Kaupunginhallitus, kokous 10.11.2025

Perustelut

Jyväskylä on kasvava ja nuorekas, kansainvälinen kaupunki. Kaupungin yli 50 000 opiskelijaa, opettajaa ja tutkijaa muodostavat poikkeuksellisen suuren osaamispotentiaalin. Jyväskylällä on vetovoimaa, jota lisäävät kaupungin vahva kulttuuritarjonta ja asema Suomen liikuntapääkaupunkina sekä uudistuva teollisuus. Kaupunki tunnistetaan positiivisesta yritysasenteestaan.

Jyväskylän paradoksi on, etteivät nuorekkuus ja osaaminen generoi sellaisenaan riittävästi uusia työpaikkoja. Kaupungin työllisyysaste on matala ja työttömyys korkea lähes kaiken kokoisissa yrityksissä ja kaikilla toimialoilla. Asiaa ei helpota se, että opiskelija- ja palvelupainotteisen väestörakenteen kaupungissa verokertymä on pieni. Korkea työttömyys ja pieni verokertymä haastavat kaupungin talouden. Vaikka Jyväskylä voi perustellusti odottaa vetoapua valtiolta, ratkaiseva korjausliike talouteen ja työllisyyteen meidän on tehtävä itse. Meillä on siihen mahdollisuuksia.

Tilanteen korjaaminen vaatii kaupungilta aktiivista yhteistyötä ja luovuutta kaikkien sidosryhmien kanssa. Avainasemassa ovat vahvuutemme, niistä eritysesti sanottu suuri osaamispotentiaali. Määrällisesti se on vähintäänkin tyydyttävä, ollen noin 3-4 prosenttia koko Suomen TKI-panoksesta.

Osaamispotentiaalimme painottuu kilpailijoistamme poiketen innovaatioketjun alkupäähän, korkeimpaan koulutukseen ja perustutkimukseen. Siellä osuutemme on suurempi kuin maassa keskimäärin. Innovaatioketjun seuraavissa osissa jäämme monien muiden jälkeen. Tämä hidastaa startupien, uusien ja kasvuyritysten syntymistä ja kehittymistä. 

Asia on havaittavissa maakuntamme julkisesta TKI- rahoituksesta. Jyväskylän yliopiston osuus koko Suomen TKI- panostuksesta on noussut hyvin lähes seitsemään prosenttiin painottuen innovaatioketjun teoreettiseen päähän. Heikompaa menestystämme innovaatioketjun soveltavammassa päässä selittää elinkeinoelämän oman osuuden vähäisyys. Keski-Suomesta puuttuu merkittäviin TKI- panostuksiin pystyviä yrityksiä.  Toinen syy ilmiöön poikkeuksellisen suuri mikroyritysvaltaisuus. Pienimmille yrityksille kynnys julkiseen TKI-rahoitukseen tai yhteistyöhän osaamisyhteisöjen kanssa on monesti liian korkea.

Jyväskylän ja maakunnan tulisi tehdä tähänastista enemmän saadaksemme osaamispotentiaalista enemmän irti. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistyön radikaalia lisäämistä oppilaitosten, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän, kaupungin sekä maakunnan ja valtion viranomaisten välillä.  Kaupungin ensisijainen rooli ei ole TKI- toimien tekijä vaan ”hyvien palvelujen tarjoaja”. Jyväskylä on jo tähänkin mennessä tehnyt yhteistyön hyväksi vähintään yhtä paljon kuin muut suuret yliopistokaupungit. Sanottujen rakenteellisten haasteidemme vuoksi meidän on tehtävä enemmän kuin verrokkimme. Ellemme onnistu asiassa, suuresta osaamispotentiaalistamme valuu entistä suurempi siivu maakunnan ulkopuolelle, siis osaajia ja työtä. 

Kaupungin rooli yhdessä muun maakunnan kanssa on luoda toimintamalleja ja puitteita, joilla parannetaan osaamisen muuttumista innovaatioksi ja työksi Jyväskylässä ja Keski-Suomessa.

Jyväskylän malli

Edellä kuvatun haasteen ratkaisemiseksi on syytä rakentaa Jyväskylän malli. Mallin valmistelemiseksi kaupunki asettaa työryhmän, johon kutsutaan keskeisten sidosryhmien edustajat.

Työryhmän toimeksianto:

Työryhmän tulee kartoittaa Jyväskylän elinkeinoelämän/yritystoiminnan haasteet ja mahdollisuudet ja valmistella ehdotukset, joilla autetaan uusien yritysten syntymistä, edistetään tuottavuusloikan ottamista, parannetaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä ja joilla luodaan kaupunkiin uutta työtä. 

Ehdotusten valmistelun tulee perustua kaupungissa olevien elinkeinoelämän, tutkijoiden, oppilaitosten ja julkisten viranomaisten tiiviiseen yhteistyöhön.

Työryhmän tulee vastata seuraaviin kysymyksiin:

1. Miten Jyväskylässä annettava koulutus voisi johtaa entistä aikaisemmin ja useammin liikeidean löytymiseen ja uuden yrityksen perustamiseen?
    
2. Mitä voitaisiin tehdä nykyistä enemmän olemassa olevien yritysten auttamiseksi niiden kohtaamien haasteiden voittamiseksi?
    
