosta eikä sitä ole otettu ylemmän toimielimen käsiteltäväksi.