Perustelut
Toimielimen jäsenet sekä mahdolliset kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajat voivat ennen kokousta tai kokouksessa esittää kirjallisesti toimialaan liittyviä kysymyksiä.
Millaista yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa tehdään TYM toiminnassa?
TYM-verkostoon kuuluvat nimetyt työntekijät kokoontuvat säännöllisesti kehittämisaamu/-iltapäiviin työstämään arjesta nousseita haasteita, kehittämään palvelupolkuja ja yhteistyötä. Työn alla on nyt TYM-käsikirja, jossa asiakkaan palveluprosessi ja toimijoiden vastuut avataan tarkemmin. Asiakastyötä ja asiakkaiden työllistymistä edistävät tavoitteet ja asiakasprosessi on vahvistettu TYM-johtoryhmässä ja niitä seurataan säännöllisesti. Toimijoilla on käytössään yhteinen TYPPI-asiakastietojärjestelmä, joka toimii arkisen käytännön työskentelyn viestintäkanavana.
Mistä palveluketju alkaa?
Monialaisen yhteispalvelun kohderyhmänä ovat ensisijaisesti ne työttömänä olevat työnhakijat, jotka tarvitsevat osaamisen ja työllistämisensä tueksi sekä työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi intensiivistä ja pitkäkestoista useamman viranomaisen yhteensovitettua tukea (TE-palvelut, SOTE-palvelut ja KELA-palvelut).
Työvoimaviranomainen, hyvinvointialueen sosiaali- tai terveyspalvelut tai Kela tunnistaa asiakkaalla monialaisen tuen tarpeen (esim. työttömyyden pitkittyminen, terveydelliset haasteet tai elämänhallinnan ongelmat) ja ohjaa hänet TYM-arviointiin
Monialaisen palvelutarpeen arvioinnin tueksi on luotu koontipohja, jossa on laaja-alaisesti kysymyksiä eri elämänalueilta. TYM-toimijat voivat hakea monialaisessa palvelutarpeen arvioinnissa koottavaa tietoa omista asiakasrekistereistään, minkä lisäksi tietoa saadaan asiakasta haastattelemalla. TYPPI-järjestelmä on kuitenkin ensisijainen asiakkaan työnhakutietoja ja TYM-viranomaisten viestinvaihtoa koskeva, suojattu asiakastietojärjestelmä.
Tavoitteena on saada kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta ja päästä pureutumaan asiakkaan työllistymisen haasteiden taustalla oleviin juurisyihin.
Käytännössä palvelutarpeen havainnut viranomainen ottaa yhteyttä TYM-verkostoon nimettyihin henkilöihin (Kela, Hva,Tp) ja varaavat yhteisajan asiakkaan kanssa, jossa kartoitusta konkreettisesti lähdetään tekemään.
Työntalolla toimii Kelan työkykyneuvojat ja hyvinvointialueen nimetyt TYM työntekijät, jolloin yhteistapaamisen paikanpäällä asiakkaan kanssa on nykyään saatu toimimaan paremmin.
Onko työnjako hyvin selvä ja näyttäytyykö se selkeältä asiakkaille?
Työnjako pitäisi olla selkeä viranomaisten kesken, mutta asiakkaan suuntaan edelleen parannettavaa. Asiakkaan suuntaan epäselvyyttä tuo esim. tilanne, kun työvoimaviranomainen tapaa asiakasta säännöllisest työvoimapalvelumallin mukaisesti eikä HVA:n kautta saada välttämättä vastinparia asiakkaan monialaisen työllistymissuunnitelman päivittämiseen. Haasteeksi muodostuu se, että asiakas pyrkii hoitamaan kaiken tilanteeseensa liittyvät asiat työvoimaviranomaisen kanssa. Työllisyyspalveluiden ensisijainen rooli on kuitenkin vastata työvoimapalveluiden tarjoamisesta ja työllistymisen edistämisestä.
Terveydehuollon palveluiden tarpeessa ensisijaisesti olevien asiakkaiden on haasteellista tunnistaa monialaisen yhteispalvelun työnjakoa ja palvelun sujuvuutta. Terveydenhuollon palveluihin pääsy vie oman aikansa, joihin työvoimaviranomainen ei voi vaikuttaa.
Onko palvelutoimintaan saatu onnistuneesti jalkautettua uuden mallin mukainen TYM-toiminta?
Uudessa TYM-mallissa suurin muutos on asiakaskriteerissä, jossa työttömyyden kesto poistui. Tämä on lisännyt asiakkaiden määrää jonkin verran, mutta kokonaisuutena palvelutoiminta on pysynyt ennallaan. TYM- asiakkaiden palveluprosessia ja toimijoiden työnjakoa on täsmennetty yhdessä vuoden 2025 alusta lähtien. Työllisyyspalveluiden omavalmentajien työroolia pyritään edelleen vahvistamaan asiakkaiden työllistymisen edistämisen parantamiseksi.
Toimintaa seurataan säännöllisesti kaikkien TYM- toimijoiden kautta.
Kysymyksiin vastasi työllisyysjohtaja Hanna Lähteelä.