3. Miten uusia ja jo olemassa olevien yrityksiä voitaisiin auttaa tuottavuusloikan ottamisessa?
    
4. Miten yhteisin toimin voitaisiin tukea uusien innovaatioiden syntymistä, niiden kaupallistamista, tuotteistamista, kasvua ja kansainvälistymistä ja miten ne entistä useammin voisivat johtaa tuotantoon ja työhön Jyväskylässä?
    
5. Miten kaupungin elinkeinoelämän kykyä houkutella yksityisiä TKI – panostuksia ja hyödyntää kansallisia ja EU:n tarjoamia TKI – resursseja voitaisiin kohentaa?
   ​​​​
6. Voitaisiinko kaupungissa olevien oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyön tiivistämisellä parantaa työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaantoa?
    
7. Miten yritysten tunnistama Jyväskylän positiivinen kaupunkikuva voisi auttaa investointeja Jyväskylään?
    
8. Miten Jyväskylä voisi parantaa mahdollisuuksiaan erityisesti strategisten investointien saamiseksi Jyväskylään?
    
9. Miten keskisuomalaisin toimin voitaisiin edistää strategisten investointien saamista maakuntaan?
    
10. Miten kaupungin edunvalvontaa Suomessa ja maailmassa pitäisi parantaa?

Työryhmän tulisi selvittää muun muassa:

1. Millaisilla neuvonta-, sparraus- ja hautomo- ym. palveluilla tulisi vastata sanottuihin tarpeisiin ottaen huomioon jo toimivat yritys- ja työllisyystoimien järjestelyt?
    
2. Tarvittaisiinko kaupungissa uusia ”innovaatioalustoja” tai puitteita tuotekehityksen, hautomotoiminnan ja testauksen tarpeisiin ja mistä niitä hankittaisiin vai voisivatko oppilaitokset tai yritykset tarjota tällaisia ja millä ehdoin?
    
3. Olisiko innovaatioverkostoilla (TKI- verkostoilla) mahdollisuus auttaa yrityksiä tuottavuusloikan ottamisessa?  Voisivatko verkostot auttaa entistä useampaa yritystä hankkimaan tarjolla olevaa TKI- rahoitusta ja voitaisiinko verkostojen tuen ja tiedon ansiosta parantaa myös riskirahoituksen saamista? 
    

Työryhmän tulisi tehdä ehdotus siitä, miten kuvattuihin tehtäviin tulisi organisoitua. Millainen johto (Innovaatiojohtaja?) tarvittaisiin vastaamaan toimintojen koordinoimisesta ja johtamisesta? Millaisista osaajista innovaatioverkosto tulisi koota? Mikä sellaisen tarkempi tehtävä olisi ja millä ehdoilla mukaan tulijat saataisiin sitoutumaan antamaan pienen osan ajastaan? Niin ikään tulisi arvioida mahdollisten fyysisten toimitilojen hankkimista.

Mallissa tulisi keskittyä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, tukea toimivia yrityksiä niiden pyrkimyksissä ottaa tuottavuusloikka, kasvaa ja kansainvälistyä sekä auttaa erilaisiin esteisiin kompastuneita yrityksiä sekä kannustaa myös opiskeluaan lopettavia, liikeideaansa hautovia nuoria, joilla halu yrittäjyyden tielle!

Mallissa tulisi olla ehdotuksia myös oppilaitoksille ja työllistäjille työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamiseksi.

Työryhmän pitäisi arvioida, olisiko malli määräaikainen, esimerkiksi neljän vuoden mittainen. Samoin arvio rahoituksen tarpeesta, mitasta ja lähteistä.

Työryhmältä odotetaan ehdotuksia, joiden vauhdittamana vuoteen 2030 mennessä Jyväskylän työllisyysaste nousee neljässä vuodessa 74 prosenttiin, työttömyys laskee alle yhdeksään prosenttiin, uusia yrityksiä syntyy vuodessa 500 enemmän kuin kuolee, ja viennin aloittaa 20 uutta yritystä.

Työryhmään kutsuttaisiin edustajat Jyväskylän yliopistosta, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Koulutuskuntayhtymä Gradiasta, Suomen Yrittäjistä, Keski-Suomen Kauppakamarista, Keski-Suomen liitosta, Elinvoimakeskuksesta, VTT:sta, sekä Luonnonvarakeskus Lukesta.

Ehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus päättää:

1. asettaa työryhmän valmistelemaan edellä kuvatun mukaisesti Jyväskylän mallia,
    
2. pyytää Jyväskylän yliopistoa, Jyväskylän ammattikorkeakoulua, Koulutuskuntayhtymä Gradiaa, Suomen Yrittäjiä, Keski-Suomen Kauppakamaria, Keski-Suomen liittoa, Keski-Suomen ELY-keskusta, VTT:ta, sekä Luonnonvarakeskus Lukea nimeämään edustajansa työryhmään 30.11.2025 mennessä,
    
3. nimetä työryhmään Jyväskylän kaupungin edustajiksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarisen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Hämäläisen, elinkeino- ja työllisyyslautakunnan puheenjohtaja Tiina Räisäsen sekä elinkeino- ja työllisyyspalveluiden toimialajohtaja Ari Tolosen,
    
4. nimetä työryhmän puheenjohtajaksi Mauri Pekkarisen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.